Matkailu

Bergen ja Reykjavik ovat pohjoisen viileät helmet – 6 vinkkiä merelliseen matkaan

Norjan kakkoskaupunkia Bergeniä somistavat vuoret, vuonot ja söpöt puutalokorttelit. Islannin napa on viihtyisän pieni Reykjavik. Molemmissa saa nauttia pohjoisen Atlantin merellisestä tunnelmasta, hyvistä ravintoloista ja upeasta luonnosta.
Teksti: Mira Jalomies Kuvat: Peppe Mancuso

Bergen ja Reykjavik ihastuttavat matkailijoita. Listasimme matkavinkit kaupunkeihin.

Matkavinkit Bergeniin:

1. Söpöjen puutalojen ihastelu

Bergen: Bryggenin satamakortteli

Bryggenin satamakortteli on satoja vuosia vanha. Puutalot ovat palaneet monta kertaa, mutta ne on rakennettu aina uudelleen.

Satama-altaassa lipuvat alukset tuuttailevat merkkitorviaan, ja ilmassa kaartelevat lokit treenaavat äänijänteitään. Bergenin sataman kupeessa, Bryggen hansakorttelin tervantuoksuisilla kujasilla, on merellinen ja vanhanaikainen tunnelma.

Historiallinen puutaloalue on Unescon maailmanperintökohde ja kaupungin päänähtävyys; soma kokonaisuus, jossa voi piipahdella käsityö- ja matkamuistopuoteihin ja istahtaa kahvilaan tai ravintolaan. Sympaattisessa Hansamuseossa kerrotaan alueen vuosisatojen takaisesta menneisyydestä kauppakaupunkina.

Norjan toiseksi suurimman kaupungin, vajaan 300 000 asukkaan Bergenin parhaita huveja on kauniiden puutalojen bongailu ylipäätään. Niitä on rauhallisilla asuinalueilla ympäri keskustaa. Idyllisimmät mukulakivikujat kaartelevat rinteessä Øvregaten ja Lille Øvregaten -katujen yläpuolella. Herttaisia omakotitaloja koristavat ruusut ja ruukkukasvit.

Bergen on kuuluisa sateisesta säästään – kaupunkia kutsutaan jopa Euroopan sateisimmaksi. Monet kuurot kestävät vain hetken mutta antavat hyvän syyn poiketa kahviloihin. Pikkukujalla voi pidellä sadetta Det Lille Kaffe Kompanietissa tai sen lähettyvillä olevassa Kaffemisjonen-kahvilassa, oivia paikkoja molemmat.

2. Meren antimien maistelu

Bergen: kuva merenelävistä

Sataman kalatorilla ja kalakauppahallissa kokkaillaan päivän saaliista valmiita aterioita.

Bergen on sydänjuuriaan myöten merellinen kaupunki. Erinomaisiin kala- ja äyriäisruokiin kannattaa satsata, vaikka hintataso onkin norjalaisittain aika kova.

Kalatorilla, sataman pohjukassa, syödään kesäaikaan pitkien pöytien ääressä ulkoilmakojujen antimia: pohjoisten ve­sien lohta ja taimenta, simpukoita ja katkarapuja, hummeria ja valtavia kuningasrapuja.

Torin hinta-laatusuhde on huono, paikalliset huomauttavat. Heillekin kelpaa sen sijaan läheinen, tyylikäs ja miellyttävän tuoksuton kalakauppahalli, jonka lasiseinien sisältä voi ostaa pyyntituoreet merenherkut mukaansa tai maistella niitä kokattuna paikan päällä.

Fish Me -ravintolasta saa muun muassa lajitelman susheja tai lohiburgerin reilulla 20 eurolla.

Merellinen ruoka on pääosassa myös nuorekkaassa ja rennossa fine dining -ravintolassa Lysverket, joka sijaitsee pienen järven rannalla keskustassa, KODE 4 -museorakennuksessa.

Kolmen ruokalajin ateria maksaa noin 75 euroa ja kahdeksan ruokalajin maistelumenyy puolet enemmän.

Samalla voi nauttia annoksen kulttuuria. Neljässä vierekkäisessä museorakennuksessa on esillä taidetta ja designia. KODE 3:ssa ovat näytillä Norjan merkittävimpien taidemaalarien työt, kuten iso kokoelma Edvard Munchin teoksia.

3. Vuono- ja merimaisemilla nautiskelu

Bergen: Bergenistä voi lähteä muutaman tunnin tai vaikka usean päivän vuonoristeilylle. Kaupungista alkaa 2 000 kilometriä pitkä Hurtigruten, jota sanotaan yhdeksi maailman kauneimmista laivareiteistä.

Bergenistä voi lähteä muutaman tunnin tai vaikka usean päivän vuonoristeilylle. Kaupungista alkaa 2 000 kilometriä pitkä Hurtigruten, jota sanotaan yhdeksi maailman kauneimmista laivareiteistä.

Fløyen-vuoren päällä tuuli reuhtoo ja riepottelee, mutta panoraama vehreille kukkuloille ja vuorille on komea. Alapuolella levittyvät Bergenin keskustan värikkäät talot, ja niiden edustalla aukeaa saarten pirstoma meri.

Luonto on Bergenissä lähellä ja helposti saavutettavissa. Tänne kaupungin parhaalle näköalapaikalle, 320 metrin korkeuteen, pääsee keskustasta muutamassa minuutissa funikulaarilla tai reippaasti kävellen tunnissa. Perillä on merkittyjä patikkareittejä. Jos iskee kunnon vaellushalu, sopii taivaltaa 15 kilometrin eli noin viiden tunnin matka seudun korkeimmalle vuorelle Ulrikenille asti.

Vuonoristeilyäkään ei passaa jättää väliin. Niitä järjestävät eri mittaisina monet yritykset. Rødnen kyydissä pääsee kolmen tunnin retkelle Osterfjordenille.

Menomatkalla katsellaan kalliorannoille rakennettuja omakotitaloja, joiden laitureilta johtavat portaat mereen.

Perillä vuonolla on uljasta ja rauhallista. Vuoret heijastuvat tyyneen, tummanpuhuvaan veteen. Jyrkillä rinteillä valuvat putoukset. Paikoin on rypäs valkoisia, sinapinkeltaisia ja punaisia puutaloja, ja nurmilla laiduntavat lampaat. Ilma on raikasta, tuuli suolaista ja meri tuoksuu joka hengenvedolla.

Matkavinkit Reykjavikiin:

4. Reykjavik sopii valaiden bongailuun

Reykjavikin satamasta lähdetään bongailemaan lunneja, delfiinejä ja valaita.

Reykjavikin satamasta lähdetään bongailemaan lunneja, delfiinejä ja valaita.

Keskikesän aurinko keimailee sinitaivaalla, mutta Pohjois-Atlantin viima on hyytävä. Merenlahtea reunustavat lumihuippuiset vuoret.

Tuulenpitävät haalarit ja pipo pitävät koleuden loitolla, samoin suonissa kohiseva adrenaliini. Jännittää niin että tärisyttää.

Pieni alus on seilannut Reykjavikin lähivesillä jo pari tuntia. Veneen kannelta on saanut seurailla delfiinien ja pyöriäisten uiskentelua sekä merilintuja, kuten suloisia kirjavanokkaisia lunneja, jotka näyttävät hellyttävän kömpelöiltä räpiköidessään vedestä siivilleen.

Mutta missä piileksivät valaat? Kaukana erottuu heikko vesisuihku. Kuuluu pärskähdys, kun jokin iso hengittää. Pinnan yllä vilahtaa selkäevä, pala pyrstöä ja suuri mustankiiltävä selkä.

Noin kymmenmetrisiksi kasvavien lahtivalaiden kolmikko viipyy pinnan tuntumassa vain tovin kerrallaan ennen sukellusta, mutta jokainen vilahdus tuottaa sanoin kuvaamatonta iloa.

Veneretkiä järjestetään ympäri vuoden, joskin otollisinta bongailuaikaa on kesä. Lahtivalaita näkee Reykjavikin tuntumassa helpoiten, toisinaan myös miekka- tai ryhävalaita.

5. Somassa keskustassa samoilu

Konserttitalo Harpa on voittanut EU:n nykyarkkitehtuurille omistetun Mies van der Rohe -palkinnon. Rakennukseen voi tutustua opastetuilla kierroksilla.

Konserttitalo Harpa on voittanut EU:n nykyarkkitehtuurille omistetun Mies van der Rohe -palkinnon. Rakennukseen voi tutustua opastetuilla kierroksilla.

Reykjavikin satamaan kannattaa tulla muutoinkin kuin valasretkille. Täällä on trendikäs Grand – leikkisästi Fishpacking districtiksi kutsuttu kaupunginosa, jonka vanhoihin kalavarastoihin on kunnostettu kauppoja, kahviloita ja ravintoloita. Viihtyisä on esimerkiksi The Coocoo’s Nest, josta saa viikonloppuisin brunssia, arkisin lounasta ja iltaisin pizzaa.

Merenrannassa sijaitsee muutama vuosi sitten avattu ruokatori Grandi Mathöll, jossa voi herkutella huokeasti. Tyylikäs cocktailbaari majailee sataman toisella puolella, näyttävän lasikylkisen konserttitalo Harpan yläkerrassa.

Reykjavik: Hallgrímskirkja-nimisen kirkon tornista aukeaa hieno kaupunkinäköala.

Reykjavik somimmillaan! Hallgrímskirkja-nimisen kirkon tornista aukeaa hieno kaupunkinäköala.

Konserttitalolta kävelee kymmenessä minuutissa keskustan ytimeen, pääkatu Laugavegurille. Miten soma voi pääkaupungin keskusta olla! Se tuntuu kodikkaalta kuin ylikasvanut kylä.

Eri värein maalatuissa pientaloissa on gallerioita, paikallisia design-liikkeitä, vaate- ja kirjakauppoja sekä puoteja, joissa myydään muhkeita villapaitoja. On myös ravintoloita ja monia kivoja kahviloita, joihin on mukava vetäytyä, kun tuuli oikein tuivertaa. Erinomaista kahvia tarjoaa kodikas Reykjavík Roasters, jolla on oma paahtimo. Café Babalúa koristavat värikkäät kirpparilöydöt.

Reykjavik: Café Babalú on hyvä paikka poiketa kahville ja kakkupalalle.

Café Babalú on hyvä paikka poiketa kahville ja kakkupalalle.

Joka paikkaan on lyhyt kävelymatka, myös kaupungin modernille maamerkille, persoonalliselle Hallgrímskirkjalle. Liki 75 metriin yltävä kirkko on koko maan korkein rakennus. Sen tornista näkyy talojen yli merelle ja vuorille.

6. Omaperäisen luonnon ihmettely

Reykjavik: Kanjoniin vyöryvän Gullfossin vesi tulee jäätiköltä.

Kanjoniin vyöryvän Gullfossin vesi tulee jäätiköltä.

150 000 asukkaan Reykjavik on kokoonsa nähden monipuolinen ja eläväinen kaupunki, jossa pari päivää kuluu vaivatta. Silti sen suurin erikoisuus ja houkutin löytyy luonnosta, joka alkaa heti asutuksen ulkopuolelta.

Vaikka muuten ei Islantia kiertelisi, ainakin yksi päiväretki kohti sisämaata kannattaa tehdä. Kultaiseksi kierrokseksi kutsuttu eeppinen lenkki on suosittu ja helppo toteuttaa järjestetyllä bussikierroksella.

Päivän aikana saa samoilla tulivuoren kraatteriin muodostuneen Kerid-järven rantamilla, jonka rautapitoiset reunat hehkuvat syvän oranssinpunaisina. Myöhemmin astellaan Þhingvellirin kansallispuiston nurmettuneella kivikkotasangolla, jota hallitsevat maankuoren halkeamat ja repeämät – täällä Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaatat erkanevat hitaasti toisistaan.

Gullfossin vesiputousten kohina on mielipuolinen. Valkoiset kuohut pauhaavat kalliojyrkänteiden välistä alas kanjoniin ja paiskovat kylmää sadesumua kasvoille.

Retken paras pala on silti geoterminen alue, jossa mutakuopat kuplivat, kuumavetiset purot tuoksuvat rikille ja maankuoren raoista tupruaa kaasuja. Alueella on aktiivisia geysirejä, joista Strokkur on virkein. Se sylkäisee sisuksistaan monimetrisen vesi- ja höyrypatsaan muutaman minuutin välein.

MITEN PERILLE?

• Finnairin yhteistyökumppani Widerøe lentää Helsingistä suoraan Bergeniin elokuun lopulta alkaen.

• Icelandairilla on suoria lentoja Helsingistä Islannin kansainväliselle kentälle, Keflavíkiin.

Juttu on julkaistu Anna-lehden numerossa 30/2020.

X