Matkailu

Lake Kenyir – Vesiretkellä Malesiassa

Teksti: Anna.fi

Lake KenyirSininen hetki on todella syvän sininen. Kun aurinko on laskenut ja ilta alkaa hämärtää, maisema muuttuu purppurasta siniseen ja pian sysipimeään. Oman huvilan terassilta, palmujen lomasta näkee kauas Kenyir-järven ääriin.

Koillis-Malesiassa sijaitsevan järven takana alkaa kesyttämätön viidakko, jossa elää elefantteja, makakiapinoita, villisikoja, leopardeja ja vajaa satakunta tiikeriä.Todennäköisesti turisti ei näe yhtäkään näistä eläimistä. Hyvällä onnella voit ehkä nähdä vilahduksen makakista rantapenkereen puussa. Viidakko saa silti tuntemaan, että nyt ollaan aika kaukana kotoa.

Vielä 25 vuotta sitten olisin katsellut vain vuoristoa ja trooppista metsää. Sitten tarvittiin vesivoimaa, ja vuoriston notkelmiin tehtiin tekojärvi. Järvimaisemat houkuttelivat alueelle myös matkailubisneksen, ja nyt Lake Kenyir -järvellä on kourallinen hotelleja ja pari leirintäaluetta.

Hotelli katoaa viidakkoon

Tuhannen taalan paikalla seisoo luksushotelli Lake Kenyir Resort & Spa. Se kohoaa jyrkän rinteen laella korkeuksiin. Sijainti on täydellinen: terasseilta ja altaalta näkee koko järvimaiseman, ja rannalta katsoessa hotelli on kuin valkoinen, valloittamaton linnake kukkulalla.

Kovin kauas hotellia ei kuitenkaan näy, sillä hyvin pian rakennukset jäävät metsäisen maiseman uumeniin. Kun moottorivene loittonee edemmäs järvelle, kaikki ihmisen rakentama katoaa ja ympärillä on vain hiljainen järvi ja rannoilta ylös kohoava sankka viidakko.

Salaperäiset luolat ja vesiputoukset

Moottorivene kurvailee järvellä kohti Taman Negara -kansallispuistoa. Kapeikossa kuljetaan hyvin varovasti, sillä tekojärven alle jääneet puut voivat olla petollisia. Vedestä törröttävät karahkat ovat puiden latvuksia, jotka ovat yhä muistona ajasta ennen tekojärven patoamista.

Lake Kenyir

Uimista hotellin rannassa ei suositella, eikä ajatus edes kovasti houkuttele. Ei ainakaan sen jälkeen, kun veneen kuljettaja kertoo polveilevaa tarinaa ihmisenkokoisista jättiläiskaloista, jotka elävät järven syvimmissä painanteissa puunrunkoihin kietoutuneina. Edes epäluuloisilla kysymyksilläni en saa selville, onko mies vakavissaan. Jätän uimisen suosiolla hotellin uima-altaalle.

Parin tunnin veneretki päättyy lopulta pieneen laituriin, joka päättyy lähes pystysuoraan kallionseinämään. Alkaa jyrkkä nousu 40 metrin korkeuteen. Puiset portaat ovat kyllä tukevan tuntuiset, mutta alas ei kannata katsoa jos korkean paikan kammo vaivaa.

Ylhäällä on sisäänkäynti Gua Bewah -luolaan. Suuressa luolastossa on ollut ihmisasutusta yli 10 000 vuotta sitten, nyt luolaan pääsee tutustumaan turistina. Tippukiviä, stalagmiitteja ja kalkkikiveä ihmetellessä voi nähdä myös lepakoita, hyvin erikoisen näköisiä hyönteisiä ja ehkä jopa uneliaan käärmeen lepuuttamassa varttaan käytävän reunalla. Kokemus on vähintäänkin eksoottinen.

Myös pieni ja pimeä Gua Taat -luola on lähellä. Samoin muutamat vesiputoukset, joissa pääsee myös pulahtamaan virkistävään veteen.

Hemmottelua viidakon keskellä

Lake KenyirVeneretken jälkeen ei ole yhtään hullumpaa palata hotelliin hemmoteltavaksi. Lähes luvattoman mukavaa ja vaivatonta turistielämää hankaloittaa vain valinnan vaikeus: menenkö kylpyyn, uima-altaalle vai sittenkin day spahan?

Kahden ja puolen tunnin täydellinen spa-hoito päästä varpaisiin maksaa noin 80 euroa. Kasvo-hartia- ja jalkahieronnan saa 30 eurolla.

Koska on arkipäivä, hotellissa on hiljaista. Paikalliset lomanviettäjät saapuvat vasta viikonlopuksi. Illallisaika on vasta parin tunnin päästä. Alkaa sataa vettä.

Näkymä uima-altaalta järvelle on huikea. Hyppään altaaseen ja ihailen sateista, trooppista maisemaa. Yhtään lomailijaa ei näy, ei liioin hotellin henkilökuntaa. Hetken aikaa koko hotelli ja sen upeat maisemat ovat yksin minun.

Teksti ja kuvat: Ilona Savitie

X