Koti ja sisustus

Lucia ja muita joulun suosikkihahmoja

13.12.2006 Teksti: Laura

luciaJoulupukki oli alun perin katalan kiukkuinen ja pelätty mies, joka antoi lapsille piiskaa olan takaa. Miksi Lucialla on verenpunainen vyö ja entä miksi tonttujen kanssa piti olla väleissä? Selvitimme perinteet jouluisten hahmojen taustalla. Tontut ja joulupukki saivat nykyisen  hymyilevän muotonsa vasta 1900-luvun alussa.

Lucia-neito tuo valon pimeyden keskelle

Ruotsalaista pikkukaupunkia kuohautti 2000-luvulla tummaihoinen Lucia-neito. Lucia-neito symbolisoi perinteistä valoisaa pohjoismaista vaaleutta ja heleyttä. Kandidaateilta edellytetään herttaista luonnetta, hyvää käytöstä ja laulutaitoa. Suomessa kirjailija Christer Kihlman aiheutti närkästystä pilkkaamalla Luciaa, yhtä suomenruotsalaisuuden symboleista.

Lucia-neito oli  Italiassa Syrakusassa elänyt ylimysneito, joka suututti sulhonsa jakamalla myötäjäisensä köyhille. Lucialta kaivettiin silmät päästä, toisen tarinan mukaan hän sai 304 tikariniskua. Lucia sai silmänsä takaisin ja hänestä tuli sokeiden suojeluspyhimys. Lucia pukeutuu kokovalkoisiin ja hänen vyötäisillään on punainen vyö, joka muistuttaa verisestä kohtalosta.

Lucian päivää vietetään 13.joulukuuta hänen kuolinpäivänsä kunniaksi. Lucian päivä on samalla valon ja ilon juhla vuoden pimeimpänä aikana. Ennen vanhaan emäntien maatalon työt oli saatava tehtyä ennen Lucian päivän alkua. Suomessa Lucia on valittu vuodesta 1930 alkaen. Suomen Lucia kruunataan Helsingin tuomiokirkossa. Lucia kiertää vanhainkodeissa laulamassa ja ilahduttamassa ihmisiä. Lucian päivän aamuna Lucia tuo aamukahvin sekä pullat vuoteeseen.

Lucia_2005Alun perin suomenruotsalainen perinne on levinnyt nykyisin myös suomenkielisten keskuuteen. Esimerkiksi Tampereella valitaan Valon neito. Toinen erityinen suomenruotsalainen jouluperinne on risti, ankkuri ja sydän-koriste, jollaisia on esimerkiksi Pietarsaaressa kotien ikkunoissa.

Lucia-neitoa on kritisoinut tunnettu suomenruotsalainen kirjailija ja feministi  Sanna Tahvanainen. Hän on todennut, ettei opeta lapsilleen, että tytöillä on oltava pitkät hiukset. Vaalea stand-up-koomikko Lotta Backlund poti pettymystä, kun häntä ei valittu Lucia-neidoksi. Sittemmin Backlund on pontevasti todennut, että hänet oli ehkä vain tarkoitettu suurempiin tehtäviin.

www.folkhalsan.fi

Kiukkuisesta pukista sydämelliseksi sedäksi

Pohjanmaalla kiersivät 1700-luvulla nuuttipukit keräämässä viinahuikkia ja ruoan tähteitä. Nuuttipukit olivat naamioituja nuorukaisia, joiden ilkikurinen pilkanteko piristi ankean kaamoksen keskellä. Jos ruoka oli kelvotonta, olivat kepposet armottomia. Mainittakoon, että Laihialla nuutit eivät saanet muruakaan. Alun perin suomalainen Joulupukki oli ankara isähahmo, joka antoi armottomasti piiskaa kurittomille kakaroille. Suomalainen maalaispukki kääriytyy yhä turkikseen, eikä käytä värikästä punaista asua.

Joulupukin edeltäjä oli Pyhä Nikolaus, Myran kaupungissa, nykyisessä Etelä-Turkissa, elänyt pyhimys. Pyhä Nikolaus tunnettiin hurskaasta ja hyvästä luonteestaan. Hän lahjoitti kultaa kolmelle köyhälle neidolle, joilla ei ollut varaa edes

myötäjäisiin. Tarina Pyhästä Nikolauksesta kulkeutui maailmalle hollantilaisten merimiesten mukana. Hollannissa jouluperinteeseen liittyi Santa Claasin mukana kulkeva Musta Pekka, joka keräsi tuhmat lapset mukanaan olevaan säkkiin. Musta Pekka muistutti  espanjalaisperäisistä maorilaisista orjista.

joulupukkiYhdysvalloissa Santa Claas kääntyi hilpeäksi Santa Clausiksi, jota käytettiin kaupallisen myynnin edistämiseen. Nykyisen muotonsa Joulupukki sai kun ahvenanmaalaissyntyinen Haddon Sundblom piirsi Joulupukin Coca-cola- mainokseen 1931. Joulun väriksi vakiintui punainen.

Amerikkalaisten sanotaan standardisoineen Joulupukin, joka on ystävällinen ja pyöreä. Mauri Kunnaksen kirjat 1980-luvulla tekivät tunnetuksi suomalaista Joulupukkia, joka asuu Napapiirillä. Oikea Joulupukki saapuu poroilla, puhuu useita kieliä ja on leppoisa sekä isällinen hahmo.

www.maurikunnas.net

Skandinaavista mystiikkaa – tontut

Tonttujen kanssa kannatti pysyä väleissä, heidän käsissään oli viljaonni, hedelmällisyys ja talon onni. Jouluyönä, johon liittyi skandinaavista mystiikkaa ja jota ennen pidettiin vainajien yönä, tontuille jätettiin ruoat pöydälle. Näin lepytettiin haltijoita. Riihitontulle vietiin puurolautanen riihen nurkalle.

Tontut olivat alun perin pohjoismaiseen mytologiaan liittyviä haltijoita ja maahisia. He pysyttelivät näkymättömissä ja heidän oikkujaan pelättiin. Tonttu saattoi käyttää taikavoimaansa hyväkseen, hän saattoi eksyttää ihmisiä lumipyryn keskellä tai nostattaa rajumyrskyn. Kullakin tontulla oli oma valtapiirinsä, oli kotitonttu, tallitonttu, riihitonttu ja navettatonttu. Tonttujen ilmiasu riippui heidän tehtävistään, saunatonttu saattoi olla putipuhdas tai nokinen. Navetassa ja keittiössä puuhailivat naispuoliset tontut. Tontun nähnyt saattoi menettää puhekykynsä. Tontut pitivät silloin tällöin kovaa ääntä, kolisivat ja rapisivat, mutta niiden olemassaolon saattoi vain aistia. Tonttuja oli monennäköisiä, pelottavammilla oli vain yksi silmä keskellä otsaa.

Eräs muoto haltijoista olivat maahiset. Maahiset elivät maan alla. Naispuoliset maahiset olivat kauniita, ja heihin ihastuivat silmittömästi erityisesti lappalaiset miehet. Maahiset saattoivat vaihtaa ihmislapsen maahiseen salavihkaa. Tällaisia tarinoita on skandinaavinen perinne pullollaan.

Viktor Rydbergin runoon tehty joululaulu ”Tonttu” kertoo tontun tehtävistä. Pakkasyönä Tonttu valvoo talonväkeä, vahtii karjaa, lapsia ja pitää huolta talosta. Suomen kieleen sana ”tonttu” on tullut ruotsin kielen sanasta ”tomten”. Nykyisen ilmiasunsa tonttu sai ruotsalaisen taiteilijan Jenny Nyströmin vaikutuksesta 1900-luvulla. Tontusta tuli suloinen eläinten ja joulupukin ystävä. Myös Elsa Beskow on piirtänyt tonttua tunnetuksi. Nykyisellä tontulla ei ole paljonkaan tekemistä aitan alla kömpivien kiukkuisten haltijoiden kanssa.

Sakari Topeliuksen sadussa Turun linnan Tonttu-ukko kerrotaan äreästä tontusta, joka on Joulupukin ystävä ja valvonut satoja vuosia Turun linnaa. Turun linnan Tonttu- ukon on tiettävästi tavannut myös kirjailija Jyrki Vuori, joka kertoo Tonttu-ukosta kirjassa ”Turun linnan Tonttu-ukko ja kaupungin kaatajat”.  Tonttu-ukko tuli apuun, kun kaunista kaupunkia tuhottiin. Nykyisin äreä tonttu on nähnyt kiukkuisimmat päivänsä ja on Turun joulukaupunkihankkeen suojelija.

www.maurikunnas.net

Hjelt, Marjut: Tonttu. Tonttusuvun tarinoita suuresta metsästä.  SKS. 1997.
Kunnas, Mauri: Suuri tonttukirja. Uudistettu painos. Otava. 2003.
Vuori, Jyrki: Turun linnan Tonttu- ukko ja kaupungin kaatajat. WSOY. 1979.

Tiernapojat ja enkelit

Tiernapoika- traditio on alun perin kotoisin Saksasta. Kiertelevät teinit saivat laulusta lantteja. Tierna tulee ruotsin sanasta stjärna, tähti. Itämaan tietäjät etsivät Bethelemin tähteä. Komiasti ja kovaa lauletaan oulun murteella, Oulu on Suomen tiernapoikapääkaupunki. Suosituin rooli on Murjaanien kuninkaan.

Enkelit tunnetaan kristinuskossa, juutalaisuudessa ja islaminuskossa. Enkeli ilmestyi itämaan tietäjille. Enkelit ovat valoisia henkihahmoja, jotka henkivät valoa ja hyvyyttä. Tarinoita pienistä jouluenkeleistä on kerrottu halki vuosisatojen. Postikorttitaide on tehnyt enkeleistä suloisia ja herttaisia.

Joulukuusi

joulukuusi”Oi joulupuu, oi joulupuu ja lehvät uskolliset sen”. Joulukuusi on protestanttinen vastine jouluseimelle. Ensimmäiset joulukuuset olivat Strassburgissa 1500-luvulla koristamassa leprasairaaloja. Tarina kertoo, että Martti Luther keksi joulukuusen kirkkaana talvisena tähtiyönä. Kuusi koristeltiin kristillisin symbolien, omenoin, paperitähdin ja enkelein.

Suomeen joulukuusi tuli Ruotsin kautta. Ensimmäiset joulukuuset olivat porvarisperheissä, talonpoikasperinteeseen ne tulivat vasta 1850-luvulla. Ensimmäisiä joulukuusia Suomessa oli paroni Klinkowströmin kuusi  Helsingissä 1829. Kyläkirjaston kuvalehdessä esiteltiin Martin Lutherin kuusi 1800-luvun lopulla. Englantiin kuusi päätyi kuningatar Victorian saksalaisen prinssipuolison  Albertin myötä.

Yhdysvaltoihin joulukuusi levisi saksalaisten sotilaiden mukana 1700-luvulla. Kuusesta tuli siellä värikylläinen ja koristeltu. Kansalliseksi symboliksi joulukuusi kohosi vuonna 1923, jolloin Yhdysvaltain presidentti koristeli sen julkisesti.

Joulukuusi ja sen lehvät tunnetaan osin jo roomalaisessa traditiossa sekä muinaisessa Egyptissä. Ne symbolisoivat kasvua ja vehreyttä, joka koittaa uuden vuoden myötä. Kuusenhakumatka kuuluu pohjoismaiseen ja suomalaiseen jouluperinteeseen. Mielikuviin suomalaisesta joulusta on vaikuttanut ennen kaikkea taiteilija Martta Wendelin, joka teki esimerkiksi Kotilieden kansia.

Lisätietoja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Lucia

Lähteet:
Linnilä, Kai: Vanhan ajan joulu. Tule joulu kultainen. Helmi Kustannus. 2003.
Nirkko, Juha (toim.): Joulupilke. Kappaleita juhlan tekijöille. SKS. 1998.

Tänään Lucia – kulkue

13.12.2006 klo 18:00
Kruunaus: Helsingin Tuomiokirkko klo 17
Kulkue: Senaatintorilta alkaen klo 18
Lucia-neito valitaan kymmenen ehdokkaan joukosta Hufvudstadsbladetin lukijaäänestyksellä ja hänet kruunataan kynttiläkruunulla Tuomiokirkossa 13.12. kello 17.

Lue myös

Suosittelemme