Matkailu

Luxemburg – Pyhiinvaellusta ja markkinahumua

Teksti: Anna.fi

Luxemburg - Pyhiinvaellusta ja markkinahumuaLuxemburgin katedraalissa on kaksi nähtävyyttä, jotka houkuttelevat sekä paikallisia että ulkomaisia matkailijoita: rakastetun suurherttuatar Charlotten hauta ja pieni puinen Mariaa ja lasta esittävä patsas. Patsas on pääosassa jokakeväisessä Octave-tapahtumassa, jonka messuihin ja kulkueisiin osallistuu parin viikon aikana sata tuhatta pyhiinvaeltajaa. Toinen suuri vuotuistapahtuma on kesän lopun Schuberfouer, jonka huvipuistokieputtimia kokeilee kolmen viikon aikana toista miljoonaa kävijää.

Notre-Damen katedraali

Katedraali on Luxemburgin vanhan kaupungin maamerkki, usein myös äänimerkki: kellot kilkattavat tuon tuosta iloisia melodioita, luxemburgilaisten kansanlaulujen alkutahteja. Kelloihin liittyy dramaattinen tarina.

Katedraalin tornitKeväällä 1985, kun luxemburgilaiset odottivat innostuneena silloisen paavin vierailua, syttyi katedraalin tornissa tulipalo. Puurakenteinen huippu paloi kuin soihtu. Juuri ennen kuin torni sortui, helähtivät sen 37 kelloa soimaan viimeisen kerran: niiden toimintaa ohjaava sähköinen mekanismi oli käynnistynyt itsekseen. Osa kelloista suli toimintakelvottomiksi mutta yksi on jäljellä kirkon sisäpihalla. Torni korjattiin entistä ehommaksi ja samalla vauhdilla takennettiin sen viereen toinen torni.

Alkuaan jesuiittakoululua varten rakennettu kirkko pyhitettiin neitseelliselle syntymälle vuonna 1621. Jesuiitat asettuivat Luxemburgiin 1500-luvun lopulla, jolloin maa oli osa Hollantia joka puolestaan oli osa Espanjaa. Aateliston ja varakkaiden porvareiden pojille tarkoitetun koulun jesuiitat perustivat vuonna 1603. Koulurakennuksessa toimii nyt kansalliskirjasto. Kun jesuiittaveljeskunta lakkautettiin, kirkko siirtyi vuonna 1778 kaupungin seurakunnalle ja nimettiin Pyhän Nikolauksen ja PyhänTeresan kirkoksi. Vuonna 1801 kirkko nimettiin taas uudelleen, tällä kertaa Pyhälle Pietarille. Vuonna 1844 nimeä muutettiin jälleen: tällä kertaa palattiin alkuperäiseen eli kirkko omistettiin Notre-Damelle. Katedraalin aseman se sai vuonna 1870.

Nimihistoria näkyy kirkon barokkiportaalissa. Oven vasemmalla puolella on jesuiittaveljeskunnan perustajan Ignatius Loyolan patsas, oikealla puolella eräs toinen jesuiittaisä. Näiden yläpuolella on parin profeetan hieman pelottavat päät. Keskellä oven päällä on Mariaa ja lasta esittävä patsas ja sen sivuilla Pietari ja Paavali. Ylimmäisenä on Pyhä Nikolaus, alkuaan vähä-aasialainen piispa, jonka muistoa kunnioitetaan Luxemburgissa ja muun muassa Ranskassa erityisesti joulun tienoilla.

Katedraali jouluväreissä

Maria-kultti kokoaa pyhiinvaeltajia

ConsolatrixTornin tuhonneen tulipalon alkaessa oli katedraalin kallein aarre, 1400-luvulta peräisin oleva Mariaa ja lasta esittävä veistos ensi töiksi kiikutettu turvaan. Nimenvaihdoksista piittaamatta on Maria, Consolatrix afflictorum eli kärsivien lohduttaja, hallinnut kirkkoa vuosisadasta toiseen. Patsaan alkuperää ei tunneta. Tiedetään, että vuonna 1624 sitä juhlittiin ensi kertaa järjestämällä kulkue, josta tuli pian suosittu pyhiinvaelluskohde. Luxemburgin kaupungin suojeluspyhimykseksi Maria Consolatrix nimettiin vuonna 1666 ja koko suurherttuakunnan suojelijaksi 1678. Patsaan kotipaikkana oli aluksi pieni kappeli lähellä Glacis-aukiota, jolla järjestetään kykyisin Schuberfouer-tapahtuma. Katedraaliin patsas muutti 1790-luvulla, turvaan lähestyvän Ranskan vallankumousarmeijan jaloista.

Vuosisatojen saatossa ravistunut noin 70 sentin korkuinen maalattu puuveistos restauroitiin vuonna 2008. Katedraalin uuden osan eteisessä on restaurointityötä esittelevä valoluvanäyttely. Marialle ja lapselle on lahjoitettu kymmeniä toinen toistaan upeampia käsin kirjailtuja pukuja, joita vaihdellaan kirkollisten juhlapäivien mukaan.

Maria Consolatrixin ympärille rakentuva pyhiinvaelluskausi Octave on Luxemburgin kaupungin tärkeimpiä vuotuisjuhlia. Vuoden 2010 Octave – järjestyksessä 332. – alkaa 24.4. ja päättyy 9.5. Tänä aikana järjestetään toista sataa messua tai hartaustilaisuutta. Ohjelmaan kuuluu useita kulkueita. Päättäjäiskulkueessa kuljetetaan ikivanhaa Mariankuvaa vanhan kaupungin halki.

Consolatrix, Octave 2009

Octaven kanssa samaan aikaan järjestetään vanhan kaupungin päätorilla (Place Guillaume) maalliset ruokamarkkinat, Oktavmaertchen, joiden kymmenet kojut tarjoavat pyhiinvaeltajille ja muille matkailijoille suolaista ja makeaa purtavaa.

Kryptan hautamuistomerkit

Katedraalin pylväätKatedraali koostuu 1600-luvulta peräisin olevasta vanhasta osasta ja 1930-luvulla rakennetusta laajennuksesta. Laajennusta tarvittiin Octaven alati kasvien osallistujamäärien takia. Etuna oli myös se, että suurherttuaperheelle saatiin oma aitio toisen kerroksen korkeudelle rahvaan yläpuolelle. Aition seinää koristavat Luxemburgin nykyisten ja entisten läänien vaakunat.

Katedraalin vanhaa osaa hallitsee kymmenen kymmenmetristä pylvästä, joita koristaa erikoinen nauhareliefi. Puiset rippikomerot ovat 1800-luvulta. Uuden osan keskipisteenä on Consolatrix-patsas jalustallaan. Lasimaalausikkunat ovat pääosin ranskalaista tuotantoa. Uuteen osaan vievän sivuportaalin eteisessä voi tutustua karttaan, joka esittää alueita, jotka ovat joskus jonkin aikaa kuluneet Luxemburgin herttuakuntaan.

Eteisessä on myös sisäänkäynti kryptaan, joka on avoinna yleisölle huhtikuusta lokakuun loppuun. Kryptan eteisessä kävijää tervehtii Viandenin kreivitär Yolanden patsas. Patsas on luxemburgilaisen kuvanveistäjä Claus Citon käsialaa, jonka tuotantoa on myös läheistä Perustuslakiaukiota (Place de la Constitution) hallitseva ensimmäisen maailmansodan uhrien muistomerkki Gëlle Fra eli Kultarouva (vierailulla Shanghain maailmannäyttelyssä suurimman osan vuotta 2010 ). Viandenin Yolande ryhtyi nunnaksi sukunsa vastustuksesta piittaamatta. Yolanden tarinan 1300-luvun alussa muistiin kirjannutta dominikaanimunkki Hermannia pidetään varhaisimpana luxemburginkielisenä runoilijana.

Kryptan suosituin vierailukohde on 1930-luvulla rakennettu suurherttuaperheen hautakammio. Kammiota vartioi kaksi luxemburgilaisen kuvanveistäjä Auguste Trémontin pronssileijonaa. Saman taiteilijan töitä ovat myös kaupungintalon leijonapatsaat Place Guillaumella. Hautakammion lattia on luxemburgilaista liuskekiveä. Tummansinisten, kultaisilla liljoilla koristettujen seinien mosaiikki on valmistettu Vatikaanissa toimivassa verstaassa. Kammiossa lepää luxemburgilaisten rakastama suurherttuatar Charlotte, joka luopui kruunusta poikansa hyväksi 68-vuotiaana vuonna 1964. Suurherttuatarta esittävä patsas on läheisellä Clairefontainen aukiolla.

Suurherttuattaren hauta

Komeassa 1600-luvun lopulla valmistuneessa hautamonumentissa lepää vuonna 1346 kuollut Böömin kuningas ja Luxemburgin kreivi Jean l’Aveugle eli Johannes Sokea. Lisänimi viittaa epäonnistuneeseen silmäleikkaukseen. Lievästi makaaberissa monivärisessä asetelmassa joukko naisia suree sarkofagilla lepäävää lannevaatteella verhottua kreiviä.

Katedraalin naapurissa voi käydä vilkaisemassa protestanttisen Pyhän kolminaisuuden (Eglise de la Trinité) kirkkoa ja sen kryptaa. Kirkko kuului 1600-luvulla nunnaluostarille, joka ylläpiti koulua vähävaraisille tytöille. Luostarin toiminta päättyi 1700-luvun lopussa, kun Ranskan vallankumousarmeija otti kaupungin haltuunsa. 1800-luvun alussa kirkko otettiin uudelleen käyttöön ja muutettiin protestanttiseksi palvelemaan kaupungissa tuolloin majailevaa preussilaista varuskuntaa.

Kirkon krypta toimi nunnien hautauspaikkana parin sadan vuoden ajan. Kun kirkko muutettiin protestanttiseksi, krypta suljettiin ja se unohtui. Krypta löydettiin uudelleen kirkon kunnostuksen yhteydessä vuonna 1939 mutta avattiin yleisölle vasta kymmenkunta vuotta sitten. Krypta on avoinna vaihtelevasti.

Pyhän kolminaisuuden kirkko ja yksityiskohta suihkulähteestä

Schuberfouer jatkaa lähes 700-vuotista perinnettä

Schuberfouer 2009Katedraalin kryptaan haudattua kreivi Jean l’Aveuglea saadaan kiittää Luxemburgin toisesta jokavuotisesta suurtapahtumasta, Schuberfouerista, jolla on vielä pitemmät perinteet kuin Octavella. Kreivi määräsi vuonna 1340 Luxemburgin karjamarkkinat alkamaan pyhän Bartolomeuksen eli Pärttylin eli Pertun päivän (24/8) aattona. Ajan mittaan markkinoiden tarjonta laajeni kankaisiin ja taloustarvikkeisiin ja 1700-luvun lopulta enenevässä määrin huvituksiin – musiikkiin, tanssiin, ruokaan ja juomaan. Maailmanpyörää ihmeteltiin ensi kerran 1900-luvun alussa.

Kun markkinoiden pitopaikka Schuedbuerg – josta tapahtuman nimen arvellaan juontuvan – kävi ahtaaksi, ne siirrettiin nykyiseen paikkaansa Glacis-kentälle. Nykyinen Schuberfouer on kaukana vanhan ajan markkinoista: se on valtava huvipuisto. Vuoden 2009 tapahtumaan osallistui 180 laiteyrittäjää, viitisenkymmentä juoma- tai ravitsemusyrittäjää ja kolmisenkymmentä rihkamapuodin pitäjää. Kävijöitä oli keskimäärin 70 000 päivässä. Sekä markkinayrittäjistä että asiakkaista suurin osa tulee naapurimaista.

Vuosi 2010 on monella tapaa juhlavuosi: 670. Schuberfouer, 400. kerta Glacis-aukiolla ja 700 vuotta perustajan Jean l’Aveuglen syntymästä. Odottaa sopii siis kaikkien aikojen hässäkkää 20.8. – 7.9.2010.

Schuberfouer 2009

Lähteinä mm:
La Cathédrale Notre-Dame Luxembourg. Schnell & Steines, 2001.
Ons stad 90/2009.

Lue lisää:
Schuberfouer – Tietoa ohjelmasta ja historiasta, myös englanniksi

Teksti ja kuvat: Kaija Pulkkinen

X