Matkailu

Baskimaa – Modernia taidetta ja hiekkarantoja

Teksti: Henri Lassander Kuvat: Henri Lassander

BaskimaaEspanjan pohjoisrannalla sijaitseva Baskimaan itsehallintoalue tarjoaa runsaasti nähtävää ja koettavaa, kuten Guggenheimin kuuluisa museon, San Sebastianin kehutut rannat ja Pamplonan härkäjuoksun. Omaperäinen ja itsepäinen Baskimaa on viehättävä sekoitus vanhaa ja uutta kulttuuria, raskasta teollisuutta ja vanhanajan maaseutua, sekä vihreää, kukkulaista maisemaa ja merenrantaa.

Baskimaa on paitsi yksi Espanjan itsehallintoalueista, myös oman kielensä ja kulttuurinsa omaava kansa, jota pidetään yhtenä Euroopan vanhimmista. Baskin kieltä pidetään viimeisenä eurooppalaisena kielenä, jota puhuttiin jo ennen indoeurooppalaisten kielten yleistymistä. Baskien asuttama alue sijaitsee Espanjan pohjoisrannikolla ja jatkuu Ranskan eteläosiin asti.

Runsaan teollisuuden rikastuttama Baskimaa tunnetaan erakkomaisuutensa lisäksi myös omaperäisestä kulttuuristaan ja maailmankuulusta keittiöstään. Tänä päivänä Baskimaa on myös nykytaiteen yksi tärkeimpiä keskuksia, kiitos Bilbaossa sijaitsevan Guggenheimin museon.

Baskimaan pääkaupunki on itsehallintoalueen eteläpuolella sijaitseva Vitoria-Gasteiz, mutta suurin ja tärkein kaupunki on Biskajanlahden rannalla oleva Bilbao, tärkeä satama- ja teollisuuskaupunki. Bilbaosta itään sijaitsee upeista merenrannoistaan tuttu Donostia-San Sebastian, alueen selkeä matkailuvetonaula. San Sebastianin eteläpuolelta löytyy puolestaan Pamplona, joka tunnetaan joka kesäisestä härkäjuoksustaan.

Bilbao – Nykytaiteellinen teollisuuskaupunki

Bilbaon-matkailijat eivät juurikaan liiku keskusta-alueen ulkopuolella, eivätkä menetä paljoakaan. Bilbao on lähtökohtaisesti suuri satama- ja teollisuuskaupunki ja Baskimaan tärkein taloudellinen keskus. Mikään metropoli Bilbao ei ole. Varsinaisella kaupunkialueella asukkaita on reippaat kolme ja puoli sataatuhatta.

Guggenheim-museo on tietenkin se, mistä matkailijan Bilbao tunnetaan. Tämän suuren nykytaiteen museon lisäksi kaupungin sydämessä on runsaasti muutakin nähtävää, joten muutaman tunnin museoretken sijaan kaupunkiin kannattaa uhrata enemmänkin aikaa.

Perinteistä ja modernia nykytaidetta

Guggenheim-museoFrank Gehryn suunnittelema, kymmenen vuotta sitten avattu Guggenheim-museo on Bilbaon ylpeys ja kirsikka kuivakakun päällä. Nykytaiteeseen keskittyvät Guggenheim-museot ovat maailmanlaajuisesti tunnettuja ja niitä löytyy Bilbaon lisäksi muun muassa New Yorkista, Venetsiasta ja Berliinistä.

Bilbaon museon pysyvään näyttelyyn kuuluvat 1900-luvun puolivälin jälkeiset teemat: pop-taide, abstrakti ekspressionismi ja muut omituisuudet. Esimerkiksi oman vierailuni aikana näytteillä oli ”surrealistisia esineitä” (mm. Salvador Dalí) sekä näyttely Art in the USA: Three hundred years of innovation, joka esitteli Yhdysvaltain taideteoksia läpi sen historian.

PuppyJa tietenkin Guggenheimin museo on jo nähtävyys sinänsä: Nervión-joen (käytetään myös nimeä Ría de Bilbao)varrella nököttävä komea laivahahmoinen rakennelma on päällystetty titaanilla, joka antaa sille kalansuomuisen luonteen, satamakaupungissa kun ollaan. Guggenheimin söpöin osa löytyy heti museon etupihalta. Puppy-kukkateos pystytettiin alunperin vain museon avajaisia varten, mutta bilbaolaiset eivät halunneet luopua sympaattisesta hahmosta. Hyvä niin, sillä tämä värikäs hippihauva on mainio piristys hopeansävyisen härvelin vieressä.

Guggenheimin varassa Bilbaon museotarjonta ei missään tapauksessa ole. Kaupungista löytyy muun muassa baskimaan historiasta kertova Euskal Museo ja merimuseo Museo Marítimo Ría de Bilbao, sekä ennen kaikkea Museo de Bellas Artes, perinteisempi taidehistorian museo, jota pidetään yhtenä Espanjan parhaista. Kuutisentuhatta teosta sisältävät myös baskitaiteilijoiden parhaimmistoa.

Casco viejo, vanhakaupunki

Iglesia de San Antón y Mercado de la RiberaGuggenheimin ja muun modernin hömpän vastapainona on keskustan itäosassa sijaitseva vanhakaupunki, jonka kapeilla kaduilla on mukava viettää päivää. Vanhankaupungin sydän on goottityylinen Catedral de Santiago. Rakennus on kuutisensataa vuotta vanha, mutta katedraaliksi se julistettiin vasta vuonna 1950. Aivan vanhankaupungin etelälaidalla, Mercado de la Riberan vieressä, sijaitsee toinen goottikirkko Iglesia de San Antón. Mercado puolestaan on suuri kauppahalli, josta voi käydä hakemassa tuoreet kalat ja lihat.

Vanhan kaupungin takana kohoavalta kukkulalta löytyy vielä Basilica de Begoña, mutta ennen kaikkea kukkulan laella kannattaa käydä näköalojen takia. Bilbaon vanhakaupunki ja sen ympäristö avautuvat komeasti paria askelta korkeammalta. Kahvitauon voi pitää esimerkiksi vanhan kaupungin pohjoispuolella sijaitsevalla Plaza Nuevalla, jossa pidetään myös toria sunnuntaisin.

Jalkapalloa, härkätaisteluita vai shoppailua?

Jos lompakko tuntuu aivan liian painavalta Bilbaoon, sitä voi keventää helpoiten Plaza de Federico Moyüan ympärille levittäytyvästä keskustasta, erityisesti Gran Vía Don Diego López de Haro (tai ihan vaan Gran Vía) -nimisellä ns. pääkadulla. Kyseiseltä kadulta löytyy lukuisten putiikkien lisäksi Espanjan tunnusmerkki, El Corte Inglés.

Ja mikäli jalkapallo on lähellä sydäntä, linja-autoaseman vierestä löytyy Campo de San Mamés. Täällä Bilbaon ylpeys Atletico Club Bilbaohaastaa Espanjan suurseurat, viime vuosina tosin varsin vaatimattomalla menestyksellä. Ottaen huomioon jalkapallon tärkeyden eteläeurooppalaisessa kulttuurissa, ei liene yllätys, että Baskimaassakin jalkapalloseura on edustanut paitsi alueen urheilullista ylpeyttä, myös kansallistunnetta. Kausi pelataan syys-toukokuussa.

Torres IsozakiToinen viihdeareena löytyy puolestaan kaakosta. Plaza de Toros de Vista Alegre sisältää myös härkätaistelumuseon, jos satunnaiset aidot taistelut eivät houkuttele.

Kaupunkikävelijöille suositeltavin reitti kulkee Nervión-joen tuntumassa, joen varrella näkee mukavasti koko keskusta-alueen, eikä sen ulkopuolella menetä juuri mitään. Lenkin voi aloittaa esimerkiksi lännestä, jossa joen lähistöllä on viehättävä Parque Doña Casilda Iturrizar. Idässä näkemisen arvoinen reitti päättyy vanhaankaupunkiin. Matkan puolivälissä on myös Santiago Calatravan suunnittelema Zubizuri-silta, jonka taustalla kohoavat uunituoreet Isozakin tornit.

Mikäli teollisuushistoria kiinnostaa, kannattaa toki suunnata pohjoiseen kohti satama-aluetta. Ikimuistoisia nähtävyyksiä alue ei tosin tarjoa, mutta yhden mielenkiintoisen rakennelman. Puente Colgante, 1800-luvun lopulla rakennettu ’kuljetinsilta’ vie niin autot kuin kävelijätkin joen toiselle puolelle roikkuvassa loosissa, perinteinen silta kun olisi tukkinut elintärkeän laivaliikenteen. Komea häkkyrä on maailmanperintökohde.

Donostia-San Sebastian, kaksoisrannan kaupunki

Siinä missä Bilbao tunnetaan teollisuudesta ja nykytaiteesta, tunnetaan Donostia-San Sebastian (nimestä sen verran, että yleisemmin puhutaan San Sebastianista, mutta Baskimaan sisällä suositaan Donostiaa) kahdesta varsin toisenlaisesta kohteesta: hiekkarannasta ja toisesta hiekkarannasta.

San Sebastian: etualalla Parque Palacio de MiramarEuroopan yksi kehutuimpia rantoja toki hallitsee San Sebastianin kaupunkikuvaa ja elämää, mutta toki lomakeitaasta löytyy muutakin nähtävää. Ja mikään aurinkoranta San Sebastian ei ole – aivan merenrannan tuntumassa ovat jo vanhankaupungin hienot rakennukset ja paljon nähtävää.

Sitä paitsi Baskimaan oikukas sää ei missään tapauksessa lupaa, että rantasää järjestyy juuri silloin, kun itse hinkuisi ruskettumaan. Sen sijaan tuulta ja aallokkoja riittää, ja San Sebastianissa voikin ihailla surffaajien taidonnäytteitä, tai osallistua itse lautailuun.

Näistä paljonpuhutuista rannoista läntinen La Concha on nimenomaan auringonpalvojille ja uimareille, kun taas itäinen Zurriola tunnetaan surffaajien rantana. Molemmat rannat ovat tietenkin kaupunkirantoja: helteisenä päivänä ne ovat todennäköisesti täynnä ihmisiä, mutta palvelut aurinkotuoleista baareihin löytyvät helposti ja nopeasti. Hevosenkengän muotoinen La Concha on myös Euroopan ehkäpä kuvauksellisin ranta.

Jos San Sebastianin rannoista on puhuttu jo riittävästi, lienee syytä huomauttaa toisenkin kerran, ettei kaupunki ole löhöilyn varassa. Rantojen välistä Río Urumean varrelta löytyy Parte Vieja, San Sebastianin vanhakaupunki. Pieni historiallinen kortteli pitää sisällään Santa Marían barokkikirkon, jonka ovelta voi jo tähyillä kohti etelää: siellä lymyää puolestaan San Sebastianin uusgoottilainen katedraali, Catedral del Buen Pastor (”Hyvä Paimen”) – hieman jo vanhankaupungin ulkopuolella.

Vanhankaupungin sydän on Plaza de la Constitución, viehättävä aukio jossa aiemmin pidettiin paikallisia härkätaisteluita. Näistä ajoista on vieläkin nähtävissä aukiota reunustavien ikkunaluukkujen numerot.

San Sebastian: Catedral Buen PastorVanhankaupungin takana kohoaa kuin majakkana Monte Urgull, metsäinen kukkula jonka huipulla seisoo suuri kristuspatsas, joka valvoo ympärilleen levittäytyvää rantakaupunkia. Aivan patsaan jalkojen juuressa ovat myös Castillo de Santa Cruzin rauniot. Urgull on mainio paikka käydä lenkillä tai kävelyllä, sekä viettää päivää joko kaupunkia tai Biskajanlahtea katsellen. Kukkulan pohjoispuolella on puolestaan Inglesen Hilerria, englantilaisten hautausmaa, jossa lepäävät 1833 taistelussa menehtyneet vapaaehtoiset.

Monte Urgullin juurella, vanhankaupungin länsipuolella on Aquarium, San Sebastianin oma merimaailma. Kalojen, meduusojen ja merihevosten ohella akvaarion vetonauloja ovat hait.

Kävelylenkkiä ei tarvitse eikä kannata rajoittaa vanhankaupungin tuntumaan. Zuriolan vieressä nököttävät tunnetut Kursaalinkuutiot, jotka muodostavat modernin kongressi- ja auditoriorakennuksen muun muassa konsertteja varten. La Conchan tuntumasta löytyy puolestaan Miramarin kuninkaallinen palatsi ja aivan rannan länsikärjestä Eduardo ChillidanPeine del Viento (”tuulikampa”). Nämä suuret rautapihdit rannikkoon hakkaavien aaltojen seassa ovat ehdoton valokuvauskohde. Aivan vierestä löytyy köysirata läheisellä kukkulalle, josta avautuu komea näkymä yli kaupungin. Mikäli tuo Chillidan teos tekee vaikutuksen, kannattaa tutustua myös Chillida-Leku -museoon, josta löytyy lisää miehen veistoksia.

Vitoria-Gasteiz, viehättävä baskipääkaupunki

Vitoria: Plaza de la Virgen BlancaBaskimaan eteläpuolella sijaitseva pääkaupunki Vitoria-Gasteiz jää monesti Bilbaon ja San Sebastianin varjoon. Se on sääli – vaikka Vitoria ei tarjoakaan nykytaiteellisia spektaakkeleita eikä sijaitse meren rannalla, on se toki vierailun arvoinen kohde ja sopii hyvin esimerkiksi päiväreissuksi.

Bilbao on toki Espanjan nykytaiteellinen keskus, mutta nykytaidetta löytyy myös Vitoriasta – samoin kuin muutakin taidetta ja kulttuuria. Mielenkiintoisin museo on Museo Fourner de Naipes. Tarjolla on tuhansia pelikortteja, joista vanhimmat ovat renessanssiajalta.

Vitoriassa päivä kuluu viihtyisästi ihan vain vanhankaupungin katuja kävellen. Keskustan sydän on Plaza de España ja viereinen Plaza de la Virgen Blanca. Näiden ympärillä kohoavat myös upeat San Miguelin kirkko ja neogoottinen María Inmaculadan katedraali. Aivan katedraalin vieressä on baskimaan parlamentin koti, Parlamento Vasco.

Vitoria: Catedral de María InmaculadaPlazojen pohjoispuolelta löytyy toinen katedraali: goottilainen, alunperin 1200-luvulla rakennettu Santa Marían katedraali on tällä hetkellä mittavan remontin kourissa. Mikäli historiallisen rakennuksen restaurointi kiinnostaa, katedraalissa voi toki käydä, kunhan varaa matkan etukäteen. Muuten on odotettava vielä pari vuotta, että työ saadaan valmiiksi.

Picasson maalaus ja härkien rynnistys

Baskimaassa on myös muita tunnettuja kohteita, joissa käyntiä kannattaa harkita, mikäli liikkuu lähistöllä. Bilbaon vieressä sijaitseva Gernika-Lumo on lienee kaikille tuttu nimi: Pablo Picasson samanniminen maalaus kertoo kaupunkiin tehdystä Francon tilaamasta natsien pommituksesta Espanjan sisällissodan aikana. Lähes täysin tuhoutunut kaupunki on tärkeä baskeille: paitsi ”espanjalaisen sorron” symboli, täällä sijaitsee myös Gernika Arbola -puu, jonka alla baskihallitsijat ovat perinteisesti vannoneet valansa.

Toinen tuttu paikka on San Sebastianin eteläpuolella: Pamplonan toi parrasvaloihin alunperin kirjailija Ernest Hemingway, ja nykyään myös amerikkalainen talk show -juontaja Conan O’Brien on nostanut kaupungin tunnusmerkkiä esille: Pamplonan härkäjuoksu on tapahtuma, joka hakee vertaistaan maailmalla.

Baskimaan juhlia

Espanjalaiseen tapaan juhlat ovat tärkeä osa myös Baskimaan kulttuuria ja lomamatkat kannattaa varata kalentaria silmäillen: vaikka suurhulinat eivät kiinnostaisikaan, voi majoitusta olla vaikea löytää ilman etukäteisvarausta.

Pamplonan härkäjuoksu järjestetään heinäkuussa. San Sebastianissa järjestetään kaksi kansainvälistä festivaalia: Jazzaldia-jazz-festivaali järjestetään heinäkuisin ja vetää väkeä kuin pipoa: vuoden 2008 kesällä 150 000 tuhatta katsojaa noin sadassa konsertissa. San Sebastianin elokuvafestivaali järjestetään syyskuussa. Lisäksi San Sebastianin tärkeitä juhlia ovat Tamborrada, tammikuussa järjestettävä rumpumarssi, ja elokuinen Semana Grande (”suuri viikko”), jolloin kaupunki peittyy ilotulitusten räiskeeseen. Suuri viikko järjestetään astetta suuremmassa mittakaavassa myös Bilbaossa.

Baskimaan pimeä puoli

Kun puhutaan Baskimaasta, on vaikea olla puhumatta myös baskien sepataristijärjestö ETA:sta – monille itsehallintoalue on tuttu nimenomaan ikävistä ulkomaanuutisista. Baskien itsenäisyyttä ajava järjestö on tullut tunnetuksi terroristi-iskuillaan, jotka ovat vuosien varrella vaatineett lähes tuhat henkeä. Viimeksi kuluneena kesänä ETA räjäytti sarjan pommeja turistikohteissa sekä Pohjois- että Etelä-Espanjassa. Pommeista varoitettiin etukäteen ja uhreilta vältyttiin.

Baskien keskuudessa Francon diktatuuria vastaan perustetun järjestön suosio on laskenut roimasti, vaikka yleinen mielipide puoltaa omaa baskivaltiota. Enemmistön haaveilema valtio tuskin olisi nationalistisen ja marxistis-leniniläisen ETA:n mallin mukainen. Lisäksi väkivaltaisuuksien katsotaan menneen aivan liian pitkälle. Monille ääritoiminnan aika päättyi Francon kuolemaan 1975. Viime vuosina ETA on käynyt neuvotteluja Espanjan hallituksen kanssa pysyvän rauhan saamiseksi, mutta huonolla menestyksellä.

Baskimaassa ei kuitenkaan tarvitse vilkuilla olkansa yli ja miettiä terroristijärjestöä. Se ei katukuvassa näy eikä kuulu muualla kuin graffiteissa. Oma ainutlaatuinen kieli ja kulttuuri ovat kuitenkin luonnollinen perusta baskien tuntemalle ylpeydelle maastaan ja haave itsenäisyydestä on baskeille jotakuinkin itsestäänselvyys. Tämä puolestaan ei ole baskilainen piirre Espanjassa: samanlainen ajattelutapa löytyy kaikista pohjoisista itsehallintoalueista, baskien ohella vahvimmin Kataloniasta.

Miten tulla ja muita vinkkejä

San Sebastian: Bahía de la ConchaSuoria lentoja Suomesta Bilbaoon tai San Sebastianiin ei löydy. Jatkoyhteys on helpointa ottaa Madridsta tai Barcelonasta. Molemmista kaupungeista voi myös tulla junalla tai bussilla, esimerkiksi Madridista matka Bilbaoon kestää nelisen tuntia.

Hotellit ja hostellit löytävät helpoiten hakukoneilla, esimerkiksi Booking.com (hotellit) ja Hostelworld (hostellit). Runsain majoitustarjonta on San Sebastianissa, josta pääsee esimerkiksi Bilbaoon tunnissa.

Matkailuinfoa ja vinkkejä

Espanjan matkailusivut
Bilbaon matkailusivut
San Sebastianin matkailusivut
Vitoria-Gasteizin matkailusivut

X