Matkailu

Istrian kulman takana Kroatia on kauneimmillaan – 7 syytä matkustaa Rijekaan

Kun haluat yhdistää lomaasi kaupunkikulttuuria, kauniita rantoja sekä kulinarismia, käännä kurssisi kohti Kvarnerinlahtea Luoteis-Kroatiassa.
4.9.2019 Teksti: Katja Nykänen Kuvat: Jussi Puikkonen

1. Kalkkikivirantoja

Liki 40 kilometrin mittaista rantakaistaletta Kroatian luoteisosassa ei suotta kutsuta maan Pohjois-Rivieraksi. Pieniä kalastajakyliä, kalkkikivirantoja sekä kirkkaita sukelluskohteita rönsyilevä reitti myötäilee Kvarnerinlahtea, ja siltä on helppo poiketa vesiteitse saarihyppelylle.

Kroatian eteläkärjen kestosuosikkien, Dubrovnikin ja Splitin, liitokset natisevat matkailijoiden määrästä, mutta maan pohjoispuolta turistit eivät vielä ole täyttäneet. Autoilijoiden on turvallista tutustua alueeseen EU-tuin kunnostettuja teitä pitkin. Liikkuminen kohteiden välillä on kätevää myös julkisilla kulkuneuvoilla, sillä välimatkat ovat lyhyitä.

Esimerkiksi Air Baltic lentää Helsingistä Riian kautta Rijekaan. Rannikolle pääsee myös lentämällä suoralla lennolla Helsingistä pääkaupunki Zagrebiin, josta matka rannikolle taittuu puolessatoista tunnissa. Voit yhdistää Luoteis-Kroatian myös Italian-matkaasi: Rijekasta on Venetsiaan noin neljän tunnin bussimatka, Triesteen puolet lyhyempi.

2. Zagrebin kahdet kasvot

Rannikolle ei kannata kiiruhtaa pysähtymättä pääkaupunkiin. Elämäniloisesta Zagrebissa on joka kulman takana jotain kiehtovaa. Vehreä alakaupunki svengaa katutaiteen ja korttelijamien rytmiä, ja jokaiselle kuukaudelle on omat festivaalinsa. Maaliskuussa matkaajan maha täyttyy ruokajuhlilla, kesällä vietetään filmifestareita ja syksyllä soi kamarimusiikki.

Maailman lyhintä kiskoköysirataa kulkeva funikulaari vie vanhaan kaupunkiin. Yli 900 vuotta vanhat muurit ympäröivät mukulakivikatujen ja museoiden täyttämää yläkaupunkia, jossa jyrähtää keskipäivän merkiksi tykki. Kuin kontrastina alakaupungin urbaaniudelle täällä sytytetään illan tullen 214 kaasulamppua – jokainen niistä käsin. Urakka kestää joka ilta kahdesta kolmeen tuntiin.

Parhaiten Zagrebiin tutustuu jalkaisin. Vanhaa ja uutta kaupunginpuoliskoa erottava Torg bana Josipa Jelačićan aukio on paikallisten kohtaamispaikka, joka lauantaisin täyttyy kahvittelijoista.

xagreb

Toukokuinen C’est is d’Best -festivaali täyttää Zagrebin kadut taiteella.

3. Rijekan viisi vuodenaikaa

Kvarnerinlahden poukamassa sykkii vuoden 2020 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi valittu Rijeka – kulturelli ja kompakti opiskelijakaupunki. Rijeka tarkoittaa jokea, ja kaupungin läpi on vuosisatojen varrella virrannut vaikutteita Itävalta-Unkarista Italiaan.

Keskustaa halkoo satamaan johtava rautatie ja sen päähän on ankkuroitu banaanilaivana toiminut Galep-alus, jota Jugoslavian presidentti Josip Tito käytti vuosien ajan kelluvana kotinaan. Hänen kerrotaan kestinneen paatilla muun muassa Sophia Lorenia. Kertaalleen upotetusta aluksesta kaavaillaan tulevan kulttuurivuoden päänäyttämöä, mikäli restaurointi ehtii valmistua.

Rijekalaiset ovat lisänneet kalentereihinsa ekstravuodenajan: täällä talvi kääntyy karnevaaliksi ennen kevättä. Maan suurimpia karnevaaleja juhlitaan tammikuusta maaliskuuhun. Hyväkuntoinen kipuaa katsomaan humua näköalatasanteelta. Kun ilta-aurinko saa punakattoisten talojen pilkuttaman kaupungin hehkumaan, yli 500 porrasta on hikoilun väärti.

rijeka kroatia istria

Rijeka on Kroatian kolmanneksi suurin kaupunki.

4. Kulinaristien Krk

Vaikka hyvää ruokaa saa läpi rantareitin, kulinaristi kurvaa Krkin saarelle. Krkia tosin on vaikea mieltää saareksi, sillä sinne pääsee siltaa pitkin ja manterekin on miltei kädenmitan päässä.

Krk koostuu pienistä pitäjistä, jotka kiertää läpi päivässä tai parissa. Punatin satamasta iltakuudelta alkava ja yön yli kestävä kalastusretki on elämys. Verkkojen vedon jälkeen paatilla paistetaan pyyntituoretta kalaa tai herkutellaan busara scampilla eli liekitetyillä ravunpyrstöillä, joissa ei valkosipulia ja viiniä pihistellä. Mikäli onni on myötä, voi ruokaillessa ihastella delfiinien tanssinäytöstä.

Luoteis-Kroatia maistuu merenelävien ohella maapähkinöiltä, tryffeleiltä ja villiparsoilta. Keväisin koreillaan kirsikoilla, kun ravintolat kilpailevat parhaista kirsikka-annoksistaan. Krkin saarella artesaanijäätelöt ovat pop! Maista Malagaa eli rommi–persimonjäätelöä tai villilaventeleista valmistettua hellepäivän viilentäjää.

kulinaristien krk

Talot maalattiin aikoinaan pastelliväreillä, jotta merimiehet erottaisivat ne horisontista.

5. Viinin viemänä Vrbnikissä

Matkalla Vrbnikiin saa väistellä tien yli loikkivia lampaita. Krkin korkeimmassa kohdassa sijaitseva ravintola Konoba Nada on nimetty sen 84-vuotiaan omistajansa mukaan. Tätä nykyä surlice-pastaa puikoilla pyörittelevät Nadan lapsenlapset. Mikäli vatsa vetää, kannattaa kokeilla myös mustekalaa: ensin se keitetään kevyesti, kypsytetään avotulen yllä hitaasti ja lopuksi jäädytetään.

Bura-tuuli puhaltaa Krkissa kasvaviin oliiveihin ihanan aromin. Osa viljelijöistä säilöö oliivinsa yhä vanhaa aikaa vaalien saviastioissa mereen. Mereen upotetaan myös paikallinen prosecco, Valomet, joka tarkoittaa tyrskyä. Kolmenkymmenen metrin syvyydessä kypsyy täydellinen kupliva, joka ongitaan merestä 90 päivän jälkeen.

Tuholaisten tapettua punaviinirypäleet, Pohjois-Kroatiassa viljellään 99-prosenttisesti valkoviinilajikkeita. Niistä yleisin on Zlahtina. Zlatna tarkoittaa kultaa. Kullankeltaisen viinin maussa on aavistus pihkaa.

kulinaristien krk

Meressä kypsyvää kuohuvaa viedään New Yorkiin asti.

6. Kylpyläkaupungin eleganssia

Kaksitoista kilometriä pitkä promenadi nuolee kylpylöistään kuulun Opatijan rantaa. Sitä kävellessä voi aistia menneen ajan eleganssin: 1800-luvun upeasti entisöidyt palatsit reunustavat Lungomare-rantakatua. Täällä voi kuvitella itsensä miltei kuninkaalliseksi. Mahtipontinen arkkitehtuuri on peruja Itävalta–Unkarin aikakaudelta, josta käy kiittäminen myös wieniläisvaikutteista kahvilakulttuuria.

Kesäisin Opatija pukeutuu punaiseen, kun kaupunkia symboloivat kameliakukat puhkeavat loistoonsa. Merenkävijöiden mukana Angiolinan puistoon kulkeutui 170 kasvilajia, joista kaukaisimmat aina Himalajalta asti. Kirsikkana kukkameren keskellä komeilee vuonna 1844 rakennettu Villa Angiolina, joka toimii matkailumuseona. Taiteilijat Lumierin veljeksistä Tšehoviin ovat löytäneet inspiraationsa täältä.

Rijekasta on päivittäin useita bussiyhteyksiä Opatijaan ja takaisin, joten se on oiva päiväretkikohde.

www.visitopatija.net/en

Krottia Istria puutarha

Villa Angiolinan museon pihakin on nähtävyys.

7. Tartarin tähden

Roomalaisten rakentama tie kiipeää viinitarhojen välistä keskiaikaiseen vuoristokylään. Kapeat kujat johdattavat yli kolme sataa vuotta vanhan oliivimyllyn luo. Se on Mošćenicen maamerkki.

Matkaa Opatijasta Mošćeniceen on noin neljätoista kilometriä, joten kaksi kohdetta on vierailtavissa yhdellä visiitillä. Viikunapuiden varjostama Mošćenice on ollut kansallinen suojelukohde vuodesta 1968.

Mytologian mukaan nimetyssä Mošćenicessa asuu vakinaisesti vain reilu sata ihmistä, mutta siellä sijaitsee yksi Opatijan alueen parhaista ravintoloista. Merenelävien sijaan Restoran Peruniin matkustetaan tartarin tähden. Tarjoilija Mate Perić valmistaa sen asiakkaidensa edessä. Raakana nautittava naudanlihapihvi muuttuu Perićin otteissa miltei mousseksi.

”Salainen aseeni on konjakkitilkka”, Perić paljastaa.

Ruokaa sulatellessa voi ihailla merelle aukeavaa maisemaa sekä siemailla mistelillä maustettua brandya, biscaa. Hyvällä säällä vuorenlaelta näkyy Rijekaan asti.

tartar kroatiassa

Mate Perić tarjoilee taivaallista tartaria.

Lue myös

Suosittelemme