Koti ja sisustus

Perheenäidille valkeni tapa, jolla mikään tavara ei jää enää esille lojumaan – tätä on dymotus

Dymotus eli tavaroiden paikkojen nimikointi auttaa kodin järjestelyssä sekä säästää arjessa aikaa ja stressiä.

Teksti:
Susanna Sarimaa
Kuvat:
Istock

Moni vannoo nimikoinnin nimeen.

Dymotus eli tavaroiden paikkojen nimikointi auttaa kodin järjestelyssä sekä säästää arjessa aikaa ja stressiä.

Olen tullut siihen tulokseen, että vaikka dymotus on hidasta, ja välillä tuntuu hölmölle kirjoittaa lasihyllylle “lasit”, on se vaivan arvoista. Paine laittaa asiat niiden oikeille paikoille kasvaa tuhatkertaisesti, jos tavaroille on dymotetut paikat. Ei jotenkin vaan kehtaa laittaa Legoa koriin, jossa lukee “nukentarvikkeet”.

Näin kirjoittaa kolmen lapsen äiti, Annan bloggaaja Karoliina Pentikäinen listatessaan kaikkein parhaat siivousvinkkinsä.

Mitä on tämä dymotus, joka tekee kodista siistimmän? Se on monen käyttämä sana tavaroiden säilytyspaikkojen nimikoinnista. Uudissana juontaa juurensa Dymo-tarrakirjoittimeen, joka on yksi apuväline nimikointitarrojen tekemiseen.

Nimikointi on erinomainen tapa saada tavarat pysymään järjestyksessä ja omilla paikoillaan. Onnistunut dymotus vaatii kuitenkin sen selvittäminen, mitä itse asiassa omistaa.

– Alkuun pitää nähdä se vaiva, että käy tavarat läpi, erottelee ne kategorioihin ja poistaa turhat tavarat, toteaa ammattijärjestäjä Laura Holmström.

Jokaista laatikkoa ei tarvitse nimetä

Lelut, kengät, kuiva-aineet. Ilman tällaisia kategorioita on vaikea alkaa tarkemmin nimikoida asioita. Suurpiirteinen saa kuitenkin olla.

Jokaista laatikkoa ei tarvitse nimetä erikseen. Esimerkiksi jääkaapissa saattavat ruoka-aineet vaihdella paljon, joten liian pikkutarkka dymotus aiheuttaa helposti arjessa harmaita hiuksia.

– Voileipälaatikko kannattaa kuitenkin nimetä, Holmström vinkkaa. Sellainen löytyy hänenkin jääkaapistaan. Laatikossa pidetään muun muassa juustot ja leikkeleet.

Dymotus säästää aikaa ja stressiä

Voi olla viisasta nimetä hyllyt tietyille vaatteille, lakanoille ja pyyhkeille erikseen. Näin ne tulee aidosti lajiteltua eikä tule mieleenkään oikaista pyykkikuormaa yhdeksi sekalaiseksi pinoksi.

– Nimikointikyltit eivät tyhmennä ihmistä, vaan auttavat rutiinin luomista. Se säästää aikaa ja stressiä, Holmström korostaa.

Myös lähtöhetket ovat monissa kodeissa stressipiikin aiheuttaja. Siksi eteisen järjestys on parhaita panostuskohteita.

– Lähteminen sujuu helpommin, jos tietää tasan tarkkaan, missä mikäkin ulkovaate on.

Nimikointi on monille tapa sisustaa

Joillekin dymotus on tapa luoda visuaalista ilmettä kotiin. Esimerkiksi lasipurkeissa keittiönpöydällä olevat jauhot ja pastat voivat olla osa sisustusta, tai säilytyslaatikkoina käytetään harmonisesti mustaa ja valkoista.

Dymotus on makuasia. Ammattijärjestäjä ei lähtisi pienten keittiöpurkkien tielle.

Purkkien haaste on kuitenkin se, että vaikkapa koko riisi- tai pastapaketti ei usein kerralla mahdu sisustussilmällä hankittuun purnukkaan.

– Missä siis säilyttää sitä osaa, joka jää purkista yli? Se kuormittaa helposti ja tuo lisää tekemistä, jos jäljelle jääneet riisit pitää erikseen säilöä muualle, Laura Holmström huomauttaa.

Vaatteiden kohdalla taas läpinäkyvät laatikot eivät näytä usein yhtä siisteiltä kuin värilliset, mutta ovat havainnollistavampia: tuolla se etsimäni punainen villapaita pilkistää.

Nämä ovatkin täysin makuasioita, Holmström muistuttaa. Erilaisilla säilytysratkaisuilla on myös erikokoiset hintalaput.

– Se on kiinni itsestä, kuinka paljon haluaa nähdä vaivaa, mistä tyylistä pitää ja kuinka paljon järjestelyyn haluaa käyttää rahaa.

Lastenhuoneessa dymotus kuvakorteilla

Lastenhuone on tunnetusti monissa perheissä kiperin tila siisteyden kannalta. Lelumeren välttääkseen ovellinen kaappi leluille on usein toimiva, Holmström toteaa. Kaapin sisälle voi sitten laittaa nimikoidut laatikot.

Kaapin ylähyllyillä voivat majailla lelut, joilla ei juurikaan sillä hetkellä leikitä, ja alhaalla ahkerassa käytössä olevat.

– Kuvakortteja kannattaa hyödyntää nimikoinnissa lasten kanssa, varsinkin jos he eivät vielä osaa lukea.

Perheessä voi käydä myös niin, etteivät puolisot tavoittele yksimielisen siistiä kotia. Esimerkiksi makuuhuoneessa järjestelmällisempää osapuolta voi ärsyttää kaappiin sullottu viikkaamaton vaateläjä. Ratkaisun saattaa tarjota silloin yhteisen kaapin sijaan omat kaapit.

– Voi sopia, että molemmat pyrkivät pitämään huolta omista vaatteistaan, ja myös tavaroistaan.

Koska dymotus tekee esineiden paikoista kirjallisesti sovitun, kapustat ja kynät osuvat kaikilla perheenjäsenillä jatkossa samaan laatikkoon eikä niitä tarvitse etsiä toisten jäljiltä satunnaisista piiloista.

Parasta on innostaa omalla esimerkillä.

– Monesti uusi tapa alkaa toimia, kun sille antaa vähän aikaa, Laura Holmström sanoo.

X