Matkailu

4 x rentouttava lomakohde

Teksti: Tarja Penttinen, Eeva-Helena Laurinsalo, Marja Aalto ja Hannu Toivonen Kuvat: Anjali Tolani ja Finnmatkat / Ove Nilsson

Jos työ on vienyt kaikki voimat, kokeile kunnon löhölomaa. Tärkeintä on rentoutua täydellisesti, joten löhölomalla on suorittaminen kielletty. Kotilääkäri testasi viisi hyvää löhöilykohdetta.

Coconut Lagoon Intiassa – Herrankukkarossa

Coconut Lagoonissa Intiassa on kuin herrankukkarossa. Kavala maailma jää taakse, kun astun Kumarakomissa veneeseen, joka lähtee lipumaan kohti hotellia. Muulla kulkupelillä sinne ei pääse.

Coconut Lagoon. Kuva: Anjali Tolani

Hotelli on piiloutunut Keralan jokilabyrinttiin, Vembanad-järven itärannalle. Aluetta kehystävät yhdeltä kantilta laajat, häikäisevän vihreinä leiskuvat riisiviljelmät.

Brittiläinen matkalehti Condé Nast Traveller on arvioinut Coconut Lagoonin maailman 25 parhaan pakopaikan joukkoon. Ymmärrän sen täysin.

Kaksikerroksisessa ekobungalowissani on häivähdys 1800-luvun Kumarakomia. On kauniita yksityiskohtia, kuten koristeleikkauksia ja messinkisalpoja. On bambunlehväkatto kaiken yllä.

Bungalowin varustukseen kuuluu kahteen kookospalmuun köytetty yksinkertainen riippumatto. Jos nokoset siinä eivät riitä, rentoutusta voi hakea muualtakin.

Kävelisinkö puusiltaa pitkin ayurvedahoitolaan, ja antaisin henkilökunnan päättää puolestani, mitä tarvitsen? Hierontaa ehkä?

Täällä vähemmän on enemmän. Mitään turhaa ei ole.

Täällä ei suvaita muovia eikä varsinkaan televisioita. Naapuri ei pääse häiritsemään yöuntani lempiohjelmillaan. Hänkin istuu iltaa omalla kuistillaan, lyhtyjen valossa.

Kaikkialta huokuu rauha. Jopa uima-altaassa polskitaan hillitysti: täällä ei loikita altaaseen villisti tai törmäillä uimapatjoilla.

Parin paratiisillisen päivän jälkeen en enää hymähdä hotellin nettisivuilta löytyvälle kävijän suitsutukselle: ”Missä tahansa mielentilassa tai kunnossa saavutkin, lähdet onnellisena, tyytyväisenä ja tyynenä.”

Raitista ilmaa risteilyllä

Maailman kauneimmaksi risteilyksi kutsuttu Hurtigruten-vuonoristeily pitkin Norjan rannikkoa sopii vähäpuheiselle ulkoilmaihmiselle. Kuumia viikinkirytmejä, small talkia ja diskopallon välkettä täältä on turha hakea.

 

Bergenistä alkavan seitsemän päivän risteilyn voi aloittaa reitin varreltakin ja viipyä yhden tai useamman yön.

M/s Finnmarken muistuttaa ruotsinlaivoja, vaikka ostospromenadin korvaa matkamuistomyymälä, eikä pallomerta näy. Hytissä on parivuode ja parveke.

Omalla parvekkeella tai laivan kannella voi vaipua ihanaan puolihorrokseen: ohitse lipuu maailman kauneinta maisemaa. Volter Kilven 800-sivuisen Alastalon salissa -järkäleenkin ehtisi kahlata vaivatta läpi raukeina päivinä meri-ilman imeytyessä keuhkoihin, ihoon ja sieluun.

Välillä laiva lipuu vuonoissa niin lähellä rantaa, että voi melkein laskea kallioiden ”vuosirenkaat”. Näkymät ovat majesteettisia – onhan Norja kuningaskunta!

Postiakin kuljettava alus pysähtyy monessa satamassa, ja välillä pääsemme kuivalle maalle. Retkien jälkeen on mukavaa palata kotilaivan rauhaan. Ruokasalin tarjonta aiheuttaa laitostumista: seuraavaa ateriaa odottaa jo kelloa vilkuillen. Meri-ilma parantaa ruokahalua ja syventää unta.

Neljäntenä päivänä jatkamme avomerelle. Aava meri velloo, ja laivan runko huojahtelee hiukan. Matkaamme kohti Lofootteja. Sinne olen halunnut jo kauan. Meri päättää toisin, ja kapteeni uskoo merta. Lofootit saavat jäädä.

Myrskyn laannuttua aurinko tulee esiin, laiva huoahtaa helpotuksesta, ja me jonotamme illallisbuffaan. Viikko kuluu raikkaan raukeuden merkeissä.

Rauhaa Kap Verdellä

Atlantilla, Pohjois-Afrikan tuntumassa sijaitsevat Kap Verden saaret ovat ankaralle suorittajalle joko taivas tai helvetti. Jälkimmäinen ne ovat silloin, jos suorittaja ei millään osaa luovuttaa ja antautua hitaalle elämälle. Sellaiselle, jossa ei säntäillä turistikohteissa vaan nautitaan hetkestä ilman tavoitteita.

Santa Maria / Kap Verde. Kuva: Finnmatkat / Ove Nilsson

Taivas Kap Verde on niille, jotka haluavat vain levätä. Heille voi suositella Kap Verdeltä erityisesti Salin saarta ja Santa Marian kylää.

Siellä turkoosinvihreä meri aaltoilee vaalealle hiekkarannalle. Lämpötila ei kohoa kohtuuttomasti yli 30 asteen, eikä juuri laske paljon alle 20:n. Pienessä kylässä ei ole rasittavaa ruuhkaa, vaan se on soma ja siisti – ei pelkkä turistirysä. Maan köyhyys ei hyökkää siellä silmille.

Parasta huvia on notkua puolenpäivän aikaan kylän rannalla. Silloin näkee kalastajien paluun mereltä. Kiiltäviä kaloja heitellään rantaan, nuotio rätisee, vastapyydetty kala paistuu ja levittää herkullista tuoksuaan. Voi vain pysähtyä ihailemaan, kun lapset hyppivät huimia loikkia korkealta venelaiturilta mereen.

Totta kai Salin saarellakin on nähtävyytensä. Mutta ovatko ne pakollisia? Ehkä sellainen on sammuneen tulivuoren kraatteri, jossa on suolavesihaihduttamo. Siellä voi uida ja kävellä suolan päällä. Sen lisäksi saaren nähtävyyksiin kuuluu muun muassa niemenkieleke, joka kaukaa katsottuna ”näyttää aivan makaavalta leijonalta”. Niin paikalliset sanovat.

Surffaajille saarivaltio on paratiisi. Toisaalta kova aallokko pitää huolen siitä, että tavallinen sunnuntaiuimari tyytyy kahlaamaan rantavedessä.

Barcelonan päivänpaisteessa

Löhöilijä nauttii Barcelonetan rannalla elämästään kuin hidastetussa filmissä. Katalonian pääkaupunki Barcelona Espanjan koillisnurkalla on Helsingistä neljän tunnin lentomatkan päässä. Sieltä löytyy myös kilometrien pituinen hiekkaranta Barceloneta, yksi koko Välimeren oivallisimmista rannoista.

Rantaloman ja kaupunkimatkan harvinaista yhtälöä ei monikaan citykruisailija tule ajatelleeksi. Monet huomaavat vasta Barcelonan keskustassa tai satamassa, että biitsi onkin vain kävelymatkan päässä.

Aurinko paistaa Barcelonassa melkein aina, siis Barcelonetalla. Kilometrien pituisesta rannasta tekee ainutlaatuisen juuri se, että se väreilee elämäänsä lähes kaupungin sydämessä.
Rantaelämään riittää, kun ottaa mukaan pyyhkeen ja uima-asusteet. Barcelonetalla katse hakeutuu Välimeren horisonttiin. Suolaisen meren mainingit vaahtoavat rantahiekkaan ja hyväilevät mielenmaisemaa kuin musiikki. Kiireen kumartama ajatus levähtää itsestään: siitä tuntee hyvän loman.

Kalastajat kokevat pyydyksiään Barcelonetan edustalla kuin ennen muinoin, jolloin Espanja oli miehittänyt Katalonian, ja puretun asutuksen tilalle rakennettiin Barcelonetan kalastajakylä.
Rannalla mielikuvitus vaeltelee itsekseen. Lämmössä pulssikin matelee.

Uimaranta valmistui vuoden 1992 olympialaisia varten. Siitä tuli koko Barcelonan kaunistus. Kaikesta aistii, miten meri on erottamaton osa Barcelonan olemusta. Rantaravintoloissa nautitaan mereneläviä: eri tavoin valmistettua kalaa, hummeria ja äyriäisiä.

Niitä riittää muun muassa katalaanikeittiöstään kuuluisassa 7Portres-ravintolassa. Tässä herkkusuiden pyhiinvaelluskohteessa ovat aurinkoista Barcelonetan päiväänsä rehevöittäneet myös Lou Reed, Pedro Almódovar ja Picasso. Lounaan jälkeen on hyvä palata löhöilijän rantaparatiisiin. Olo on kuin hidastetussa filmissä.

Kotilääkäri 3/2014

X