Matkailu

Alankomaat – Euroopan pikkujättiläinen

Teksti: Peter Erik Forsberg Kuvat: Peter Erik Forsberg

AlankomaatPienestä koostaan huolimatta Alankomaat – tai Hollanti kuten sitä yleensä kutsutaan – on yksi maailman tunnetuimpia maita. Sen jalkapallojoukkueet, kukkamarkkinat, taidemaalarit ja pitkä historia ovat vain muutama syy sille, miksi Alankomaat on tuttu maa niillekin, jotka eivät siellä vielä ole käyneet. Paikan päällä vierailijaa hemmotellaan lyhyillä etäisyyksillä, toinen toistaan mielenkiintoisemmilla kaupungeilla ja ainutlaatuisilla nähtävyyksillä.

Kulkuyhteydet Suomesta

Suomessa esimerkiksi Tjäreborg järjestää matkoja Amsterdamiin, josta maan pienen koon vuoksi on helppo matkustaa minne tahansa Alankomaihin. Helsingistä Blue1, KLM, Finnair, SAS ja monet muut lentoyhtiöt lentävät Schipholin kentälle, josta on 20 minuutin matka Amsterdamiin ja miltei yhtä lyhyt matka moneen muuhunkin maan merkittävimmistä kaupungeista. Lentolippujen hintoja on helppo vertailla Ebookersilla. Muilla konsteilla maassa vierailu on aikaa vievempää, mutta Eurolines kulkee suurimpiin kaupunkeihin Tukholmasta, ja myös junalla voi kulkea Ruotsin ja Tanskan kautta Alankomaihin.

Liikkuminen Alankomaissa

Maan kaupunkien joukkoliikenne on yksi maailman parhaista ja myös edullinen tapa liikkua verrattuna kotimaan hintoihin. Amsterdamissa kätevin tapa liikkua ovat raitiovaunut, ja hivenen kauemmas kaupungista pääsee paikallisjunalla, joka kulkee myös lentokentälle 20 minuutissa. Metro sen sijaan ei ole kovin hyödyllinen kaupungissa vierailevalle, lukuun ottamatta niitä, jotka saapuvat tai lähtevät Eurolines-bussilla Amstelin bussiasemalta. Turisteille tarkoitettu raitiovaunulinja 20, joka kiertää ympyrää, on hyödyllinen päiväsaikaan, ja se kulkee keskusaseman (Centraal Station) kautta reilun 10 minuutin välein. Maan muissa kaupungeissa raitiovaunu on paras tapa liikkua, mutta vierailijan onneksi kaupunkien nähtävyydet ja muut tärkeät vierailukohteet ovat yleensä kävelymatkan etäisyydellä.

Pienenä maana Alankomaissa on helppo ja nopea liikkua, ja vain harvoissa maissa voi yhdestä merkittävästä kaupungista siirtyä toiseen alle tunnissa, joskus 20 minuutissa. Pisimmätkin matkat kestävät kolmisen tuntia, joskin maan edustalla sijaitseville saarille matkustamiseen saattaa kulua tätä kauemmin, mikäli matkan aloittaa maan eteläosista. Matka Amsterdamista Rotterdamiin kestää noin tunnin, ja junalippu maksaa reilut 10 euroa. Suurimpia asemia lukuun ottamatta liput ostetaan nykyisin laitteista, eikä konduktööri myy ollenkaan lippuja junassa. Edestakainen lippu on edullisempi kuin kaksi yhdensuuntaista lippua, mutta menopaluulippu on käytettävä joko saman päivän tai viikonlopun aikana. Junia kulkee jatkuvasti, usein neljä tunnissa suurempien kaupunkien välillä, mutta miinuspuolena niissä on se, että vaihtoja saattaa joihinkin paikkoihin matkustettaessa kertyä useitakin.

Junia edullisempi matkustusmuoto on nykyään bussi, johon voi ostaa 10 euroa maksavia päivälippuja. Näillä pääsee kaikkiin Connexxionin linja-autoihin, joskin tässäkin matkustusmuodossa paikasta toiseen matkustettaessa saattaa olla useita vaihtoja. Esimerkiksi matka Amsterdamista Rotterdamiin Connexxionin bussilla vaatii yli viisi vaihtoa; bussien aikatauluihin ja pysähdyksiin kannattaa tutustua huolella ennen niihin nousemista.

PyöräilyäAlankomaat ovat nimensä mukaisesti latteaa seutua ja leudon säänkin takia yksi parhaita kokovuoden pyöräilypaikkoja Euroopassa. Pyöräteitä on maassa yli 10 000 kilometriä, ja pyörällä pääsee tutustumaan kaupunkien ulkopuolella paikkoihin, joihin olisi muuten hankalaa päästä. Kaupungeissa pyöräily on suosituin tapa siirtyä paikasta toiseen. Esimerkiksi Amsterdamin ydinkeskustassa autoja ei juuri ole ja pyöräilijät ovat vallanneet kanaalien rannat ja sillat. Kypäriä ei yleensä käytetä, monet pyörät ovat vanhanaikaista mallia ja liikenne sujuu erittäin kitkattomasti. Ainoa huolenaihe maassa pyöräillessä ovat pyörävarkauksien suuri määrä, mikä on pakottanut useimmat maan pyöräilijät hankkimaan menopeliinsä kaksi erilaista lukkoa ja on johtanut siihen, että kalliita  maastopyöriä ei maan kaupungeissa juurikaan näe.

Majoitus

Hotellit ja hostelitkin ovat Alankomaissa kalliita, suurin piirtein samaa hintaluokkaa kuin kotimaassakin. Ympäri vuoden varaukset kannattaa tehdä hyvissä ajoin etukäteen, ja erityisesti Amsterdamiin kesäiseen aikaan matkustettaessa huoneiden ja petien löytäminen viime tingassa on miltei mahdotonta. Pedin maan hyvistä ja siisteistä hosteleista saa vuodenajasta riippuen 15-25 eurolla, hotellihuoneen kahdelle hengelle edullisimmillaan noin 60 eurolla. Maan hostellit ovat turvallisia ja useimpien hintaan kuuluu aamiainen. Amstedamin keskustassa hyvä hostelli on The Shelter (Barndesteeg 21) aivan kaupugin ytimessä. Tässä kristillisessä hostelissa on miehille ja naisille omat huoneet, isot lukittavat kaapit, ilmainen aamiainen ja turvallinen tunnelma. Internetin varausjärjestelmät ovat paras tapa omatoimimatkailijalle löytää peti, huone tai muu majoituspaikka.

Ruoka ja ravintolat

JuustojaHollannin ruoista tuttuja ovat edam- ja maasterdam-juustot, mutta muuten sen keittiö on maailmalla tuntematon. Paikallinen ruoka ei ole mitenkään erityisen maistuvaa eikä erotu juuri millään tavalla peruseurooppalaisesta ruokavaliosta, joka tunnetusti pyörii lihan tai kalan ja perunoiden ympärillä. Maassa vieraillessa kannattaa kuitenkin maistella joitain paikallisia erikoisuuksia, joita muualta ei juuri löydä. Silli on Alankomaissa hyvää ja erityisesti ns. uusisilli kesäkuussa maistuu muillekin kuin maan asukkaille.

Letut eli pannenkoeken ovat hyviä paitsi makeina, jälkiruoaksi tarkoitettuina myös suolaisena pääruokana. Niiden aineksina toimivat erityisesti juusto, pekoni, omenahillo tai siirappi, ja niitä on paras maistella pannenkoekenhuizen-ravintoloissa.

Myös hutspot eli paikallinen pyttipannu on maistamisen arvoista: perunamuusia johon on sotkettua kaikenlaista kuten pekonia, sipulia ja porkkanaa. Myös rookworst eli savustettu makkara on hyvää, ja sitä saa hankittua edullisesti HEMA-kaupoista ja mikäs sen mukavampaa kuin pitää piknikki kanaalin varrella.

Muutenkin pienibudjettisille maan edulliset ruokakaupat ja lukuisat markkinat muodostavat henkireiän, sillä niiden tuoreet merenelävät, ranskalaiset perunat, elintarvikkeet ja kioskeissa myytävät pikaruoat ovat huomattavasti edullisempia kuin halvimmatkaan ravintolat Hollannissa, missä perusravintoloidenkin hintataso on jopa kotimaata korkeampi. Poikkeuksen muodostavat aasialaiset ravintolat, joista yleisimpiä ovat kiinalaiset, thaimaalaiset ja indonesialaiset. Maan väestöstä yli viisi prosenttia tulee Aasiasta, ja he ovat tuoneet mukanaan autenttiset ja edulliset wok-annokset ja muut itämaiset herkut. Amsterdamissa näitä on hyvä maistella vaikkapa Nieuwmarkt-aukion laidalla ja lähistöllä, missä valinnanvaraa riittää. Kiinalainen kaupunginosa puolestaan on täynnä edullisia ja enemmän tai vähemmän autenttisia kiinalaisia ravintoloita, ja ympäri maata erityisesti thaimaalaiset sapuskat ovat suosittuja. Mielenkiintoinen ateriakokonaisuus on  Dutch Indien Ricetable, joka muodostuu monista erilaisista pikkuannoksista.

Toinen suhteellisen edullinen ruokailupaikka on kahvila tai kafeteria, joissa myydään kotiruokia ja erityisesti ranskalaisia perunoita, jotka täällä kuten Belgiassakin ovat maineeltaan maailman parhaita. Frikandel speciaal on myös mielenkiintoinen tuttavuus: pitkulainen pala maustettua lihaa, joka on leikattu auki ja jonka sisään on laitettu majoneesia, ketsuppia tai karrikastiketta, ja joskus myös sipulia. Kasvissyöjille perinteiset hollantilaiset sapuskat eivät juurikaan sovi, mutta tilanne tällä rintamalla on parantunut viime vuosina huomattavasti. Tietoa maan kasvisruokavaihtoehdoista ja niitä tarjoavista ravintolloista.

Nähtävyydet

Amsterdam on yksi Euroopan suosituimmista kaupunkilomakohteista, ja tämä on helppo ymmärtää, kun tarkastelee sen nähtävyyksien tasoa ja jonoja, joita niiden ulko-oville ympäri vuoden muodostuu. Anne Frankin kotitalo (Anna Frankhuis) muutenkin nähtävää pullollaan olevan Prinsengracht-kanaalin varrella on esimerkki kuuluisasta nähtävyydestä, johon jonoa alkaa muodostua jo ennen puoltapäivää. Jono on pahimmillaan satojen metrien mittainen. Kotitaloon kannattaa käydä tutustumassa aikaisin, sillä se avataan jo yhdeksältä, ja sama pätee myös kaupungin suosituimpiin museoihin.

Valtion taidemuseo (Rijksmuseum), van Gogh -museo ja Rembrandt-museo (Rembrandthuis) kaikki avaavat ovensa kymmeneltä. Rembrandtin kotitalo kuitenkin aukeaa sunnuntaisin vasta yhdeltä. Rijksmuseum ja van Gogh –museo sijaitsevat Museumplein-alueella, jolla on muitakin hyviä museoita ja jonne voi myös ostaa suhteellisen edullisia vuosikortteja. Oluenystävät suuntaavat entiseen Heineken-panimoon (Heineken experience), jossa voi kierrellä itsekseen ja jossa kierros päättyy kolmeen lasilliseen olutta.

HaarlemVartin matkan päässä Amsterdamista sijaitseva Haarlemin eläväinen kaupunki oli muotokuvamestari Frans Halsin kotikaupunki, ja hänen nimeään kantavassa museossa voi nähdä myös muiden maalareiden mestariteoksia. Toinen kaupungin päänähtävyyksistä on Teyler Museum, josta löytyy kaikenlaista fossiiileista ja maalauksista keksintöihin.

Haarlemin ja Leidenin kaupungin välillä sijaitseva Keukenhofin puisto, joka tunnetaan myös nimellä ”Euroopan puutarha” ja joka on maailman suurin kukkasiin erikoistunut puisto, on keväisin yksi maan vetonauloista. Puisto on avoinna vain pari kuukautta vuodesta, maaliskuulta toukokuulle (vuonna 2008 20.3-18.5.) ja paras aika katsella tulppaaneja on huhtikuun puolivälissä. Puistoon pääsee parhaiten bussilla Leidenin tai Haarlemin päärautatieasemilta, ja sinne löytää helposti seuraamalla väkijoukkoja; parin kuukauden aikana siellä käy lähes miljoona vierailijaa.

Euroopan tiheimmin asuttu seutu Ranstad on alue, jolta löytyy paljon kaupunkikulttuuria ja nähtävää ja jolla Haarlem ja Leiden myös sijaitsevat. Alueen suurin kaupunki on Rotterdam, ja sen päänähtävyyksiin kuuluu Delshaven eli vanhakaupunki, jonka keskus on Oude Kirk –kirkko ja jonka kävelykadut ovat nähtävyys sinänsä. Toisen maailmansodan pommitukset tuhosivat miltei koko Rotterdamin ja vain yksi 1700-luvulla rakennettu talo selvisi siitä pystyssä – Het Schilandshuis. Sen sisältä löytyy erilaisia näyttelyitä ja myös elokuvaesityksiä pommituksista. Kaupungin taidemuseo Boijimans van Beuningen on Hieronymos Boschin, van Eyckin, Rembrandtin ja monien muiden kaikkein suurimpien maalareiden töiden esittelypaikka.  1970-luvun erikoisesta arkkitehtuurista kiinnostuneet suuntaavat Kijkkubus-taloon, joka on kuution muotoinen.

Maan toinen pääkaupunki Haag on kuningasperheen asuinpaikka, ja se on tunnettu hyvistä taidegallerioistaan, upeasta arkkitehtuuristaan, hienoista bulevardeistaan ja eräistä maailman suurimmista jazz-festivaaleista. Keskiaikaista kaupunkikulttuuria esittelee puolestaan Maastricht, joka on Alankomaiden vanhin kaupunki maan eteläosissa. Kaupunki, joka toimi Euroopan unionin perustaneen sopimuksen syntypaikkana, on mukava pieni kohde parin päivän vierailulle, ja sinne pääsee Amsterdamista kahdessa ja puolessa tunnissa. Tämän reilun sadantuhannen asukkaan kaupungin nähtävyyksien kohokohtina voidaan sen joen länsirannan vanhankaupungin lisäksi pitää Bonnefanten-museota, joka esittelee keskiaikaisia veistoksia ja seudun nykytaidetta.

Markkinat Albert Cuyp StrassellaAlankomaiden edustalla olevista saarista Texel on suosituin vierailukohde, ja erityisesti kesäkuussa sen 30 kilometriä pitkä hiekkaranta täyttyy liiaksikin. Tällöin paikalle saapuu normaalia enemmän ihmettelijöitä maailman suurimman katamariinikilpailun johdosta. Saaren suurin kylä on Den Burg, josta löytyy hyvä NJHC-hosteli ja sen läheltä myös monta saaren yhdestätoista leirintäalueesta. Saarelle pääsee Amsterdamista junalla ja lautalla noin kahdessa tunnissa.

Shoppailu

Alankomaat on hintojensa ja tarjontansa puolesta normaali länsieurooppalainen maa, josta ei ole vaikea löytää ainutlaatuisia tuliaisia ja uusinta muotia. Amsterdamin Dam-aukion liepeillä on useita hyviä ostoskatuja, joista kävelykadut Kalverstraat ja Nieuwendijk tarjoavat hyvät puitteet vaativille himoshoppailijoillekin. Kaupungin lukuisat markkinat puolestaan sopivat pienellä budjetilla matkustaville ja niille, jotka haluavat viedä kotiin jotakin tavallisuudesta poikkeavaa. Bloemenmarkt-kukkamarkkinat Singelin kanaalin varrella ovat hyvä näyteikkuna maan pitkään ja rikkaaseen kukkakulttuuriin. Manner-Euroopan pisimmät katumarkkinat De Pijpin kaupunginosassa pidetään Albert Cuyp Strassen varrella, ja niiltä löytyy kaikkea tuoreesta kalasta viimeisimpään muotiin. Waterloopleinin kirppari kahdesti viikossa on paikka, josta saa kaikkea mahdollista pilkkahinnalla.

KukkahuutokauppaAalsmeerin kukkahuutokauppa Amsterdamin ulkopuolella pidetään maanantaista perjantaihin, ja se alkaa jo aamukahden maissa ja sinne on viiden euron sisäänpääsymaksu. Tänne pääsee bussilla 172 päärautatieasemalta. Hivenen kauempana sijaitsevat Alkmaar-juustomarkkinat, joilla niillekin kannattaa tulla ajoissa, mikäli mielii nähdä valtavia kokonaisia juustopalloja; näille markkinoille pääsee puolessa tunnissa Amsterdamin päärautatieasemalta.

Hyvä ostos Hollannissa ovat tietenkin puukengät eli klompen, joita suomeksi joskus kutsutaankin nimellä hollannikkaat. Näitä ei kuitenkaan kannata ostaa Amsterdamin keskustasta vaan parhaat ja ainutlaatuisimmat löytyvät pienemmistä kaupungeista ja maaseudulta. Myös erilaiset elintarvikkeet, kuten merenelävät ovat ainutlaatuisia ja valikoima on melkoisen eksoottinen kotimaahan verrattuna. Myös viinit ja muut alkoholijuomat ovat Suomen alkoholipolitiikasta kärsiville edullisia, ja niitä saa kaikkialta äärimmäisen kattavalla valikoimalla.

MereneläviäLiikkeet ovat avoinna samaan tapaan kuin muualla Euroopassakin, joskin maanantaisin monet niistä avataan vasta puolenpäivän jälkeen. Sunnuntaisin käydään kauppaa vain Amsterdamin ja muiden suurempien kaupunkien keskuksissa ja turistivetonaulojen liepeillä.

Yöelämä

Alankomaissa ei tarvitse erikseen etsiä menoa tai hilpeitä juhlia. Amsterdamin lisäksi maan muut kaupungit ovat täynnä toinen toistaan parempia baareja ja ravintoloita, joissa olut ja muut alkoholijuomat ovat hyviä ja yleensä edullisempia kuin Helsingin keskustan trendipaikoissa. Maan erikoisuuksiin kuuluvat ns. ”ruskeat kahvilat”, jotka ovat saaneet nimensä tupakansavun ruskettamista sisätiloista. Hoppe (Spui 18) on Amsterdamin keskustassa hyvä esimerkki ruskeasta kahvilasta, ja sen seiniä on savustettu jo yli 300 vuotta.

In de Wildeman (Kolksteeg 3) on oluenystävän taivas, sillä sen valikoimiin kuuluu yli 200 eri olutta ja siellä on myös savuton tila. Savua pelkäävien kannattaa muistaa, että suuri osa maan ravintoloista ja baareista muuttuu savuttomiksi vuoden 2008 aikana. Kahvilat ovat nekin hyviä paikkoja illanviettoon, ja näistä vanhin ja suurin Café Americain (Leidsekade 97) on avoinna iltayhteentoista. Kaupungin tarjontaan kuuluvat myös korkealuokkaiset klassisen musiikin, teatterin ja baletin esitykset, ja näistä kuten muustakin kaupungin yöelämästä saa tietoa marssimalla turisti-infoon (Amsterdam Uit Buro, Leisdeplein 26) tai lukemalla kuukausittain ilmestyvää Day to Day -opasta.

Muualla maassa baareja, ravintoloita, kahviloita ja yökerhoja on kaikkialla. Yliopistokaupungit Utrecht ja Groeningen tarjoavat nuorekasta menoa pitkin viikkoa, ja Rotterdamin Stadhuisplein-aukion terassit ovat yksi maan suurimpia juhlintapaikkoja kesäiseen aikaan. Haag on elävimmillään jazz-festareiden aikaan, jolloin baarit ovat auki yömyöhään, mutta muina aikoina erityisesti sunnuntaisin ei juhlijoita juuri löydy. Baarit sulkevat ovensa ympäri maan yleensä puolenyön aikoihin viikolla, myöhempään viikonloppuisin, mutta kaupunkien ja erityisesti Amsterdamin keskustoista löytyy paljon kaikenlaisia baareja, jotka pitävät ovensa auki aamukahteen tai -kolmeenkin.

Tapahtumia

Tapahtuma Aika Lisää tietoa
Carnaval Helmi-maaliskuu Nelisenkymmentä päivää ennen pääsiäistä juhlitaan maan kaupungeissa ja erityisesti Maastrichtissa kolmen päivän ajan kuin New Orleansissa aikoinaan, musiikkia, paraateja, olutta.
Maastrichtin taidenäyttely Maaliskuun alku Kymmenen päivän ajan maailman parasta taidetta, harvinaisuuksia, maalareita kuten van Gogh.
Kansallispäivä
(Koninginnedag)
30.4. Kuningattarenpäivänä tunnettu kansallinen juhlapäivä tuo kaduille paraateja, musiikkia, kirpputoreja ja paljon oranssia väriä.
Tuulimyllypäivä (Nationale Molendag) Toukokuun toinen lauantai Kaikki maan yli 600 tuulimyllyä avaavat ovensa.
Hague Jazz Festival Toukokuu (23-24.5.2008) Haag
Hollanti-festivaalit Kesäkuu Miltei koko kuun kestävät festivaalit, jotka tarjoavat kaikkea mahdollista, huipputason teatteri-, musiikki- ja muita esityksiä.
North Sea Jazz Heinäkuu (11-13.7.2008) Ennen Haagissa pidetyt yhdet maailman suurimmat jazz-festivaalit on vuodesta 2005 järjestetty Rotterdamissa.
Uitmarkt Myöhäinen elokuu Kolmen päivän ajan Amsterdamin Ledsenplein-kehän seudulla pidettävät festivaalit, joilla ilmaisia musiikkiesityksiä ja muuta mukavaa.
Sinterklaas Intocht Marraskuun puoliväli Hollannin joulupukki saapuu Espanjasta joka vuosi eri satamaan tonttujensa ja muun seurueensa kanssa.

Lisää tietoa

Hollannin turistitoimiston verkkosivut
All Travel Holland
Visit Holland
Holland Info
Visit Amsterdam

Alankomaat
Pinta-ala 41 528 km²
Maantiede Alankomaat ovat kauttaaltaan tasankoa, ja osa maasta on merenpinnan alapuolella. Maan keskiosissa on joitain mäkisiä seutuja.
Ilmasto Merellinen tuulinen ilmasto, leudot talvet ja lämpimät mutta harvoin helteiset kesät. Talvet sateisia ja lämpötila laskee harvoin nollan alapuolelle.
Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia
Pääkaupungit Amsterdam ja Haag
Väestö 16.6 miljoonaa
Kieli Hollanti, friisi
Aikaero Suomeen – 1 h
Raha Euro
Viisumit Euroopan unionin kansalaiset eivät tarvitse viisumia oleskeluun tai työskentelyyn Alankomaissa. Maa kuuluu Schengen-alueeseen.
Rokotukset Suomessa tarvittavat rokotukset riittävät myös Hollannissa.
Alankomaat Alankomaiden kartta: Google Maps
Alankomaat-kuvia: Flickr
Alankomaat Wikipediassa
X