Koti ja sisustus

Rakas, tuttu ja tunnelmallinen suomalainen joulu – mistä jouluperinteemme tulevat?

Teksti: Laura Kuvat: iStock

Pieni kylä Pohjois-Savossa 1980-luvun alussa. Pieni tyttö ei jaksaisi millään herätä, valo pistelee silmiä. Jouluaamun kirkkoon on kuitenkin ennätettävä, vaikka pakkanen polttelee poskia. Millaisia ovat muut jouluperinteet ja mistä ne tulevat?

Vuosisatojen varrella muinaiseen pakanalliseen perinteeseen on sekoittunut kristillisyyttä. Joulusaunassa varottiin viipymästä liian kauan, sillä lämpöiset löylyt oli jätettävä talon entisille isännille. Uskomusten mukaan he saapuivat viimeksi kylpemään. Suomalainen joulu on perinteinen, niin perinteinen, että se aiheuttaa neljälle prosentille  suomalaisista jouluahdistusta. ”Näin sydämeeni joulun teen” tarkoittaa kuitenkin valtaosalle suomalaisista tuttuja, rakkaita perinteitä. Talvisodan jälkeen jouluun on kuulunut erottamattomasti myös haudoilla käynti.

Joulukirkko

Joulu on kristikunnan suurin juhla. Protestanttiseen perinteeseen kuuluu aamuvarhainen herätys joulukirkkoon. Tunnetussa joululaulussa kello löi jo viisi ja Juhani sekä Liisi matkaavat aamuiseen kirkkoon. Unisia silmiä huuhdellaan vedellä. Joulukirkkoon suhtauduttiin ankarasti maatalousyhteiskunnassa. Jos joku puuttui, siitä seurasi julkista nuhtelua kinkereillä, missä tarkistettiin kylien moraalinen ja siveellinen tila.

Viime vuosina on keskusteltu aktiivisesti siitä, kuuluko kristillinen joulukirkossa käynti koulukasvatukseen moniarvoistuvassa maailmassa. Valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, että kuuluu. Kristilliset laulut, joissa kerrotaan Jeesus-lapsen syntymästä ovat myös oleellinen osa joulua. Nykyisin kirkot täyttyvät  jo adventteina, ihmiset haluavat kuulla kauneimmat joululaulut, hiljentyä hetkeksi.

Jouluevankeliumi

Jouluevankeliumin lukeminen kuuluu suomalaisten perinteisiin, vaikka muita uskonnollisia tapoja ei perheissä juuri olisikaan. Samaten useissa ruokakunnissa lauletaan virsi numero 21,  Martti Lutherin sanoittama Enkeli taivaan.

Joulupöytä

joulupoyta_apteekkimuseoJoulupöytään käydään evankeliumin lukemisen jälkeen. ”Aamen ja sitten syömään”, kajautti isoisäni Luukkaan evankeliumin kauniiksi lopuksi. Jouluporsas tunnettiin jo pakanallisissa juhlissa, muinaiset roomalaiset uhrasivat porsaan. Pakanallisilla suomalaisilla pöytää koristi  myös komea karju. Joulupöytä on useimmiten perinteinen, siinä ovat maakunnan herkut räätinkilootista talkkunapuuroon. Riisipuuro vakiintui vasta 1800-luvulla ja erilaiset makeat syötävät  tulivat pöytiin Suomen vaurastuessa 1900-luvulla. Syöminen on ollut tuhansia vuosia osa joulua. Vanhan uskomuksen mukaan jos jouluna sai kyllin ruokaa, apetta riitti koko vuodeksi.

Joulusauna

Sauna oli jo muinaisten suomalaisten rakas paikka. Saunassa kuoltiin, synnyttiin ja sinne tultiin tervehtymään. Saunajärjestys oli tarkkaan säädelty. Aivan loppuun asti löylyjä ei istuttu, sillä lopuksi lauteille tulivat henget, talon entiset isännät ja rengit. Näille tuli jättää lämpöiset jälkilöylyt. Myös Impivaaraan karanneet jukuripäiset Jukolan veljekset puhdistuivat joulusaunassa. Löylyn henkeä kunnioitettiin ja saunatontulle jätettiin oma kiulu.

Joulurauhan julistus – Huomenna, jos Jumala suo

joulurauhan_julistus”…joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee, on raskauttavien asiainhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät. Lopuksi toivotetaan kaupungin kaikille asukkaille riemullista joulujuhlaa.” Suomen Turku julistaa joulurauhan  jouluaattona kello 12 ja hiljainen hyörinä lakkaa. Perinne on peräisin keskiaikaisesta kaupunkirauhan julistamisesta. Tuolloin vapaapäivinä oli runsaasti aikaa erilaisiin kepposiin ja ilkeyksiin. Joulurauhaa säädeltiin tarkkaan aina lattialla olevista oljista lähtien.

Turussa perinne on jatkunut katkeamattomana. Isovihan aikana 1700-luvulla ja ilmapommitusten uhatessa kaupunkia  talvisodan   alkaessa vuonna 1939 rauhaa ei julistettu. Joulurauhan julistusta ennen Laivaston soittokunta kajauttaa ilmoille  Lutherin  virren ”Jumala ompi linnamme”. Joulurauhan julistus leviää  maailmalle Ylen välityksellä ja se herkistää  myös monen ulkosuomalaisen mielen.

Pohjois-Savossa kuusen koristeet, olkiset tähdet ja aidot kynttilät, sai kaivaa esiin vasta joulurauhan julistuksen jälkeen.

Viime vuosina monet kaupungit ovat julistaneet oman joulurauhansa. Joulurauha on aiheuttanut myös vilkasta keskustelua, sen teksti ei ole aivan täysin tyydyttänyt tai sitä on pidetty liian autoritaarisena.

Jouluhaudat

Konsta Jylhän säveltämässä ja Karoly Garamin upeasti tulkitsemassa Konstan joululaulussa pieni lapsi käy haudalle. Muinaisessa skandinaavisessa perinteessä jouluyö oli vainajien yö. Nykyinen hautaperinne on alkanut  Suomessa talvisodan jälkeen, jolloin vainajia käytiin kunnioittamassa. Joka toinen suomalainen käy  jouluna haudoilla. Havuin ja kynttilöin koristellut hautausmaat kylpevät valomeressä luoden harrasta tunnelmaa. Useimmille haudoilla käynti on se ainoa oikea tapa herkistyä joulun viettoon perhepiirissä. Suomalaiseen jouluun liittyy olennaisena osana hiljainen melankolia.

Suomalainen joulu lukuina:

– 52% suomalaisista pitää sitä vuoden tärkeimpänä juhlana
– 4%    potee jouluahdistusta
– 84%  pitää kiinni kristillisistä perinteistä ja pitää koulun kuusijuhlia suotavina

Lähde: Kirkon tiedotuskeskus

Lähteet: Linnilä, Kai: Wanhan ajan joulu –Tule joulu kultainen (Helmi, 2003), Nirkko, Juha ja Vento, Urpo (toim.) : Joulu joutui. Juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia (SKS, 1998)

Lue myös:

Näin Ruotsin kuninkaalliset viettävät joulua – 7 suloista jouluperinnettä

Mikä joululaulu olet? Tee testi!

Stressaatko joulukiloja? Näin sallit itsellesi nautiskelun terveellisyydestä tinkimättä

X