Matkailu

Kaunas – Kätkössä keskellä Liettuaa

Teksti: Kaija Pulkkinen Kuvat: Kaija Pulkkinen

Liettuan toiseksi suurin kaupunki Kaunas on Via Baltican kätketty aarre. Keski-ikäiset ehkä muistavat kaupungin nimen mummolan radion etupaneelin kiehtovasta eurooppalaisten radioasemien ja niiden aallonpituuksien listasta. Ja siinähän onkin syytä käydä katsastamassa kaupunki, jonka matkailupotentiaali on jäänyt turismin valtavirralta vielä huomaamatta.

Keski-Eurooppaan vievä Via Baltica kiertää Kaunasin lännen puolelta. Ohitustielle ei kaupungista juuri muuta näy kuin pätkiä lähiökerrostalojen muurista. Tympeät lähiöt sulkevat kuitenkin sisäänsä sympaattisen vanhan kaupungin. Kunnostettujen 1700- ja 1800-lukujen porvaristalojen lomasta löytyy yhtä komeita mutta tyhjillään ja romahdusvalmiin näköisenä odottelevia yksilöitä.

Liettuassa restaurointiin panostetaan, kun siihen ryhdytään: kunnostuksen jäljiltä vanhat talot näyttävät usein erehdyttävästi uusvanhoilta. Vanhimman kaupungin liepeillä voi ihailla komeita funkisrakennuksia ja keskustan ulkopuolella taivastella neuvostokauden arkkitehtuuria. Kaupunki on kiehtova sekoitus uutta ja vanhaa, paikoin ravistunut mutta siisti. Turisteja on vähemmän kuin Vilnassa ja hintataso vielä Vilnaakin edullisempi.

Kahden joen kainalossa

Koko lailla keskellä Liettuaa sijaitseva Kaunas on merkitty jo vuodelta 1140 peräisin olevaan arabialaiseen karttaan. Etelästä pohjoiseen ja lännestä itään vievien maanteiden ja kahden jokireitin risteykseen rakennettiin jo varhain linnoitus suojaamaan kulkuyhteyksiä saksalaisritarien valloitusyrityksiltä.

Kaunasin kaupunki, joka mainitaan kronikoissa ensi kerran vuonna 1361, asettui etelästä Itämereen virtaavan Nemunas-joen (Niemen) ja Vilnasta laskevan Nerisin yhtymäkohtaan, jokien väliin jäävälle niemelle. Aikanaan kaupunki kasvoi kumpaankin suuntaan jokien laitamia reunustaville kukkuloille.

Neuvostovallan aikana Kaunas oli ulkopuolisilta suljettu korkeakoulu- ja teollisuuskeskus ja liikenteen solmukohta, joka varustettiin sotilaslentokentällä.

Vanha kaupunki

Nemunasin ja Nerisin väliin jäävään vanhaan kaupunkiin voi hyvin tutustua jalan. Aluetta halkoo Liettuan pisin kävelykatu Laisves aleja eli vapauden bulevardi, joka jatkuu Vilniaus-katuna kohti keskiaikaisen Kaunasin ydintä raatihuoneen toria (Rotušes aikšte). Soma 1500-luvulta peräisin oleva raatihuone on ehtinyt toimia mm. vankilana, ammusvarastona, kirkkona, teatterina ja asuinpalatsina. Nykyään raatihuone on suosittu vihkiäispaikka.

Raatihuoneen liepeillä on Kaunasin vanhinta rakennuskantaa. Torin kulmasta lähtevällä Aleksoto-kadulla sijaitsee Hansakauppiaiden ajalta 1400-luvulta peräisin oleva Perkuno namas eli ukkosenjumalan talo.

Nimen talo sai vasta 1800-luvun loppupuolella julkisivun koristeveistoksen innoittamana. Hansakauppiaat myivät talonsa jo 1500-luvulla jesuiitoille, joiden hallussa se on nykyisinkin toimittuaan välillä muun muassa teatterina.

Niemen kärjessä sijaitsevan vehreän Santakos-puiston eli (jokien) yhtymisen puiston kupeessa sijaitsee 1200-luvulta peräisin oleva tiilirakenteinen linna. Kunnostetussa linnassa järjestetään mm. näyttelyitä.

Puiston keskelle on karttoihin merkitty komeasti ”stadion”, mikä tarkoittaa ruohottuneessa painanteessa olevaa pallokenttää ja paria ravistunutta maalihäkkiä. Puiston laidasta voi bongata pahasti rappeutuneen Pyhän Yrjön kirkon ja bernhardilaisluostarin.

Kirkot

Kirkkoja Kaunasissa on paljon. Tunnetuimpia on Laisves-kadun loppupäässä sijaitseva sinikupolinen Soboras, arkkienkeli Mikaelille pyhitetty varuskuntakirkko. Viikonloppuisin kirkon edessä voi seurata liettualaisia hääkuvaelmia, joissa parhaisiinsa pukeutunut hääväki poseeraa valo- ja videokuvaajien ohjauksessa ja saattelee morsiuspareja limusiineihin.

Kirkon kryptaan on rakennettu elämysmuseo, jonka pimeydessä voi kokeilla muiden kuin näköaistin käyttöä. ”Sokeiden museoon” pääsee sisään kirkon takaa tai henkilökunnalta kysyen.

Herttaisimpia kirkkoja on Laisves alejan (101a) varrella sisäpihalle piiloutunut Pyhän Getrudin renessanssikirkko 1400-luvun lopulta. Gertrudin erikoisuutena on kaksi alati palavien votiivikynttilöiden täyttämää huonetta, toinen kirkon takana sivurakennuksessa, toinen sitä vastapäätä matalan rautaoven takana kryptassa.

Kuvanveistotaide on Kaunasissa erikoisessa suojeluksessa. Patsaita kaupungissa on kymmenittäin, pikemmin uusvanhoja tai moderneja kuin vanhoja.

Yksi tunnetuimmista on Soboras-kirkon tienoilla Mykolas Žilinskas –museon edustalle vuonna 1991 pystytetty ”Mies”, jonka itsetietoisen alastomuuden sopivuus kirkonaukiolle on herättänyt kaupungissa keskustelua.

Köysiradalla kukkulalle

Laisves- ja Vilnius-katujen varsilta ja sivukaduilta löytyy itse asiassa kaikki mitä satunnainen matkailija tarvitsee: kuvanveistotaidetta ja arkkitehtuuria, kahviloita ja ravintoloita, kauppoja ja gallerioita, museoita ja monenkirjavaa katuelämää.

Kauemmaksi halajava voi turvautua kahteen köysiratalinjaan. Aleksoton kukkulalle Nemunasin etelärannalla nousee köysirata Aleksoto-sillan päästä. Žaliakalnis-kukkulalle nousee rata Putvinskio- ja Mickevičiaus-katujen risteyksestä. Jo 75 vuoden iän saavuttaneen köysiradan alas laskeutuva vaunu vetää painollaan toisen ylös.

Radan yläpäästä löytyy Kristuksen Ylösnousemuksen kirkko, jonka kattotasanteelta ja tornista aukeaa näköala yli kaupungin. Funktionalistinen kirkko voisi edustaa vaikka neuvostoarkkitehtuuria jollei olisi kirkko ja juhlistaisi Liettuan vuonna 1918 alkanutta lyhyttä itsenäisyyden kautta. Vuonna 1933 aloitetut rakennustyöt katkesivat toisen maailmansodan takia. Neuvostovallan aikana kirkko toimi radiotehtaana. Rakennus- ja kunnostustyöt saatiin päätökseen vasta vuonna 2004.

Säästämään shoppaillen

Kuten muissakin Baltian maissa, Kaunasissakin on turisteille tarjolla meripihkaa ja pellavaa monessa muodossa. Vanhan kaupungin matkamuistomyymälöissä ja gallerioissa ovat edustettuina myös kaikki mahdolliset käsityötaiteen lajit.

Laisves-kadulta löytyy benettoneja, hugobosseja ja muita läntisiä merkkituotteita mutta myös hieman edullisempia virolaisia Baltman ja Monton-merkkejä. Pienemmistä putiikeista löytää liettualaisia disainasuja, joiden kaltaisia ei varmasti kävele vastaan kotikonnuilla.

Liettuassa kirjoja myydään yhä oikeissa kirjakaupoissa. Laisves- ja Vilniaus-kaduilla on puolisen tusinaa suurta kirjakauppaa, joissa tuntuu riittävän sekä asiakkaita että avuliasta henkilökuntaa. Ainakin osa kaupoista myy myös englanninkielisiä kirjoja. Jos mieleistä luettavaa löytyy, hintataso on noin kolmanneksen Suomea halvempi.

Autoilijoille otollisia shoppailupaikkoja ovat kaupungin ulosmenoteillä sijaitsevat ostarit ja hypermarketit, esimerkiksi Mega (Islandijos 32) ja Hyper Maxima (Sabanoriu 255). Käyttö-, ruoka- ja juomatavaroiden hinnat ovat näissä niin edullisia että halvoista hankinnoista voi kassalinjaan mennessä kertyä huomattavakin lasku. Hyper Maximan bonuksena on Delano-ketjun ravintola, jossa voi tankata itsensä tuulimyllyssä.

Zeppeliinimättöä

Vanhan kaupungin kävelykaduilla ja sivukaduilla on runsaasti kahviloita ja ravintoloita. Edustettuna on niin yleiseurooppalainen, venäläinen kuin liettualainenkin keittiö. Arkkiliettualainen ruoka-annos cepelinai löytyy jokaisen itseään kunnioittavan paikallista ruokaa tarjoavan ravintolan listalta.

Cepelinai on raastetusta ja liisterimäiseksi muokatusta perunasta rakennettuja zeppeliinin muotoisia pötkylöitä, jotka on täytetty yleensä jauhelihalla ja kypsennetty keittämällä. Ei kaunista eikä suorastaan herkullistakaan mutta vatsan täyttävää edullista mättöä. Olutravintoloissa on usein erillinen hiukopalalista, josta kannattaa kokeilla valkosipulin kanssa voissa paistettua ruisleipää tai vaikkapa savustettuja siankorvia tai kärsää.

Keskustan ravintoloista piipahtamisen arvoisia ovat ainakin riistaruokiin erikoistunut Medžiotoju Užeiga (Rotušes 10), Geras Vyno Rusyseli ”hyvä viinikellari” (Laisves 75), trendikäs panimoravintola Avilys (Vilniaus 34) ja sisäpihalle kätkeytyvässä hirsituvassa toimiva Žalias Ratas eli ”vihreä ratas” (Laisves 36b).

Vekkuleita museoita

Kaunasissa on tiettävästi maailman ainoa pirulle omistettu museo (Putvinskio 64). Museo sai alkunsa eksentrisen kansatieteilijä Antanas Žmuidzinaviciuksen 1900-luvun alussa saamasta lahjasta. Kokoelmat karttuivat hankinnoin ja lahjoituksin. Kokoelmaan kuuluu mm. liettualaisten taiteilijoiden keräilijälle syntymäpäivälahjaksi pirun kuvin kaunistama astiasto. Liettuasta ja muualta maailmasta peräisin olevien mitä moninaisimmista aineista valmistettujen pirunkuvatusten ohella näyttelyssä on pikku tarinoita paholaisen tavoista naruttaa kuolevaisia. Tarinat ovat eurooppalaisen perinteen kierrätystavaraa, osin tuttuja myös suomalaisista kansansaduista. Kierrätystavaraa on alan terminologiakin. Paholainen on liettuan kielellä ”velnias” mutta suomen ”perkele” on johdettu liettualaisesta ukkosenjumalan nimestä ”perkunas”. Yhteinen kanta on myös liettuan jumalaa tarkoittavalla sanalla ”dievas” ja suomen sanalla ”taivas”.

Lähellä paholaisen pesäpaikkaa sijaitsee M. K. Čiurlionisin taidemuseo (Putvinskio 55). Čiurlionis oli taiteen monitoimimies, joka sävelsi ensimmäisen liettualaisen sinfonian, jonka väitetään keksineen abstraktin taiteen jo ennen Kandinskya ja jonka mukaan on nimetty vuonna 1975 löytynyt asteroidi numero 2420.

Muista museoista voi mainita pienen keramiikkamuseon raatihuoneen kellarissa (Rotušes 15), pikemmin taikauskoon kuin tieteeseen painottuvan lääketieteen museon raatihuoneentorilla (Rotušes 28), eläintieteellisen museon, joka sijaitsee yhdessä Laisves-kadun miljöön rikkovista uudisrakennuksista (Laisves 106) ja kansanmusiikkimuseon Laisvesin poikkikadulla (Zamenhofo 12). Mykolas Žilinskas –museossa Soboras-kirkon aukion laidassa on huomattava kokoelma vanhaa eurooppalaista taidetta.

Kaunasissa on myös konserttisaleja ja teattereita, mm. pantomiimiteatteri. Vuotuinen Kaunas Jazz -festivaali vetää kaupunkiin huhtikuussa kansainvälistä esiintyjäkaartia ja yleisöä. Toukokuun 20. päivän tienoilla vietetään kaupunkifestivaalia, joka tarjoaa monenkirjavaa häppeningiä niin perheille kuin nuorisollekin.

Tapahtumista ja nähtävyyksistä voi kysellä turisti-infosta, joka löytyy Laisves-kadulta numerosta 36. Oivallinen Kaunasin opas on julkaistu In Your Pocket City Guides –sarjassa. Oppaan voi löytää paikan päältä turisti-infosta tai kirjakaupasta tai tulostaa netistä.

Liettualaisuuden ytimessä

Liettua on Baltian maista etnisesti homogeenisin. Hieman yllättävää tämä on siksi, että maan eri alueet ovat historian saatossa olleet mm. saksalaisten ritarikuntien ja Hansa-liiton hallussa ja vuoroin Puolan, Preussin ja Venäjän osina. Ruotsikin on käynyt valloitussotiaan Liettuassa ja Napoleon pyyhälsi sen halki epäonnisesti päättyneellä valloitusretkellään Venäjälle. Toisen maailmansodan aikana maata miehittivät vuorotellen Saksa ja Neuvostoliitto, jälkimmäinen jäädäkseen puoleksi vuosisadaksi.

Liettualaiset muistelevat kuitenkin mieluiten 1300- ja 1400-luvuille sijoittuvaa suur-Liettuan aikaa. Esimerkiksi katujen nimistössä vilahtelevat kuningas Mindaugas, joka yhdisti heimoruhtinaskunnat 1200-luvulla ja valtakuntaa 1300-luvulla laajentanut kuningas Gediminas. Laajimmillaan suur-Liettua oli kuningas Vytautas Suuren kuollessa vuonna 1430, jolloin valtakunta ulottui lännessä Puolan pohjoisosiin ja idän puolella Kiovaan asti. Kaunasissa Vytautas Suuren patsas sijoitettu on Laisves-kadun keskivaiheille. Näköispatsaan jalusta raskauttaa häviölle joutuneiden puolalaisen, saksalaisen, venäläisen ja tataarilaisen ritarin harteita.

Totta on kumminkin, että maan vajaasta kolmesta ja puolesta miljoonasta asukkaasta etnisiä liettualaisia on lähes 85 prosenttia. Loput jakautuvatkin sitten peräti 115 ryhmään, joista suurimpia ovat puolalaiset ja venäläiset. Kaunasissa etnisten liettualaisten väestöosuus on maan suurin.

Liettuan kieli on euroopan vanhakantaisimpia, lähempänä indoeurooppalaista kantakieltä kuin mikään muu elävä kieli. Eksoottiselta kuulostavasta kielestä voi bongata tutun kuuloisia sanoja, jotka on omaksuttu suomen kieleen balttikansoilta, esim. ratas (ratas), tiltas (silta) tai tukstantis (tuhat).

Turisti pärjää Liettuassa englannilla ainakin suuremmissa kaupungeissa ja ainakin nuoremman väen kanssa. Saksan ja venäjän taito on englantia yleisempää. Liettuan kielestä voi opetella tervehdyksen ”sveiki”, jonka vastine suomessa on ehkä ”moro”, ja lähinnä aivastukselta kuulostava sanan ”aciu” (äännetään atsjuu) eli kiitos.

Miten matkaan ja missä yöpyä

Kaunas on omatoimimatkaajan kohde. Via Balticaa myöten runsaan 550 kilometrin matka Tallinnasta Kaunasiin taittuu rivakasti ajellen päivässäkin, mutta matkan varrella on niin paljon kiinnostavia pysähdyspaikkoja, että harva posottaa yhtä soittoa kaikkien kolmen Baltian maan halki. Yleiseurooppalaisella koodilla E 67 merkitty Via Baltica alkaa olla jo kohtalaisessa ajokunnossa EU:n rahoittaman monivuotisen tienparannusurakan ansiosta. Vaikka ajatus pikatiestä Baltian halki on peräisin jo 1930-luvulta, nimi Via Baltica otettiin käyttöön vasta 1990.

Pohjoisen suunnasta kaupunkiin on helppo löytää seuraamalla Savanoriu-katua, joka jatkuu viivasuorana pitkin Žaliakalnis-kukkulaa kunnes laskeutuu yllättäen suoraan kaupungin ytimeen Laisves aleja -kävelykadun alkuun. Autoilu keskustassa on haastavaa mm. siksi, että suuri osa kaduista on yksisuuntaisia. Pysäköintiä varten tarvitaan maksukortti, joita myydään kioskeissa. Monilla hotelleilla on vartioitu pysäköintipaikka, jonne auton voi tallettaa kaupunkivisiitin ajaksi.

Lännestä Kaunasiin pääsee Klaipedasta päätietä A1, jonka kunnostus on juuri valmistumassa ja idän suunnasta samaista tietä Vilnasta. Paikkakuntakohtaisia karttoja saa zoomaamalla näkyviin Liettuan virallisen matkailusivuston karttaosiosta.

Näköalapaikan Baltian maisemiin ja asutuskeskuksiin tarjoaa myös bussimatka, joka Tallinnasta Kaunasiin kestää kymmenisen tuntia. Matkalipun voi hankkia Tallinnassa Autobussijaam-asemalta (Lastekodu tn 46) tai ostaa ennakkoon liikennöitsijöiden nettisivuilta (Ecolines).

Junallakin Kaunasiin pääsee Tallinnasta, jos ei pidä kiirettä eikä pane junanvaihtoja pahakseen. Baltian junaliikennettä odottaa Via Baltican kunnostamisen kaltainen perusparannus. Osana EU:n tukemaa eurooppalaisen liikenneverkon rakentamista on jo vireillä Varsova-Kaunas-Riika-Tallinna –radan modernisointi etelästä alkaen. Joskus 2010-luvun puolella pikajunat pyyhältävät Rail Balticaa pitkin 160 kilometrin tuntivauhtia Tallinnaan asti. Viimeistään siinä vaiheessa pohditaan varmasti myös Tallinnan ja Helsingin yhdistävän rautatietunnelin rakentamista Suomenlahden ali.

Suoria lentoyhteyksiä Kaunasiin ei ole Suomesta eikä paljon muualtakaan. Kaunasin lentokentän matkustajaliikennettä pitää pystyssä lähinnä Ryanair. Finnair ja SAS lentävät Helsingistä Vilnaan, jälkimmäinen myös rannikolle Palangaan. Bussimatka Palangasta Kaunasiin kestää nelisen tuntia. Vilnasta, jonne Suomesta saa kohtuuhintaisia pakettimatkojakin, pääsee Kaunasiin bussilla noin puolessatoista tunnissa ja junalla hieman nopeammin, joten Kaunas käy vaikka päiväretken kohteeksi pitemmällä Vilnan-matkalla.

Kaunasin hotellivalikoiman kallimpaa päätä edustavat Laisves-kadun parhaalla shoppausalueella sijaitseva Hotel Kaunas (Laisves 79) ja Laisvesin hiljaisemmalla sivukadulla entiseen teollisuusrakennukseen sijoitettu Best Western Santaka (Gruodžio 21). Kahden hengen huone näissä maksaa runsaat sata euroa yöltä. Edullisempia majapaikkoja löytyy kätevästi netistä (esim. Booking.com, In Your Pocket).

Lue lisää:
Bussit Tallinna-Kaunas: Ecolines
Bussiliikenne Kaunasista
Lentoyhteydet Kaunasiin
Junaliikenne Liettuassa

Hotellivarauspalveluita Booking.com, In Your Pocket

Liettuan matkailusivusto englanniksi
Liettuan museot

Kaunas In Your Pocket City Guide
Kaunasin alueen matkailusivut
Kaunasin julkisen liikenteen linjakartta (maršrutai)
Kaunasin kaupunkifestivaali
Kaunas Jazz –festivaali

Kedainiai – pistäytymispaikka Kaunasin kupeessa

Kaunasissa on niin paljon nähtävää, että siellä vierähtää muutamakin päivä mutta kaupungista on myös helppo retkeillä ympäristöön. Noin 45 km Kaunasista pohjoiseen, Via Balticalta kukonaskelen länteen sijaitseva pikkukaupunki Kedainiai on käypä retkikohde tai vaikka yhden yön pysähdyspaikka.

Kolmen joen yhtymäkohdassa sijaitseva Kedainiai mainitaan historiallisissa dokumenteissa ensi kertaa jo vuonna 1372. Nykyään Kedainiai tunnetaan Liettuan kurkunviljelyn keskuksena. Kurkkua käytetään jopa maustetun viinan (trauktine) valmistukseen. Kedainiaissa vietetään vuosittain kurkkufestivaalia heinäkuussa. Kaupunki levittäytyy jokien rannoille eikä ehkä ole järin mielenkiintoinen pientä keskiaikaista keskustaa lukuunottamatta. Kävelykaduksi muutetun Didžioijin eli suurkadun varrelta löytyy matkailuinfo, kahviloita, ravintoloita ja pari hotellia.

Matkailuinfosta voi kysellä mahdollisuutta tutustua evankelisen kirkon kryptassa sijaitsevaan Radvilan ruhtinassuvun hautaholviin. 1500- ja 1600-luvuilla mahtiaikaansa elänyt Radvilan (puolankielisessä muodossa Radziwill) suku omisti valtavia maa-alueita ja pystytti palatseja sinne tänne pitkin Liettuaa. Suku tuotti huomattavan joukon ministereitä, piispoja ja jokusen kuningattarenkin. Vilnassa sijaitsevassa Radviloiden palatsissa on nähtävillä 165 suvun jäsenen muotokuvat.

Kirkkoja Kedainiaissa on joka lähtöön: katolisia, ortodokseja ja protestantismin eri haaroja varten. Pyhälle Joosefille on omistettu komea 1700-luvulla valmistunut puukirkko. Vihkikirkkona suosittu evankelinen kirkko sijaitsee keskiaikaisen ilmeensä säilyttäneen keskustorin laidassa.

Retkipalveluita Kaunasin ympäristöön
Lisää tietoa Kedainiaista englanniksi
Bussiliikenne Kaunasista

X