Matkailu

Gotlanti – Anna Janssonin tarinat sijoittuvat kotisaarelle

Teksti: Hilkka Kotkamaa Kuvat: Stig Hammarstedt

Gotlanti on kirjailija Anna Janssonin synnyinsaari. Hän asuu manner-Ruotsissa, mutta dekkareittensa hahmot hän sijoittaa kotisaarelleen.

Gotlanti

Kirjailija Anna Jansson ei saa hetkenkään rauhaa kulkiessaan Visbyn kapeilla mukulakivikaduilla. Lukijat pysäyttävät hänet juttelemaan ja antavat kommentteja kirjojen tapahtumista. Hän tuntuu todella olevan profeetta omalla maallaan, kirjailija, jonka gotlantilaiset ovat ottaneet omakseen.

Gotlantilaissyntyinen Jansson ei ole asunut enää pitkään aikaan kotisaarellaan, mutta hän käy siellä usein ja on sijoittanut dekkarinsa näihin lapsuutensa ja nuoruutensa maisemiin.

Pohjoismainen eksotiikka puree kirjallisuudessa. Anna Janssonin (s. 1958) dekkareista on käännetty jo 11 kielelle, ja tv-sarjoina ja elokuvina ne leviävät jo moniin maihin. Lapsuudenkodissani ei ollut televisiota, vaan kerroimme tarinoita. Pääsin joskus isäni mukaan töihin, kun hän kulki Gotlannissa talosta taloon arvioimassa tienrakennuksen takia lunastettavia maita. Asiaan kuului, että istuimme talonväen kattamaan kahvipöytään ja minäkin sain kuulla kylien ja sukujen kertomuksia. Nämä tarinat ovat kirjailijantyöni perusta ja lähtökohta.

Huikeat puitteet

Gotlannin huikean kaunis luonto antaa sopivan näyttämön Janssonin kirjojen usein synkille ja väkivaltaisille tapahtumille. Toki päähenkilön, rikospoliisi Maria Wernin, elämään mahtuu myös rakkautta, ystävyyttä ja lämpöäkin, mutta työssään hän joutuu katsomaan pahuutta silmästä silmään.

Aina kirjan ollessa suunnitteluvaiheessa käyn läpi 86-vuotiaan Bernt-isäni kanssa tausta-aineistoa, ja sitten hän lukee kirjan käsikirjoituksen.

Kirjojeni historialliset taustat ja historiat perustuvat tarkoin arkistojen faktoihin, mutta tapahtumat ovat oman mielikuvitukseni tuotetta. Olen sanonut, että kun valehtelee, on valehdeltava hyvin.

Anna Jansson kertoo kirjoittavansa iän karttuessa yhä rohkeammin, luottaen enemmän omaan näkemykseensä ja ajatellen vähemmän, mitä muut ihmiset ajattelevat.

Ammennan syvemmältä itsestäni, lapsuudestani ja ympäristöstäni. Uskallan leikkiä, mutta olen armollinen itselleni. Minulla on nyt rohkeutta ottaa myös riskejä. Isäni sanoo, että vain epäonnistumisista oppii.

Gotlanti

Gotlannin aarteita

Gotlanti avaa vierailijalleen lyhyelläkin käynnillä mahtavan menneisyytensä aarteet. Viikinkien, kauppamiesten ja Itämeren merenkulun solmukohtana saari vaurastui. Suuret rahat väki sijoitti kirkkoihin, luostareihin ja mahtitaloihin. Visbyn kaupungissa on rakennuksia tai niiden raunioita kivi- ja pronssikaudelta asti.

Hansakaupungin saksalaisvaikutteet ovat edelleen näkyvissä rakennuksissa. Moni suomalainenkin matkailija suunnittelee matkansa kulttuuritarjonnan mukaan.

Visbystä parikymmentä kilometriä sijaitsee saaren vanha 1200-luvulla rakennettu keskus Roma, jonka luostarin raunioissa voi käydä katsomassa jokakesäistä Roman ulkoilmateatteria. Sen ohjelmistossa on vuorotellen Shakespearen näytelmiä parhaiden ruotsalaisnäyttelijöiden esittäminä. Samalla voi tutustua keskiajan skandinaaviseen poliittiseen ja kulttuuriseen keskukseen.

Vanhan säilyttäminen on ollut saaren, eritoten Visbyn, rakentamisen peruslinja. Kaupungin muuri on Pohjois-Euroopan vanhin ja parhaiten säilynyt kaupunginmuuri. Kehämuurin sisällä on rakennuskanta vanhaa, mutta ulkopuolella on tavallisia asuinalueita. Lähes kaikissa uusissakin saaren rakennuksissa vallitsee jyrkkä kattokaltevuus, ja se antaa maisemalle ainakin suomalaisen silmään eksoottisen leiman.

Gotlannin maisemissa ollaan parhaillaan muuttamassa Anna Janssonin kirjallista tuotantoa televisiosarjoiksi ja elokuviksi. Nyt on filmattu kaikkiaan kahdeksan kirjaa ja lisää on tulossa. Suomessa on jo nähty Outoja lintuja 4-osaisena tv-sarjana.

Kalastajamökitkin on tehty Gotlannissa kivestä.

Kiehtova keskiaika

Janssonin kirjojen perusteella luulisi, että Gotlannissa tapahtuu paljon murhia ja väkivalta pilkistää joka puskasta.

Ei, ei. Tämä on todellisuudessa hyvin rauhallinen paikka. Paikallislehdessä riittää rikosuutiseksi se, että joku on varastanut tekokynnet Ålénsin tavaratalosta tai jonkun pikkupossu on päässyt karkuun. Isompia rikoksia tapahtuu pääasiassa jokakesäisellä Tukholma-viikolla, jolloin pääkaupungin nuoriso tulee bailaamaan saarelle.

Anna Jansson sijoittaa kirjojensa tapahtumat nykyaikaan, mutta niin, että historia vilahtaa niissä myytteinä ja legendoina. Hänen lempivuosisatansa ovat 1200- ja 1300-luku sekä aika, jolloin Gotlannissa asui 20 000 viikinkiä. Tuon ajan kansainvälisyyttä kuvaavat maasta löydetyt rahakätköt, joissa on saksalaisia kolikoita, jopa arabialaisia kolikoita. Näihin voi tutustua Gotlannin monissa museoissa.

Minua kiehtoo keskiaika siksi, että se oli tasa-arvon kulta-aikaa. Saaren miehet olivat merillä sillä aikaa, kun vahvat, itsenäiset naiset huolehtivat perheestä ja viljelyksistä. Sama ilmiö on tuttu muiltakin saarilta: Kreetalla, Maltalla ja Ahvenanmaalla. Gotlannin oma lainsäädäntö poikkesi tuolloin mantereen laeista. Ns. Guta-lakien mukaan naisen raiskaus toi ankaran tuomion, mutta uskottomuus ei ollut rikos lainkaan. Matkailijalle Visby on kulttuuritarjonnan, arkkitehtuurin, kauniiden ruusupuutarhojen, ihanien sisustusliikkeiden ja herkullisten ravintoloiden runsaudensarvi. Gotlantilainen ruoka on parhaimmillaan lammaspaistia lisukkeineen.

SahrampannukakkuJälkiruokana gotlantilaiset tarjoavat mantelilla maustettua sahrampannukakkua kermavaahdon ja sinistä vadelmaa muistuttavan salmbär-hillon kera. Näitä voi pistäytyä syömässä vaikkapa keskustorin reunalla sijaitsevassa Bolaget-ravintolassa. Asiaan kuuluu, että paikka on entinen alkoholimyymälä, Systembolaget, jonka alkuperäisestä kyltistä on riisuttu vain alkuosa. Myös Lindgården ja Rosengården ovat maittavia paikallisten antimien ruokapaikkoja.

Käytän kirjoissani vain niitä ravintoloita, joita Gotlannissa oli lapsuudessani ja nuoruudessani. Nykypaikkoja en mainosta, Anna Jansson muistuttaa.

Matkavinkkejä

Maaseutukierroksella voi pysähtyä herkuttelemaan ravintolassa nimeltä Smakrike, joka on myös erikoistunut gotlantilaisiin herkkuihin. Perheelliset voivat käydä katsomassa Kneippbyn huvipuistoa, jossa pääsee tutustumaan vaikkapa Peppi Pitkätossun Huvikumpuun. Talon vinttikamarissa istuu kirjoituspöydän takana jopa itse Astrid Lindgren, tosin vain vahanukkena.

Jos haluaa Gotlannin matkalleen jotain aivan erityistä elämystä, lähtee Visbystä laiva viereiselle Stora Karlsön saarelle. Paikan huikea luonto, runsas linnusto, jännittävä historia ja upeat vaellusreitit ovat mieleenpainuva kokemus. Sopivasti osuessa voi törmätä oikeisiin filmitähtiin ja nähdä, miten saaren majakassa filmataan Anna Janssonin kirjaan perustuvaa elokuvaa Hylynryöstäjä.

Visbyssä Anna Janssonin lempipaikka on keskustan suuri kasvitieteellinen puutarha. Se oli hänen lapsuutensa leikkipaikka, ja sinne hän on sijoittanut eräitä kirjojensa tapahtumia.

Visbyn kapeilla kujilla viihtyvät ihmiset ja kauniit ruusut.

Muina matkavinkkeinä Jansson antaa Gotlannin pohjoispuolella sijaitsevan Fårön saaren, jossa rannan hiekka on pehmeää kuin ”sokerikakkutaikina” kuten kirjailija asian ilmaisee. Siellä on myös alueen hurjaa historiaa, kuten koleraan Krimin aikana kuolleiden merimiesten hautausmaa sekä rannikko, johon balttipakolaiset rantautuivat toisen maailmansodan aikana.

Gotlannin varuskunta on lakkautettu ja sen tiloihin on siirretty julkishallinnon virastoja. Visbyn keskustassa sijaitseviin tyhjilleen jääneisiin taloihin ei gotlantilaisilla ole juuri asiaa, sillä niiden hinnat ovat karanneet käsistä ja tukholmalaiset raharikkaat ostavat niitä kesäasunnoikseen, gotlantilaisten suureksi harmiksi.

Gotlantiin pääsee Suomesta suorilla lennoilla sekä Ruotsin kautta laivalla Nynäshamin satamasta. Suomalaiset laivayhtiöt myyvät kauttakulkulippuja Suomesta Gotlantiin. Saarella on helppo ajella omalla tai vuokratulla autolla, koska siellä on mahdotonta eksyä. Aina tulee vastaan meri eikä mihinkään ole erityisen pitkä matka.

Suomalaisittain Gotlanti on eksoottinen paikka. Siellä on tunne, että olet kaukana ja irti normaaleista ympyröistä. Ja kun lähdet sieltä koti-Suomeen huomaat, että hups, etäisyys onkin suorastaan lyhyt. Laivamatka kestää mantereelta kolme tuntia ja lento Visbystä Helsinkiin vajaa puolitoista tuntia.

Sairaanhoitajasta kirjailijaksi

Anna Janssonin ensimmäinen ammatti on sairaanhoitaja. Opintojen ja työn myötä hän muutti Gotlannista Örebrohon jo 1980-luvulla ja asuu siellä edelleen. Anna Jansson kirjoitti pitkään sairaalatyön ohessa. Vapaa kirjailija hän on ollut vasta kolme vuotta.

Morsian menee hääyönä sulhasensa kanssa kuutamouinnille. Veden pohjavirtaukset vievät morsiamen. Siinä gotlantilaisille tuttu tarina joka löytyy myös Anna Janssonin teoksista.

Viihdyin hyvin sairaanhoitajana. Osastollani oli keuhkosyöpäpotilaita ja työ opetti minua valtavasti, ei vähiten ihmiselämän hauraudesta. Hyödynnän sairaanhoitajana saamaani tietoa kirjoissani kaunokirjallisesti sovellettuna.

Neljä vuotta sitten aviomieheni kuoli sydänleikkauksen yhteydessä tulleeseen aivoverenvuotoon, joka johti aivokuolemaan. Olimme puhuneet jo aikaisemmin elintenluovutuksesta ja hän piti sitä myönteisenä asiana. Tuntui hyvältä, vaikka ei helpolta, pelastaa ihmisiä hänen avullaan elinten luovuttajana, Anna Jansson toteaa.

Sitten tapahtui jotain, jota en pitänyt edes mahdollisena. Tapasin uuden rakkauden ja olen nyt kihloissa. Minulle on tärkeää, että myös anoppini hyväksyy uuden liittoni. Uuden suhteeni ansiosta olen saanut kolmen lapseni lisäksi vielä kolme bonuslasta.

Eksotiikkaa

Janssonin kirjat ovat suosittuja Ruotsin lisäksi muuallakin, myös Suomessa. Niitä on käännetty 11 kielelle. Hän on käynyt markkinoimassa kirjojaan useamman kerran Suomessa ja Tanskassa. Hän tuli juuri Madridista ja seuravana on vuorossa Pariisi. Kirjailijan kiinalaisella miniällä on työn alla käännös kiinaksi.

Ehkä lukijani ulkomailla pitävät minun Gotlantiani eksoottisena ja jännittävänä. Silti uskon, että kirjojeni inhimilliset asiat, rakkaus, mustasukkaisuus, ahneus, kateus, viha, väkivalta ja muut intohimot eivät tunne rajoja. Joskus gotlantilaiset motkottavat, että jokin kertomani tarina on heistä liiankin tuttu. Silloin sanon, että kirjoitan muillekin kuin gotlantilaisille.

Anna Jansson kirjoittaa kirjojaan intensiivisesti joulukuusta huhtikuuhun. Muun ajan vuodesta hän kiertää kertomassa kirjoistaan. Hän käy myös ahkerasti esitelmöimässä sairaanhoito- ja lääketieteenopiskelijoille hoitoetiikasta.

Vaikka kirjoitan rikosromaaneja, lähden aina asioista jotka koskettavat minua. Uskon, että jos jokin asia on minusta kiinnostava, se kiinnostaa myös muita. Yleisöä ei voi kirjoitusvaiheessa ajatella.

X