Onko tässä Suomen pisimpään neulottu villapaita? Pirjo sai vihdoin valmiiksi vuonna 1998 aloittamansa kettupaidan
Helsinkiläisen Pirjo Ketosen, 65, yllä on upea kettupaita. Pirjo kertookin olleensa aiemmin ahkera neuloja: häneltä syntyi komeita villapaitoja ja hän seurasi sekä neulemuotia että käsityölehtiä.
1990-luvulla neuleväkeä villitsivät tekstiilitaiteilija Sirkka Könösen suunnittelemat ja Suomen luonnon innoittamat neulemallit. Villapaitojen monimutkaisissa kuvioissa juoksentelivat ovelat, pitkähäntäiset ketut.
Myös Pirjoa kettupaita houkutteli, ja lokakuussa 1998 hän tilasikin käsityölehdestä neulepaketin, jossa oli paidan ohje ja peräti 19 siihen tarvittavaa eri lankaa.
– Postiennakolla tilattu neulepaketti maksoi silloin 570 markkaa, Pirjo muistaa yhä.
Kun yksi langoista loppui kesken, Pirjo tajusi tehneensä virheen
– Paita näytti lehden kuvassa tosi houkuttelevalta. Mallin haasteellisuus ei siinä vaiheessa pelottanut. Kallis ostos oli siis harkittu, Pirjo kertoo.
Pirjo aloitti neulomisen: paidan etu- ja takakappale valmistuivat sujuvasti. Hihoja hän alkoi neuloa yhtä aikaa.
Vuodet ovat haalistaneet Pirjon muistikuvia, mutta ilmeisesti työ vaati suurempaa tarkkuutta kuin hän arvasi. Kun hihat ulottuivat noin kyynärpäihin, yksi langoista loppui kesken.
Kettupaita sai alkunsa reilut 21 vuotta sitten.
– Olin siis tehnyt neuloessani virheitä. Monimutkaisesta kuvioneuleesta oli vaikea selvittää, missä kohtaa ensimmäinen virhe oli tapahtunut. Siinä vaiheessa otti niin lujille, etten sietänyt enää jatkaa, Pirjo kertoo.
Tuskastuneena hän pakkasi työn ja langat pussiin, jonka piilotti yläkaappiin pois silmistään.
– Sain epäonnistumisesta niin vahvan rokotuksen neulomista vastaan, että lopetin kaiken siihen.
Lue myös Kotiliedestä: Neulottu hiusdonitsi on näyttävä asuste – ota talteen helppo ohje!
Kettupaita teki paluun – 21 vuotta myöhemmin
Marraskuussa 2020 Pirjo kävi kaappejaan läpi ja avasi vuosien jälkeen myös vanhan lankakaappinsa. Sieltä löytyi muun muassa vanha kettupaita, jonka hän oli unohtanut aktiivisesti.
– Paita näytti taas houkuttelevalta, mutta en uskaltanut käydä siihen heti käsiksi. Treenailin käsialaa neulomalla ensin sukat. Sitten tein vauvalle pipon ja neuloin jopa yhden villapaidan. Vasta sitten uskaltauduin katsomaan kettupaitaa.
Nyt Pirjolla oli sisua purkaa molemmat hihat ranteisiin saakka ja neuloa ne uudelleen.
– Innostuin taas kovasti. Loppujen lopuksi ei mennyt kuin muutama päivä, kun paita oli valmis.
Neule on taas supermuodikas
Kuten kuvista näkyy, kettupaita on Pirjon yllä täydellinen ja hyvin muodikas. Komean paidan tarina on kiirinyt tuttavapiirissä.
– Kun olin menossa pelaamaan tennistä, kaverit viestittivät, että pane paita päällesi. Tutut ovat seuranneet henkeään pidättäen pääsenkö maaliin eli saanko paidan valmiiksi, Pirjo nauraa.
Sirkka Könösen neulemallit olivat 1990-luvun lopulla supersuosittuja. Kettupaita on taas muodikas.
Lue myös:
Kommentit
Tilasin 1988 Joensuussa Sirkka Könösen kettupaidan itselleni 50 v lahjaksi. Se on yhä käytössä, kyynärpäät parsittuna ja rispaantuneet hihansuut sisäänpäin käännettynä. Lanka on niin hyvää, ettei ole yhtään nuppaantunut ja vain vähän huovuttunut. Kannatti ostaa laadukas, kaunis ja iätön neule.
Kommentit
Hei, mulla kävi melkein samoin. Aloitin 1999 syksyllä neulomaan villatakkia ja se jäi kesken ja odotti 21 vuotta. Nyt 2020 syksyllä tekaisin sen loppuun. Langat ostin Anttilasta aikoinaan ja ne maksoi noin 300 mk.
Aloin tekemään norjalaisvillatakkia noin vuonna 1983. Sain takin lähes valmiiksi. Lähelle kaulan seutua. Myös nappilista puuttui. Työ jäi kaappiin ja kadotin ohjeen. Noin vuonna 2007 17v tyttäreni neulomistaitoinen anoppikokelas kuuli projektista, ja lupautui tekemään takin loppuun. Hän onnistui työssä ilman ohjetta.
Tästä tulikin kahden suvun yhteinen projekti kuten myöhemmin lapsenlapsistamme.
Tosi komean kettupaidan on Pirjo saanut kudottua loppuun =)
On upea!! Minulla on 15 vuotta sitten aloitettu 4-vuotiaan koolla oleva villapaita kesken,lapsi oli silloin kaksivuotias ja aattelin että kyllä sen ehdin valmiiksi saada ennenkuin pieneksi menee…. Ja miehen puseron aloitin v.2010 eikä sekään ole vielä valmis. Ja onnittelut Pirjo,sama koko yhä kuin 20 vuotta sitten!!
Minulla on hiukan kesken jäänyt 90 -luvulla aloitettu kirjoneule villapaita. Lisäksi kaapista löytyy 4 vuotiaan kokoinen nallekuvioinen villapaita keskeneräisenä. Lapset 32-35 v. Ehkä lapsenlapsille valmistuu. Täytyykin kaivaa esille☺️
Olen aloittanut valkoisesta ohuesta langasta neulomaan vapuksi sormikkaita. 60-luvun lopussa lättähattumatkalla Nurmeksesta Joensuuhun, joka kesti silloin yli 3 tuntia. Neulontaa jatkettiin vähitellen. Niistä puuttuu peukalot ja 1 sormi. Edelleen kesken. Eivät mahdu enää käsiini ja valkoinen villalanka on arka lapsille. Pienikätistä aikuista en ole tavannut, jolle olisin muistanut tarjota.
Sain juuri valmiiksi villaneuleen, jonka aloitin 1992 kun odotin tytärtäni. Neule oli kesken tähän talveen asti. Muutama viikko sitten kaivoin lankapussin esille ja tein valmiiksi. Nyt on lämmin mohairtakki valmiina:)
Ei kestänyt kuin 29 vuotta!
Viime syksynä valmistui 1995 aloitettu, myös Sirkka Könösen neuleista inspiraation saanut, mutta itse suunniteltu ”karhupaita”. Jokin oli alkanut tympäistä neuletta tehdessä, mut nyt lämmittää käytössä.
Minulla kesti 27 vuotta saada valmiiksi isännälle villapaita. Innostuin 1991 kutomaan ensin yhdelle lapsistani villapaidan ja sitten päätin aloittaa isomman projektin. Into ja aika loppuivat, kun sain kolmannen lapsen. Kun isäntä alkoi lähestyä 60-ikävuottaan, päätin, että kyllä se paita on saatava valmiiksi. Sain kudottua 2018 paidan valmiiksi ja annettua isännälle lahjaksi.
Postasin vähän ennen joulua Fb:iin 1985 aloitetusta kuvioneuleesta. Se oli tarkoitettu silloiselle poikaystävälleni. Takakappale ja etuosasta noin kolmasosa valmistuivat, mutta neuloin siihen aikaan niin paljon, että hartiani ja niskani menivät lähes kramppiin ja oli pakko pitää taukoa.
Poikaystävästä tuli mieheni, syntyi kaksi lasta, ja neulominen oli satunnaista.
Syksyllä vanhoja lankoja tutkiessani villapaidan tekele osui käsiini. Se oli edelleen aika hienon näköinen, joten päätin tehdä sen viimein valmiiksi. Näyttävä kuviointi ei ollut enää yhtä mieleinen miehelleni kuin kolmikymppiselle pojalle. Niinpä poika sai sen joululahjaksi tänä vuonna. Siinä vaiheessakin puuttui vielä toinen hiha, mutta paketin mukana oli lupaus tehdä se valmiiksi ennen vuoden vaihtumista.
Lupaus piti ja neule on käytössä – 37 vuotta aloittamisen jälkeen. 😁
Tilasin 1988 Joensuussa Sirkka Könösen kettupaidan itselleni 50 v lahjaksi. Se on yhä käytössä, kyynärpäät parsittuna ja rispaantuneet hihansuut sisäänpäin käännettynä. Lanka on niin hyvää, ettei ole yhtään nuppaantunut ja vain vähän huovuttunut. Kannatti ostaa laadukas, kaunis ja iätön neule.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous