Matkailu

Alatskivi – Viron kartanoiden helmi

Teksti: Tarja Lehtola Kuvat: Tarja Lehtola

AlatskiviElämä Virossa on viime vuosikymmeninä ollut suurten muutosten aikaa. Maa itsenäistyi vuonna 1991 ja vaihtoi rahansa ruplasta kruunuun vuonna 1992. Kehitys on ollut huimaa. Vuonna 2005 Viro liittyi Euroopan Unioniin ja lähivuosina kruunu vaihtunee euroiksi. Viron toiseksi suurin kaupunki Tartto on Etelä-Viron keskus ja virolaisen kulttuurin kehto. Se on yksi Pohjois-Euroopan vanhimpia yliopistokaupunkeja. Maaseudulla matkaava näkee todellisen Viron. Viljavat laaksot, kukkulat ja järvet rytmittävät Etelä-Viron maisemia. Täällä muuttuu luontevasti osaksi sukupolvien ketjua, upeat linnat ja kartanot henkivät jäljittelemätöntä tunnelmaa vuosisatojen takaa.

Virossa on jäljellä reilut 500 kartanoa, joista osa on auki yleisölle. Yksi naapurimaan kauneimpia kartanorakennuksia on Kaakkois-Virossa, noin neljänkymmenen kilometrin päässä Tartosta sijaitseva Alatskivi. Sitä puhutellaan myös linnaksi sen mahtavan koon takia. Alun perin kartano on rakennettu paroni Nockelnin perheen yksityiskodiksi.

TartoVuonna 2002 ensi kertaa Alatskivessä vieraillessani koko linna oli masentava näky. Neuvostovuosina kolhoosin omistuksessa olleesta hienosta linnasta oli vain muistot jäljellä. Näyttäviä takkoja ja uuneja sekä laadukkaita puusepän työn näytteitä oli onneksi säilynyt jälkipolvien iloksi. Vain yksi huone, suuri kokoustila näytti tuolloin parhaat puolensa. Vuonna 1999 linnan omistukseensa saanut Alatskiven kunta sai mittavaan kunnostusprojektiinsa EU-määrärahoja ja pystyi aloittamaan restaurointityöt. Kesällä 2006 alakerran suurin sali sekä pari pienempää oli jo upeassa kunnossa.

Alatskiven linnan historia sai alkunsa, kun paroni Nockeln kävi tutustumassa Skotlannissa sijaitsevaan Balmoralen kesäpalatsiin. Hän suunnitteli itselleen kartanon, joka on melkein kuin pienoismalli kuningatar Victorian kesälinnasta. Aivan pieni ja vaatimaton rakennus ei Alatskiven päärakennuskaan kuitenkaan ollut. Huoneita oli 120, eikä kartanon sisustus jäänyt ulkoseinistä jälkeen, linnassa oli rokokoosaleja ja empiretyylisiä huoneita.

Etuaukiolla sisäänkäyntinä toimii punatiilestä rakennettu porttirakennus 1800-luvulta. Puisto on suuri ja kumpareisessa maisemassa pilkottaa myös kaksi järveä. Nykyisen kustannussuunnitelman mukaan kartanon pitäisi olla kunnossa vuonna 2009. Silloin kartanosta pitäisi löytyä konferenssikeskus, ravintola ja pieni hotelli. Nyt kartano pystyy tarjoamaan lähinnä silmän ruokaa ja mielikuvamatkan menneen ajan tunnelmiin.

Tere tulemast Tartusse!

Alatskivi

X