Matkailu

Liettua – Historiaa ja koskematonta luontoa

24.7.2008 Teksti: Anna.fi

TrakaiEuroopan viimeinen pakanamaa, Itämereltä Mustallemerelle ulottuva suurvalta ja ensimmäinen Neuvostoliitosta irrottautunut Baltian valtio. Liettua on tutustumisen arvoinen matkakohde jo värikkään historiansa vuoksi. Liettua tarjoaa matkailijalle myös upeita luonnonmaisemia ja Pohjois-Euroopan komeinta kirkkoarkkitehtuuria.

Kuinka matkustaa Liettuaan?

Edullisin ja ekologisin matkustustapa on lauttamatka Helsingistä Tallinnaan ja sieltä bussi Vilnaan. Eurolines-yhtiön bussit matkustavat Liettuan pääkaupunkiin kahdesti päivässä. Aamubussi lähtee Tallinnan bussiasemalta klo 12.00 ja poimii matkustajat myös satamaterminaaleista A ja D. Bussi saapuu Vilnaan kello 21.30. Päiväsaikaan matkaava saa tilaisuuden ihailla kolmen baltian maan maisemia; mäntyjen välistä vilahtelevaa Itämerta ja Liettuan kumpuilevia nummia.

Yöbussi lähtee Tallinnasta kello 22.00 ja on perillä aamuvarhaisella. Yöllä matkustavan kannattaa ottaa mukaan lämmin huopa sillä bussit ovat öisin viileitä. Yöbussilla matkaavan on setvittävä tiensä myös Tallinnan linja-autoasemalle (Lastekodu 46), sillä auto ei hae matkustajia satamasta. Lippuja voi ostaa ennakkoon Eurolines-yhtiön kotisivuilta tai suoraan Tallinnan bussiasemalta. Suomessa niitä voi tiedustella Matkahuollosta tai Lindalinesin toimistolta. Meno-paluu-lipulla on hintaa 774 EEK, eli noin 50 euroa

VilnaPaluubussit Vilnasta Tallinnaan lähtevät linja-autoasemalta aamuisin kello 7.30 ja iltaisin 22.00. Paluupäivän voi pitää halutessaan avoimena ja kun kotiinpaluu alkaa tuntua ajankohtaiselta, lipun voi ostaa Eurolinesin toimistolta Vilnan linja-autoasemalta. Valmiiksi ostettu meno-paluu-lippu tulee vain muutamia euroja halvemmaksi kun erikseen ostetut matkaliput.

Pikalautta Helsingistä Tallinnaan lienee mukavin ja nopein tapa ylittää Suomenlahti. Lauttoja kulkee useasti päivässä ja lauttamatkan voi valita bussiaikatauluun sopivaksi. Lindalinesin ja Silja-Tallinkin lauttojen meno-paluuhinnat vaihtelevat 42-56 euron välillä. Hyvällä ennakkosuunnittelulla omatoiminen bussimatkailu on suunnilleen yhtä helppoa kuin oikean lähtöselvitystiskin etsiminen Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Kokemattomankaan matkustajan ei kannata pois sulkea tätä matkustusvaihtoehtoa.

Lentäenkin pääsee! Finnarilla on ajoittain kampanjahintaisia lentoja Vilnaan alle 120 eurolla, eli hinta on tuolloin vain hieman korkeampi kuin lauttamatkan ja bussilipun yhteishinta. Tarjouksia kannattaa seurata sekä Finnairin että Ebookersin kotisivuilta. Autoilukaan ei ole hankalaa kun  varustautuu hyvällä tiekartalla ja muistaa ottaa mukaan kaikki auton asiakirjat. Tallinnasta Vilnaan kulkevat junat kiertävät Valko-Venäjän kautta, joten matkailijalla on oltava viisumi.

Helpoimmalla pääsee ostamalla valmiin pakettimatkan. Valmismatka on hyvä vaihtoehto myös silloin, kun ei halua hukata vähäisiä lomapäiviä matkantekoon. Kolmen yön matkoja Vilnaan järjestävät mm. Etumatkat sekä Matkavekka. Muiden matkanjärjestäjien ilmoituksia ja tarjouksia löytyy ajoittain mm. Hesarin matkailusivuilta.

Mistä katto pään päälle?

Painettujen matkaoppaiden tiedot hotelleista ja hostelleista saattavat vanheta nopeasti, joten mieleisen majoitusvaihtoehdon olemassaolo ja hintataso kannattaa tarkastaa internetistä. Hotellien, hostellien ja vuokrattavien asuntojen hintoja voi vertailla mm. alla olevissa osoitteissa:

Old Town Apartments
Baltic Budget Travel
Hostels.net
Retkeilyalueet

Liettuan hurja historia

Liettua koostui 1200-luvun alkuun asti pienistä ruhtinaskunnista, jotka Ruhtinas Mindaugas yhdisti nousten alueen suurruhtinaaksi. Seuraavien vuosisatojen ajan saksalainen ritarikunta hyökkäili maahan kristinuskon ja käännytystyön nimissä, mutta epäonnistui surkeasti. Euroopan viimeinen pakanakansa otti kristinuskon vastaan 1300-luvun lopulla, kun Liettuan hallitsija Jogaila avioitui Puolan roomalaiskatolisen kruununperijättären kanssa ja lupasi kääntyä kansoineen tulevan vaimonsa uskoon. Jogailasta tuli myös Puolan hallitsija ja Liettuan valtakunta alkoi laajeta. Vuonna 1430 Liettua oli laajimmillaan ulottuen Itämereltä Mustallemerelle. Itäraja oli lähellä Moskovaa.

Vuonna 1569 Puola nousi kahden valtion liitossa johtavaan asemaan ja Liettuasta tuli Puolan jatke. Myös Liettuan aatelisto alkoi puolalaistua. Puola ja Liettua olivat seuraavien vuosisatojen ajan suurvaltojen välisten aluekiistojen kohteena. Puolan kolmannessa jaossa 1795 Liettua joutui Venäjän alaisuuteen. 1863-64 Liettua nousi Puolan rinnalla kapinaan Venäjää vastaan, mutta tsaari Aleksanteri kolmas tukahdutti kapinan verisesti ja alueella alkoivat rankat venäläistämistoimenpiteet.

VilnaSaksa valloitti Liettuan ensimmäisen maailmansodan aikana. Itsenäiseksi Liettua julistautui 16.2.1918 Saksan valtiopäivien suostumuksella, mutta joutui taistelemaan sekä Puolan että Venäjän valtausyrityksiä vastaan. Toisen Maailmansodan alkuvuosina Liettua liitettiin Neuvostoliittoon Molotov-Ribbentrop sopimuksen mukaisesti, mutta Saksa rikkoi sopimuksen valtaamalla Liettuan 1941. Saksalaisten tulo koitui 200 000 Liettuan juutalaisen kohtaloksi. Ennen Neuvostojoukkojen paluuta 1944, maasta pakeni  80 000 liettualaista. Suurin osa heistä päätyi Yhdysvaltoihin ja Kanadaan, missä oli jo entuudestaan suuri määrä 1800-luvun lopun sortotoimenpiteitä paenneita liettualaisia.

Ensimmäinen parin sadan ihmisen avoin mielenosoitus neuvostomiehitystä vastaan järjestettiin Molotov-Ribbentrop sopimuksen vuosipäivänä 23.8.1987. Seuraavana vuonna mielenosoittajia oli jo 250 000. Suurin kaikista mielenosoituksista järjestettiin 23.8.1989, kun kaksi miljoonaa liettualaista, latvialaista ja virolaista muodostivat ihmisketjun Vilnasta Tallinnaan. Joitakin kuukausia myöhemmin 11.3.1990 Liettua julistautui itsenäiseksi ensimmäisenä Baltian maista. Itsenäisyysjulistus aiheutti odotetusti maiden välisiä konflikteja. Tammikuussa 1991 Neuvostoliiton panssarivaunut valtasivat Vilnan TV-tornin ja välikohtauksessa kuoli 14 siviiliä. Moskovan vallankaappauksen epäonnistuttua elokuussa 1991 neuvostojoukot luopuivat miehittämistään rakennuksista, ja viimeiset venäläiset sotilaat poistuivat maasta 31.8.1993. Vuonna 2004 Liettuasta tuli sekä Euroopan Unionin jäsenvaltio että Naton täysjäsen.

Perunaa, sieniä ja ruisleipää

Liettuassa syödään paljon perunaruokia, sieniä sekä ruisleipää. Vaikka peruselementit kuulostavat hyvinkin suomalaisilta, liettualaiset valmistavat ruokansa hieman eri tavoin. Maan epävirallinen kansallisruokaa ovat suuret vedessä keitetyt Cepelinai-perunakakkuset, joissa on täytteenä mm. rahkaa, lihaa ja sieniä. Perunasta tehdään myös makkaroita ja pannukakkuja, jotka tarjotaan smetanan kanssa. Liettualaiset ovat ahkeria sienestäjiä, ja säilöttyjä sieniä käytetään mm. edellä mainittujen ruokalajien täytteenä ja kastikkeissa. Myös omaa imelää, kuminalla maustettua ja vehnäjauhoilla jatkettua ruisleipää kunnioitetaan ja pidetään maailman parhaana. Varsinaista jälkiruokakulttuuria Liettuassa ei ole. Kauppojen hyllyiltä voi kuitenkin bongata outoja kekomaisia kakkuja, joita tarjotaan juhlatilaisuuksissa.

Oluen kulutus lähti nousuun 1990-luvulla, ja päinvastoin kuin muissa Baltian maissa, myös naiset juovat olutta. Olutta kannattaa siemailla liettualaisten suosimissa pubeissa ja klubeissa, sillä paikalliset saattavat tulla kiinnostuneina juttelemaan ja ihmettelemään kuinka turistit ovat eksyneet kaikista maailman maista juuri Liettuaan. Jos tuttavuuden solmiminen johtaa lasien kilistelyyn, turistin on syytä muistaa että silloin katsotaan suoraan silmiin, ei tuoppiin.

Vilnan tärkeimmät nähtävyydet

Sateinen VIlnaVilna on kukkuloiden ympäröimä kaupunki, jonka kattojen takaa kohoavat lukuisat kirkontornit. Useat torneista kuuluvat barokkikirkoille, jotka tuovat kaupunkiin eteläeurooppalaista tunnelmaa. Vilnan barokkikirkoille löytyy looginen selitys: Vilnassa riehui useita tulipaloja 1700-luvun alussa, ja tulipaloissa menetetyt kirkkorakennukset korvattiin ajan muodinmukaisilla barokkiluomuksilla.

Vanha kaupunki

Kauniita kirkkoja voi ihastella mm. UNESCO:n suojelemassa Vanhassa kaupungissa, joka on yksi Itä-Euroopan laajimpia. Alue elää omaa rauhallista eloaan kaupungin sykkeessä. Turistien tarpeille ja tarpeettomuuksille omistettuja kadunpätkiä juottoloineen on vain muutama, ja Vilna on säästynyt toistaiseksi oluenhuuruisten turistien armeijalta. Toki täälläkin juhlitaan, mutta Riian tai Tallinnan tapaista humua suurine oluttelttoineen on turha hakea.

Gediminasin torni

Kukkulalla sijaitseva punatiilinen torni on ainoa jäljellä oleva osanen Vilnan muinaisesta ylälinnasta, joten tornissa on luonnollisesti myös linnan ja Liettuan historiasta kertova museo. Huipulta on hyvä ihastella myös vanhaa kaupunkia ja tähyillä Kolmen ristin kukkulalle, jonka huipulla seisoo järkähtämättömänä kolme suurta ristiä. Ensimmäiset ristit pystytettiin jo 1500-luvulla kolmen pakanoita käännyttämään tulleen ja sen vuoksi ristiinnaulitun Fransiskaanimunkin muistoksi. Avoinna ti-su 10-17.

Aamunkoiton portti (Ausros vartai)

Vilnaa ympäröi 1500-luvun alussa yhdeksänporttinen muuri, josta on jäljellä vain tämä yksi renessanssityylinen portti vanhassa kaupungissa. Porttien yhteyteen rakennettiin myös pyhimysten kuvilla koristeltu kappeli. Aamunkoiton portin kappelissa on 1600-luvulta peräisin oleva maalaus, ihmeitä tekevä Pyhä Maria, jota roomalaiskatoliset tulevat kunnioittamaan ympäri Itä-Eurooppaa.

KGB-Museo

KGB-museoEntisen KGB:n päämajan alakerrassa sijaitsee pahamaineinen kellarivankila, jossa kuulusteltiin ja kidutettiin kaikkiaan 45 000 Neuvostovastaisesta toiminasta epäiltyä. Sellit ja kammiot ovat karua katseltavaa, samoin yläkerran Neuvostomiehityksestä kertova näyttely. Rakennuksen ulkoseiniin on hakattu uhrien nimiä. Gedimino 40, avoinna ti-su 10-17

Vilnassa pärjää jalkaisin

Vilnan merkittävimmät nähtävyydet sijaitsevat kävelyetäisyyden päässä toisistaan. Pidemmälle matkaava voi ostaa bussi-, ja johdinautolippuja kioskeista tai matkustaa taksilla. Taksimatkailussa kannattaa noudattaa Tallinnan matkoilta tuttua käytäntöä ja valita taksifirman merkillä ja taksamittarilla varustettu auto.

Muut matkakohteet

Kaunas

400 000 asukkaan Kaunas toimi Liettuan pääkaupunkina vuosina 1920-1940. Vilnan tapaan Kaunas on täynnä kauniita kirkkoja ja kiinnostavia museoita, kuten Liettuan sotaisasta historiasta kertova Vytautas Suuren sotamuseo ja Pirumuseo, johon on kerätty yli 2000 paholaista esittävää patsasta. Kaupunkiin pääsee bussilla sekä Tallinnasta että Vilnasta.

Neringa

Neringaksi nimitetään Liettuan puoleista osaa 97 kilometriä pitkästä Kuurin niemimaasta. Kapea hiekkadyynien peittämä Kuurin niemi erottaa Kuurinlahden laguunin Itämerestä. Vielä 500 vuotta sitten niemeä peittivät metsät. Kun metsät kaadettiin, hiekka alkoi vaeltaa mereen. Myös alueen kylät hautautuivat hiekkaan. Neringaan pääsee lautalla Klaipedan kaupungista puolen tunnin välein. Kesäisin Nidaan, Neringan vanhimpaan ja suurimpaan kylään kulkee myös kantosiipialus Kaunasista. Nidan kauniissa kalastajataloissa on sekä vierasmajoja että ravintoloita.

Lisätietoja

Ristikukkula

Ristikukkula sijaitsee peltojen keskellä lähellä pohjoisliettualaista Siauliain kaupunkia. Kukkula on täynnä kaikenkokoisia ristejä. Tarun mukaan Neitsyt Maria ilmestyi miehelle jolla oli sairas lapsi ja neuvoi tätä pystyttämään ristin kyseiselle kukkulalle, niin lapsi paranisi. Myöhemmin ristejä pystytettiin Siperiaan kyyditettyjen muistoksi ja vastalauseeksi Neuvostomiehitykselle. Kukkulalle pääsee helpoiten taksilla Siauliain kaupungista. Mös Vilnan tai Kaunasin matkailuinfosta kannattaa kysyä opastettuja retkiä.

Trakai

TrakaiTrakain muinainen linnakaupunki sijaitsee vain 25 kilometrin päässä Vilnasta. Saarilinna valmistui 1321, jolloin Trakai oli Liettuan pääkaupunkina. Kaupungista tekee erityisen mielenkiintoisen sitä asuttava turkkilaissukuinen, mutta juutalaisperäistä uskontoa tunnustava karaiimivähemmistö. Legendan mukaan suurruhtinas toi vuonna 383 Krimille suuntautuneelta sotaretkeltään mukanaan karaiimiperheitä, jotka toimivat vuosisatoja ruhtinaiden henkivartiokaartissa. Kymmenen vuotta sitten Liettuan karaiimeja oli jäljellä 257, joista 75 asui Trakaissa. Trakain kaupungissa sijaitsee Karaiimien vaatimaton etnografinen museo, jumalanpalvelushuone Kenesa sekä kaksi karaiimiravintolaa. Linnalle johtavaa katua reunustavat karaiimeille kuuluneet puutalot, jotka on helppo tunnista julkisivun kolmesta kadusuuntaisesta ikkunasta. Trakaihin kulkee tiheään tahtiin sekä busseja että paikallisjunia Vilnasta ja lippukin maksaa vain muutaman euron. Rautatie-, ja bussiasema sijaitsevat lähellä Vilnan keskustaa.

Lisätietoja

Mistä tietoa?

Vilnaan matkustavan ehdoton ostos on Vilnius in your pocket -opaskirjanen, jota on saatavilla kirjakaupoista, hotelleista ja paikallisista kioskeista. Kyseisiä Vilna, Kaunas ja Klaipeda-oppaita on ollut myynnissä myös Tallinnan satamaterminaalin lehtikioskeissa ja Suomessa Akateemisessa kirjakaupassa. Oppaassa on nähtävyyksien, majoitusvaihtoehtojen ja retkien lisäksi päivitettyä tietoa ostosmahdollisuuksista sekä ravintola- ja yökerhotarjonnasta hinta-arvioineen

Hyödyllistä luettavaa on myös Liken kustantama Sankarimatkailijan Vilna.

Teksti ja kuvat: Verna Kotiranta

Lue myös

Suosittelemme