Totuus kangaskassista – näin ympäristöystävällinen se oikeasti on

Kangaskassi voi tuntua ympäristöystävällisemmältä valinnalta ostosten kantamiseen. Sitä se ei välttämättä suinkaan ole. 

Kangaskassi vai muovikassi, kas siinä pulma, tuumii moni kuluttaja kaupan kassalla. Vai ehkä sittenkin paperikassi? 

Muovia usein moititaan, mutta useat tutkimukset osoittavat, että resurssien ja ympäristövaikutusten näkökulmasta kangaskassia tulisi käyttää useita kymmeniä, jopa useita satoja kertoja, jotta se olisi ympäristöystävällisempi kuin ostoskäytön jälkeen roskapussina käytetty kierrätysmuovikassi. 

Esimerkiksi muutaman vuoden takainen tanskalaistutkimus osoitti, että riittävä kangaskassin käyttömäärä olisi 840, luomukangaskassin peräti 2400. 

Taannoinen suomalaistutkimus aiheesta puolestaan löi pöytään käyttömääräluvun 250: niin monta kertaa kangaskassia tulisi käyttää, jotta se olisi kaupan kassalla tehtynä ostoskassivalintana ympäristöystävällisempi kuin muovikassi. 

– Tuollainen käyttömäärä kuulostaa toki hirveän suurelta, mutta jos kassi on kestävä, se voi hyvin täyttyä. Tosin kangaskassejakin on monen laatuisia, joista osa paksumpaa ja kestävämpää materiaalia, osa ohuempaa, huomauttaa erikoistukija Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskuksesta. 

– Näillä on sitten erisuuruiset ympäristövaikutuksetkin: mitä enemmän materiaalia käytetty, sitä suuremmat vaikutukset.

Resurssien vertailu on hankalaa

Suurimmat ympäristöhaitat kangaskassilla syntyvät nimenomaan valmistusvaiheessa:

– Kangaskassin materiaali on yleisimmin puuvilla, jonka viljelyyn tarvitaan valtavia määriä vettä ja kasteluun energiaa. Muita ongelmakohtia tuotannossa on erilaisten kemikaalien ja torjunta-aineiden käyttö sekä se, että jossain päin maailmaa puuvillan viljely kilpailee ruuantuotannon kanssa maapinta-alasta, Dahlbo kertoo.

Perinteisen muovikassin raaka-aine eli öljytuotannon sivuvirroista valmistettu muovi puolestaan on fossiiliperäistä, ja sen tuotannosta syntyy fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Ongelma on vähäisempi, mikäli kassi on tehty kierrätysmuovista. 

”Eri materiaalien ympäristövaikutukset syntyvät eri vaiheissa tuotteen elinkaarta.”

Vaikka tutkimuksia aiheesta on tehty ja etenkin kahden yksittäisen kassin vertailevat tutkimukset osoittavat kangaskassin olevan suurempi pahis kuin muovikassi, Dahlbo ei näe asiaa välttämättä niin mustavalkoisena.

– Kokonaisympäristövaikutusten vertailu on hankalaa, sillä eri materiaalien päästöt ja ympäristövaikutukset ovat erilaiset ja syntyvät eri vaiheissa tuotteen elinkaarta.

Asiaan vaikuttaa moni tekijä, kuten tuotteen käyttö ja kierrätys. Ellei kassia käytä uudelleen, vaan se hankitaan pelkästään yhtä kauppareissua varten, ympäristökuorma on suurempi kuin usealla käytöllä.

Tästä näkökulmasta kangaskassi on erittäin huono vaihtoehto, jos sen kerran hankittuaan unohtaa kaapin perälle käyttämättömänä. Jos taas kangaskassia käyttää vuositolkulla päivittäin, sen ympäristökuorma pienenee merkittävästi. 

Muovikassin etu on se, että useimmat jatkokäyttävät sen roskapussina joko muovi- tai sekajätteelle, eikä erikseen ostettuja roskispusseja tarvita.

Ympäristöystävällisintä on muistaa ottaa ostoskassi kauppaan mukaan

Mikä kassi siis napata mukaan, jotta tekisin mahdollisimman ympäristöystävällisen valinnan?

– Kaikkein ympäristöystävällisintä olisi, jos kassalla ei tarvitsisi miettiä, minkä kassin valita. Kassi on jo valmiiksi mukana ostosreissulla. Silloin on melko lailla yhdentekevää, mitä materiaalia kassi on, Dahlbo sanoo.  

Jos ostoskassi on unohtunut kotiin, kannattaa valita sellainen kassi, jolla on jatkokäyttötarvetta kotona. Muovipussi roskapussiksi, paperikassi biojätepussiksi, kangaskassi – jos sellaista varmasti tietää käyttävänsä kauppakassina säännöllisesti uudelleen. Jos mahdollista, valitse kierrätysmateriaalista valmistettu kassi.

Muovi ei välttämättä ole pahis

Muovikassien käyttöä Dahlbon mukaan usein turhaan demonisoidaan.

– Muovi materiaalina ei välttämättä ole se pahis, vaan miten sitä käytetään. Jos turhaa kulutusta saadaan vähennettyä, kierrätys toimii ja muovi saadaan raaka-aineena kiertoon, se on ihan kelpo materiaali. 

Luontoon muovin ei missään tapauksessa pidä päätyä, kuten ei muidenkaan sinne kuulumattomien roskien.

– Kangaskassikaan tuskin meidän luontoympäristössämme maatuu kovin nopeasti, mutta muovilla maatuminen voi kestää satoja vuosia. Muovi lähinnä pilkkoutuu yhä pienimmiksi, ympäristöön helpommin leviäviksi palasiksi, Dahlbo muistuttaa. 

Kaiken kaikkiaan ostoskassin osuus ei ole kovin suuri yksittäisen ihmisen hiilijalanjäljestä, mutta kassiasiaa on silti hyvä pysähtyä miettimään. 

– Ostoskassin valinta on oiva tilaisuus hahmottaa ja tarkastella omaa kulutuskäyttäytymistään ja kulutusvalintoja laajemminkin. Sitä kautta voi pohtia yleisemmin, miten turhia ostoksia voi välttää, kuinka kuluttaa järkevämmin, tarvitseeko todella kaikkea mitä ostaa ja kuinka ostettuja asioita voisi käyttää pidempään. 

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Koti ja sisustus

   Pussinsulkija, nenäliina ja muut hankalat roskat: oletko aina lajitellut nämä jätteet väärin?

2. Ruoka

   Älä heitä perunankuoria roskiin – sipsit uunissa ovat kesän helpoin herkku!

3. Koti ja sisustus

   Siivousvinkit, joilla säästät aikaa ja rahaa – ammattilainen paljastaa kaksi välinettä ylitse muiden