Matkailu

Antiikin roomalaiset – Matka historiaan

10.10.2009 Teksti: Anna.fi

Hadrianuksen muuriRooman valtakunnan ulottuessa laajimmalle alueella noin vuoden 100 paikkeilla hallitsivat roomalaiset alueita ja ihmisiä Espanjasta Irakiin ja Skotlannin ylängöiltä Saharan autiomaahan. Jälkiä näistä kulta-ajoista on nähtävillä niin Välimeren ympäristössä kuin Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Lähde Antiikin roomalaisten jalanjäljille!

Jo vuosina 55 ja 54 e.a.a. Julius Caesar yritti valloittaa Englannin. Seuraavina vuosikymmeninä Bretonien ja roomalaisten suhteet olivat päällisin puolin rauhalliset, vaikka useampiakin valloitusretkiä suunniteltiin. Diplomaattiset suhteet ja kaupankäynti kuitenkin johtivat siihen, että paikallinen kulttuuri sai paljon vaikutteita Rooman tavoista erityisesti eteläisessä Englannissa.

Vuodesta 43 roomalaiset kuitenkin hallitsivat suurta aluetta nykyisestä Iso-Britannian saaresta. Britanniaksi kutsutun alueen Skotlannin vastaiselle rajalle ryhtyi keisari Hadrianus vuonna 122 rakennuttamaan 177 kilometriä pitkää itä-länsi-suunnassa saaren katkaisevaa rajamuuria. Kivistä ja pehmeämmästä maa-aineksesta rakennettu Hadrianuksen muuri linnakkeineen on varmasti Britannian tunnetuin roomalaisista jäänyt merkki. Muuri on vuodesta 1987 kuulunut UNESCOn maailmanperintökohteisiin.

Hadrianuksen muuriin voi tutustua 135 kilometrin pituisella patikkareitillä

Italia ja lähiseudut valtakunnan keskiössä

Kaikki tuntevat Rooman Colosseumin ja Pantheonin, mutta Rooman valtakunnasta löytyy merkkejä pienimmiltäkin paikka kunnilta miltei joka puolelta Italiasta. Esimerkiksi Sisiliassa Piazza Armerinan kaupungissa on upeilla mosaiikeilla koristettu huvila Villa Romana del Casale. Huvila on niin loistokas, että tutkijat kuvittelivat pitkään sen kuuluneen vähintäänkin keisarille.

Villa Romana del Casalen verkkosivut (italiaksi)
Piazza Armerinan viralliset matkailusivut (italiaksi)
Piazza Armerinaa esittelevän sivuston kuvagalleria Villa del Casalesta

Myös Pompejin kaupunki on monille tuttu ainakin koulun historian tunnilta. Vesuviuksen purkautuessa vuonna 79 kaupunki jähmettyi roomalaisten elämästä kertovaksi pysäytyskuvaksi. Campanian kunnassa Etelä-Italiassa sijaitsevan maalaiskaupungin asukkaita palvelivat muun muassa kaksi teatteri, kolme kylpylää, temppelit ja amfiteatteri. Forumille kokoonnuttiin hoitamaan yhteisiä asioita ja kaupankäynnin keskus oli macellum-kauppahalli.

Pompejin arkeologisten kaivausten viralliset verkkosivut
Pompeji Wikipediassa (suomeksi)

Pompeji

Ranskan Riviera ei ole ensimmäinen paikka, missä ajattelisi tutustuvansa Antiikin ajan muistomerkkeihin, mutta täälläkin ovat roomalaiset vaikuttaneet vahvasti. Keisari Augustus sijoitti korkealle Monacon ruhtinaskunnan yläpuolelle muistomerkin (Le Trophée des Alpes), joka juhlisti hänen lopullista voittoaan roomalaisilla teillä liikkuneita kauppiaita ahdistelleista vuoristolaisista. Nizzan ja Mentonin kaupunkien välissä sijaitseva La Turbien keskiaikainen kaupunki on edelleen muistomerkin koti ja sieltä avautuvat myös upeimmat näkymät Monacon yli.

Voitonmerkkiä esittelevä sivusto (englanniksi)
La Turbien kylän viralliset verkkosivut (ranskaksi)

Roomalaiset hyökkäsivät Iberian niemimaalle vuonna 206 e.a.a. ja valloittivat maan seuraavaksi 700 vuodeksi. Pohjoisessa taistelut jatkuivat, mutta vuonna 19 e.a.a. joutuivat keltit ja baskitkin luovuttamaan tappionsa. Espanjassa on monia kaupunkeja ja historiallisia kohteita, joissa voi tutustua roomalaisten vaikutukseen maahan. Esimerkiksi Las Médulasin kaupungissa Léonin maakunnassa toimi Rooman valtakunnan suurin kultakaivos, josta vuoristolaiset kaivoivat tonnikaupalla kultaa.

Eräs Rooman ajalta parhaiten säilyneitä siltoja löytyy Länsi-Espanjasta Méridan kaupungista. Guadiana-joen yli kulkeva Puente romano on 792 metriä pitkä. Keisari Augustuksen perustama kaupunki oli Rooman valtakunnan tärkeimpiä ja pullollaan jälkiä roomalaisten elämästä.

Méridan viralliset verkkosivut (espanjaksi)
Méridassa sijaitseva roomalaisen taiteen museo (englanniksi)
Kuvia Méridasta

Diokletianuksen palatsiItalian naapurimaa Kroatiakin sai osansa Rooman huomiosta. Tonavan vartta pitkin kulki rajavyöhyke, jonka varrelle rakennettiin linnakkeita. Luovuttuaan kruunustaan vuonna 305 vetäytyi keisari Diokletius palatsiinsa Kroatian Splitissä. Diokletianuksen palatsi on edelleen Kroatian toiseksi suurimman kaupungin tärkeimpiä nähtävyyksiä.

Saksa, Itävalta ja Sveitsi

Julius Caesar kuvaili muinaista Saksaa asuttaneita germaaneja vaarallisiksi raakalaisiksi, jotka muodostivat uhkan imperiumin pohjoisimmille alueille. Jo 900-luvulla e.a.a. perusti roomalainen kenraali Drusus läntiseen Saksaan Castrum Moguntiacum -sotilasleirin. Leirin ympärille kasvoi kaupunki, jonka asukkaat pystyttivät Drusukselle hautamuistomerkin. Tämän Drusussteiniksi kutsutun kiven ympärillä vietettiin myös vuotuisia juhlia, joihin matkustettiin aina Lyonista saakka.

Mainzin kaupungin viralliset matkailusivut (englanniksi)

Kuitenkin alkoi roomalaisten täysivoimainen hyökkäys Germaniaan vasta vuonna 12 e.a.a. Keisari Augustuksen liikkeelle panema kampanja ei kuitenkaan edistynyt aivan toivotulla tavalla väliaikaisista onnistumisista huolimatta. Vuonna 9 j.a.a. käytiin suuri Teutoburgin taistelu, jossa roomalainen kenraali Varus koki kuuluisan tappionsa germaanien johtajaa Arminiusta vastaan. Monet tutkijat uskovat Teutoburgin taistelun tapahtuneen nykyisessä Kalkriesessä Luoteis-Saksassa. Tappion myötä vedettiin Rooman valtakunnan raja Rein- ja Tonava-jokia pitkin.

Teutoburgin taistelu Wikipediassa (suomeksi)
Kalkriesen museo (englanniksi)

Rooman imperiumia ja valloittamattomia germaanien kansoittamia alueita erotti toisistaan Limes Germanicus, joka oli rajalinnakkeiden ketju. Pisimmillään linja ulottui Rein-joen suulta Pohjanmerellä aina Regensburgiin Kaakkois-Saksassa. Taunus-vuoristossa

Vuonna 179 valmistui nykyisen Regensburgin paikalle roomalaisten Castra Reginan leiri. Kuten kaikkia legioonien leirejä, hallitsi tätäkin neljä porttia. Pääportin nimi oli Porta Praetoria. Portista on sittemmin tullut osa panimoa, mutta merkkejä roomalaisajoista voi kuitenkin vielä nähdä.

Regensburgin kaupungin viralliset matkailusivut (englanniksi)
Europe for Visitors  – Regensburgia esittelevät sivut (englanniksi)

Hessenin osavaltiossa voi tutustua 1900-luvun alussa rakennettuun Saalburg-linnakkeen kopioon, jonka museon kokoelmat muodostuvat arkeologisista löydöistä, rakennusten rekonstruktioista ja pienoismalleista.

Saalbrugin linnake

Aalenin Limes-museoBaden-Württembergin osavaltiossa Aalenissa Saksassa puolestaan sijaitsi yksi suurimmista Alppien pohjoispuolella säilyneistä ratsujoukkojen linnakkeista. UNESCOn suojelukohteiden joukkoon kuuluvassa linnan raunioissa toimii Aalenin limes-museo, jonka arkeologiset kokoelmat kertovat linnakkeen ja sitä ympäröineen siviilikylän elämästä.

Aalenin kaupungin viralliset matkailusivut (englanniksi)

Vuoden 100 tienoilla perustivat roomalaiset Ulpia Traiana -nimisen siirtokunnan, jonka elämää esittelee nykyisessä Xantenin kaupungissa sijaitseva arkeologinen puisto. Täällä voit nähdä muun muassa 27 metriä korkean Hafentempelin eli satamatemppelin osittaisen rekonstruktion.

Xantenin kaupungin viralliset matkailusivut

Roomalaisten vuonna 38 e.a.a. Reinin varrelle perustama Köln on Saksan vanhimpia kaupunkeja. Erityisesti Kölnin sataman lähistöllä on jäljellä monia merkkejä roomalaisajoista. Kölnin roomalaiseen historiaan kannattaa tutustua Das Römisch-Germanische Museumissa.

Igelin kaupungissa Moselin varrella on säilynyt 300-luvulla pystytetty Igeler Säuleksi kutsuttu muistokivi. 23-metrinen pylväs pystytettiin kankaanvalmistajasuvun kunniaksi ja sen kaiverrukset ovatkin mytologisten kohtausten lisäksi arkipäiväisiä kankaanvalmistuksen kohtauksia. Muistokivi valmistettiin punertavasta hiekkakivestä ja se on ajan mittaan tummunut aivan kuten läheisen Trierin samasta aineesta rakennettu mustanpuhuvaksi pikeentynyt kuuluisa Porta Nigra.

Igeler Säule matkailutoimiston verkkosivuilla (saksaksi)
Lue lisää Trieristä Matkalaukussa!

Rooman valtakuntaan kuuluivat myös monet muut nykyisen Euroopan maista ja Antiikin ajoista kiinnostunut löytää monia mielenkiintoisia matkakohteita. Esimerkiksi Sveitsistä löytyy Rooman imperiumin pohjoisten provinssien suurimpiin teattereihin kuuluva Augusta Raurican teatteri. Nykyään Augstina tunnettu kaupunki sijaitsee Baselin itäpuolella.

Augusta Raurican ulkoilmamuseon verkkosivut (englanniksi)

Itävallassa Wienin itäpuolella sijaitsevaan Carnuntumiin perustettiin ensimmäinen roomalaisten talvileiri jo vuonna 6 j.a.a. Seuraavien vuosisatojen aikana kaupunki näytteli tärkeää osaa monissa imperiumin historian merkittävimmissä tapahtumissa. Parhaimmillaan kaupungissa asui noin 50 000 asukasta ja se toimi sekä alueensa pääkaupunkina että Tonavan laivaston tukikohtana. Carnuntumin arkeologisessa puistossa voi tutustua muun muassa Heidentoriin, joka oli keisari Konstantinus II patsaan päälle pystytetty mahtava porttirakennelma, josta tähän päivään on säilynyt kuuluisa kaariholvi.

Itäinen valtakunta

Rooman valtakunta oli suurimmillaan keisari Trajanuksen ollessa vallassa vuonna 117. Tuolloin se kattoi idässä muun muassa osia nykyisestä Turkista, Syyriasta, Egyptistä ja muualta Afrikasta.

Itäisen Rooman vaikuttavimpia rakennelmia olivat temppelirakennukset Baalbekissa Libanonissa ja suuri teatteri Efesoksessa Turkissa. Jo kreikkalaiset olivat rakentaneet Efesoksekseen Artemiin temppelin, joka oli yksi maailman seitsemästä ihmeestä, mutta roomalaisten aikana Asian provinssin pääkaupunkiin kohosi muun muassa temppeleitä, kylpylöitä sekä kirjasto ja teatteri.

El Djemin amfiteatteriAfrican provinssi vastasi Karthagon aiemmin hallitsemia alueita, jotka nykypäivän kartalla ovat Tunisia, Koillis-Algeria ja Libyan rannikko Välimerellä. Rooman imperiumin kolmanneksi suurin amfiteatteri oli Tunisian El Djemissä, joka oli rikastunut oliviiöljyn tuotannollaan. Amfiteatteriin mahtui 35 000 katsojaa.

El Djemin esittely Tunisian virallisilla matkailusivuilla (englanniksi)

Libyan rannikko oli yli 400 vuotta osa Rooman valtakuntaa. Esimerkiksi Leptis Magnan kaupungissa säilyneet rauniot kertovat seudulla eletystä vilkkaasta elämästä. Kaupunki eli kukoistusaikaansa 100- ja 200-lukujen vaihteessa, kun kaupungissa syntynyt Septimus Severus nousi keisariksi. Kaupunkilaiset pystyttivät oman kaupungin pojan kunniaksi upean nykypäiviin säilyneen riemukaaren.

Lue lisää:
Rooman valtakunta Wikipediassa (suomeksi)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Suosittelemme