Matkailu

Istanbul – Tarujen alkulähteillä

8.6.2009 Teksti: Anna.fi

Sininen moskeijaMinareetista kantautuvat rukouskutsut, basaarit kuhisevat ihmisiä ja ilman täyttävät mausteiden tuoksut. Illalla tunnelma on maaginen, kun laskevan auringon viimeiset säteet heijastuvat Bosporinsalmen aalloilta. Istanbulin nähtävyydet hurmaavat matkaajan.

Turkin suurin kaupunki Istanbul sijaitsee maan luoteisosassa ja levittäytyy Marmaranmerestä Mustaanmereen johtavan Bosporinsalmen molemmille puolille. Salmi erottaa Euroopan ja Aasian maanosat toisistaan ja Istanbul onkin maailman ainoa kahden maanosan puolelle ulottuva kaupunki.

Nykyisin Istanbulina tunnettu Konstantinopoli toimi satoja vuosia Bysantin valtakunnan pääkaupunkina. Kaupungin huvittelu- ja urheilupaikka oli Hippodromi, jolla käytiin monia kiivaita kilpa-ajoja. Hippodromin paikalla on nykyään viihtyisä Sultanahmet Meydanı -aukio, jolla voi kuitenkin vielä nähdä merkkejä alkuperäisestä käytöstä. Kilpa-ajajien rata on merkattu kiveyksellä, arkeologiset jäänteet ovat visusti maan alla piilossa. Vanhimpia  muistomerkkejä ovat Spina-nimellä tunnettu kilparadan jakaja, 3500 vuotta vanha egyptiläinen Theodosiuksen obeliski, Konstantinos VII:n pylväs 900-luvulta sekä kreikkalaisen käärmepylvään jalka. Yksi kolmesta käärmeen päästä on vielä nähtävillä läheisessä Istanbulin arkeologisessa museossa.

Puiston pohjoispäässä sijaitsee jännittävä nähtävyys. Yerebatan Sarayı on suunnaton maanalainen vesisäiliö, joka rakennettiin 500-luvulla turvaamaan keisarin palatsin veden saanti. 9800 m² laajuista luolaa jakaa 336 marmoripylvästä. Vettä tänne mahtuisi jopa 80 000 m³.

Ortaköyn moskeija

Bysantin valtakunnan aikaan kaupungin upein kirkko ja maailman suurin katedraali oli kullanhohtoinen Hagia Sofia, jota pidetään bysanttilaisen arkkitehtuurin helmenä. Kirkko rakennettiin 500-luvulla keisari Justinianuksen käskystä.

Vuonna 1453 Konstantinopoli siirtyi Osmanien valtakunnan haltuun. Tältä ajalta on peräisin myös kaupungin nykyinen nimi, vaikka virallinen muutos tehtiinkin vasta vuonna 1930. Vallanvaihdon myötä Hagia Sofiasta tuli moskeija aina vuoteen 1935, jolloin siitä tehtiin museo, jossa tänäkin päivänä saamme ihailla upeita laastin alta esiin kaivettuja mosaiikkeja. Rakennuksen merkittävin ominaisuus on sen kupoli, jossa ensimmäistä kertaa käytettiin ns. pendentiivitekniikkaa, joka salli pyöreän kupolin rakentamisen nelikulmaisen huoneen päälle. Sen ansiota on myös Hagia Sofian jännittävä valo, joka tulee kupolin juureen sijoitetuista 40 ikkunasta.

Hagia Sofia

Topkapin palatsi toimi ottomaanien sulttaanien kotina 1400-luvulta aina 1800-luvun puoliväliin saakka. Huippuvuosina laajassa kompleksissa kerrotaan asustaneen jopa 4000 ihmistä, joiden joukossa olivat tietenkin myös sulttaanin haaremissa asuvat lapset, vaimot ja jalkavaimot. Hovia palvelivat keittiöt, kirjastot, koulut, moskeijat ja puutarhat, ja palatsi olikin kuin kaupunki kaupungin sisällä. Sulttaanin ja tämän perheen yksityisyyden varmistamiseksi arkkitehdit suosivat salakäytäviä ja kaltereita ikkunoiden edessä.

Palatsin sadoista huoneista ovat yleisölle auki vain tärkeimmät, mutta niissä pääsee ihailemaan ottomaanien arkkitehtuuria parhaimmillaan. Esillä on myös posliinia, vaatteita, aseita ja haarniskoita, miniatyyrejä, islamilaisia käsikirjoituksia sekä ottomaanien aarteita ja koruja.

Topkapin palatsin verkkosivut
Topkapin palatsin esittely Wikipediassa (englanniksi)

Istanbulin suosituimpia nähtävyyksiä on myös Sulttaani Ahmedin moskeija eli Sininen moskeija, joka on saanut lisänimensä sen sisätiloja koristavista sinisistä kaakeleista. Moskeija rakennettiin 1600-luvun alussa lepyttämään Allahia kehnon sotaonnen jälkeen. Iltaisin loistavat moskeijan kuusi valonheittimin valaistua minareettia kaupungin yllä. Moskeijan rakennusaikana sulttaania arvosteltiin pöyhkeydestä, sillä vain Mekan Kaabassa oli kuusi minareettia. Sulttaani ratkaisi ongelman kustantamalla Kaabaan seitsemännen tornin.

Sininen moskeija

Dolmabahçen palatsi (Dolmabahçe Sarayı) kertoo ottomaanien valtakunnan viimeisistä mahtavista ajoista. Sulttaani Abdülmecidille rakennettu palatsi valmistui vuonna 1856, jolloin sulttaanin perhe muutti Topkapin keskiaikaisesta palatsista eurooppalaistyylisen ylellisyyden keskelle.

45 000 m² suuruisen palatsin sisutuksessa yhdistettiin surutta empiretyyliä, barokkia, rokokoota ja perinteistä ottomaanityyliä. Palatsin 285 huonetta ja 43 hallia on koristeltu kullalla ja kristallilla. Kuuluisa hevosenkengän muotoinen kristalliportaikko on valmistettu Baccarat-kristallista, messingistä ja mahongista. Maailman suurimmassa böömiläisessä kristallikruunussa on 750 lamppua ja se painaa 4,5 tonnia. Museossa voi nähdä myös Turkin ensimmäisen presidentin Kemal Atatürkin kuolinvuoteen.

Dolmabahçen palatsin verkkosivut

Dolmabahcen palatsin edessä

Istanbulin maamerkkeihin kuuluu myös Galata-torni, jonka paksun varren päällä on teräväkärkinen huippu. Vuonna 1348 genovalaisen siirtokunnan linnakkeen vartiotorniksi rakennetun tornin seinät ovat lähes neljä metriä paksut, korkeutta tornilla on lähes 67 metriä. Yhdeksän kerroksisen tornin huipulle pääsee hissillä. Maisemia Kultaisen sarven salmen yli voi ihailla kahvilassa, ravintolassa tai yökerhossa.

Galata-torni Wikipediassa (englanniksi)

Istanbulin Turkkilaisen ja islamilaisen taiteen museossa voi tutustua niin Bysantin valtakunnan, ottomaanien kuin myöhempienkin istanbulilaisten upeaan esineistöön. Aarteiden joukossa on kaikkea turkkilaisista matoista, koristeltuihin koraaneihin sekä puu-, lasi-, posliini- ja kivitavaraan. Esineitä voi myös tarkastella alkuperäisessä kontekstissaan esimerkiksi nomadien telttaan tai ottomaanien kamariin lavastetuissa sisustuksissa. Tuoreempaa katsottavaa löytyy Istanbulin modernin taiteen museosta.

KeramiikkaaVaikkei shoppailu kiinnostaisikaan, kannattaa todellisen kaupankäynnin tunnelmaan  sukeltaa Istanbulin Suuressa basaarissa (Kapalı Çarşı), jonka katetuilla kujilla on yli 4000 liikettä. Tuliaisia ei ole vaikea löytää, sillä valtaisiin valikoimiin kuuluvat niin hopeatavara, turkkilaiset matot, antiikki, kengät sekä nahka-, puuvilla ja raakasilkkivaatteet kuin monet muutkin itämaiden ihmeet. Suuren basaarin labyrinttimäisillä kujilla voi vaellella tuntikausia, kun välillä virkistäytyy kahvilassa tai ravintolassa. Tutkimusmatkat kannattavat, sillä osa basaarista on hyvin turistista ja hinnat sen mukaisia.

Vuonna 1664 rakennetussa Maustebasaarissa (Misir Çarsisi) eli Egyptiläisessä basaarissa tuoksuvat kuivatut hedelmät, sahrami, curry, minttu, maustepippuri, kahvi ja tee. Herkuttelija ostaa valikoiman Turkish Delight -makeisia, joiden paikallinen nimi kuuluu lokum. Yli 500 vuotta vanha makeinen valmistetaan sokerista ja liivatteesta ja maustetaan esimerkiksi ruusuvedellä tai sitruunalla. Mukaan voidaan heittää vaikka manteleita, pähkinöitä tai taateleita. Tutumpien makujen ohelle kannattaakin ostaa valikoima mitä herkullisempia makuvaihtoehtoja pistaasipähkinästä kookokseen.

Turkish Delight -herkkuja

Suuri basaari Istanbulin matkailusivuilla
Maustebasaari Istanbulin matkailusivuilla
Artikkeli ostoksista Maustebasaarissa (englanniksi)

Lue lisää:
Istanbulin kaupungin verkkosivut
Istanbulin viralliset matkailusivut
Istanbul.com – Uutiset, tapahtumat, ravintolat, shoppailu
Turkey Travel Planner – Turkkia esittelevä sivusto
e-Turkey – Turkin nähtävyydet valokuvina

Suosittelemme