Matkailu

Näin suunnitellaan ja toteutetaan nerokas viinimatka Keski-Euroopan ihanille viinitiloille Baroloon, Aostaan ja Juran viinialueelle

Bussimatka tarkoin valituille viinitiloille suuntautui Italian Piemonteen ja sieltä Alppien halki Ranskaan. Tarjolla oli viinien lisäksi paikallisia herkkuja sekä huikeita maisemia.

Teksti:
Sanna Wirtavuori
Kuvat:
Timo Viljakainen, Istock

Piemontessa viinipellot polveilevat Unescon suojeluksessa olevien kukkuloiden rinteillä ja laaksoissa.

Bussimatka tarkoin valituille viinitiloille suuntautui Italian Piemonteen ja sieltä Alppien halki Ranskaan. Tarjolla oli viinien lisäksi paikallisia herkkuja sekä huikeita maisemia.

Alba on viehättävä 30 000 asukkaan kaupunki Pohjois-Italiassa. On syyskuu, ja istumme iltaa hotellin lähiravintolan terassilla. Kaupungin valot ovat syttyneet ja ilmassa on raikasta viileyttä. Pienellä torilla on monia ravintoloita ja kahviloita. Jostakin kauempaa kuuluu musiikkia, mutta läheltä erotan vain rauhallista puheensorinaa ja hetkittäin iloista naurua.

Seurueemme tilaa pullon paikallista viiniä, ja iloinen yllätys on, että parinkympin hintaan sisältyy myös runsas ja herkullinen tapas-tarjotin. Tuntuu lomalta.

Aamulla heräsin Helsingissä, lounasta nautin Milanossa, ja nyt minä ja seurueen 28 muuta jäsentä olemme täällä. Tämän vuoden fiinein viinimatka on alussa.

Milanossa meitä odotti pitkän reissun Suomesta yksin ajanut suomalainen kuljettaja bussinsa kanssa. Edessä on viikon kiertoajelu Keski-Euroopan viinialueilla. Joukossamme on todellisia viininharrastajia ja -tuntijoita mutta myös tavallisia tykkääjiä.

Oppaamme viinimestari Rainer Koski on vuoden aikana ollut yhteydessä viinitiloihin, tutkinut karttoja ja googlannut tilojen lisäksi paikallisia hotelleja ja ravintoloita. Tuloksena on käsin poimittu kattaus kiinnostavia viinitiloja, miellyttäviä pikku hotelleja sekä ravintolasuosituksia.

Tämä on Rainerin kuudes viinimatka lähes samalla kaavalla. Menolento keventää matkaa. Paluumatka tehdään laivalla, joten viinilaatikot ja -kassit saa bussilla suoraan kotiin.

Edelliset matkat on tehty Ranskaan, muun muassa Champagneen ja Loiren laaksoon. Jotkut joukosta ovat olleet jopa kaikilla näillä matkoilla.

Sumuisia kukkuloita

Toisena matkapäivänä maistelemme viinejä Borgognon ja Prunotton viinitiloilla. Punaisen rypäleen nimi on nebbiolo. Nimi tarkoittaa sumuista ja viittaa läheisiin kukkuloihin, jotka ovat usein sumun peitossa.

Rainer kertoo, että hän on odottanut erityisesti juuri Barolon alueen huippuviinejä. Barolot ovat pitkään kypsyviä viinejä, nyt tuoreimpana myydään vuosikertaa 2015. Nimeä saa käyttää vain 11 kylää.

Viinit maistuvat, mutta päivän huippu on lounaspaikka, kukkulan rinteellä sijaitseva viehättävä Barolon kylä, jossa on sattumalta markkinat.

Kiertelen tryffelikojuja, ostan lounaaksi lettuja katumyyjältä, juon pikkukahvilassa cappuccinon ja levähdän kivisillä portailla. Katselen vuorille ja annan avaran maiseman hivellä mieltä. Ennen bussin tuloa ehdin vielä maistella torilta ostettuja viinirypäleitä.

Barolon kylä
Kylämarkkinoilla Barolossa oli mahdollisuus ostaa muun muassa herkullista tryffeliä eri muodoissa.

Tonttuviiniä

Seuraavakin päivä kuluu Alban lähimaisemissa Barolon alueella. Fontanafreddan viinitilalla tarjolla on maistiaisten lisäksi lounas. Alkuruokana on pinaatilla ja kermalla höystetty uppomuna ja pääruoaksi herkullista agnolotti-pastaa.

Alue on monen klassikkoruoan kotipaikka. Tryffeliherkkujen lisäksi Piemontesta tulevat muun muassa vitello tonnato, valkoviinissä kypsettyä vasikanlihaa tonnikalakastikkeessa, sekä risotto al barolo, punaviiniin tehty maistuva risotto.

Seuraavan viinitilan nimi on Josetta Saffirio, ja viiniesittely tapahtuu sympaattisesti. Äiti esittelee viinejä. Kymmenvuotias pikkutyttö availee viinipulloja sekä kantaa tottuneesti laseja. Pienemmät lapset pyörivät jaloissa ja kisailevat perheen koiran kanssa.

Täältä on peräisin niin sanottu tonttuviini, jossa pullon kyljessä on tontun kuva, nykyisen omistajan äidin lapsena piirtämä.

Salossa asuva laatuinsinööri Heli Saari on Rainerin viinimatkalla kolmatta kertaa. Hän kertoo, että viinistä on tullut tärkeä osa hänen elämäänsä. Heli on ollut muillakin matkoilla sekä monilla kursseilla ja saanut harrastuksen kautta uusia ystäviä.

– En ylenkatso halpojakaan viinejä, mutta makuni on kehittynyt koko ajan. Samppanja on suosikkini, ja olen oppinut, että laadulla on merkitystä.

Viinimatkalla Etelä-Amerikassa Heli näki, kuinka siellä soitettiin kellarissa kypsyville viineille musiikkia. Sen uskottiin parantavan laatua.

– Harkiten hankitut laatuviinit ovat minulle kuin kavereita. Olen soittanut lempipulloilleni gregoriaanista kirkkomusiikkia. Ainakin minulle se tekee hyvää, hän kertoo hiukan naureskellen.

Annecyn kylä ja kanavat
Kanavien halkomassa Annecyn kaupungissa talojen seinillä ja parvekkeilla oli toinen toistaan kauniimpia kukka-asetelmia.

Mykistävät Alpit

Albasta matka jatkuu Torinon kautta Aostan laaksoon. Maistelluille viineille on yhteistä, että rypäleet ovat alueen omia ja alkuperäisiä, ylhäällä vuoristossa kasvatettuja.

Aostan ruokaerikoisuus on fontina-juustolla täytetty vasikankyljys, eräänlainen paikallinen wieninleike.

Täälläkin viinitilat ovat viihtyisiä, kodikkaasti kauniita. Monet rakennukset ovat vanhoja, ja pihalla kasvaa runsaasti köynnöksiä sekä koristekasveja. Ollaan kukkuloiden rinteillä, joten pihasta näkee pitkälle ylä- ja alamäkeen. Silmä lepää aaltoilevilla viiniköynnöspelloilla. Välillä on suorastaan vaikea kuvitella, että ihmiset tekevät arkista työtään tässä idyllissä.

Matkan maisemallisesti hienoin osa on tie Aostasta Mont Blancin halki Ranskaan. Reitti kulkee pitkin rinteitä ja osittain kilometrien pituisissa tunneleissa vuoren läpi.

Aamuinen sade on lakannut, aurinko valaisee maiseman ja näkymät mutkaisilta alppiteiltä ovat suorastaan mykistäviä. On sinisen ja vihreän eri sävyjä, huipuilla lunta. Olisikohan sitä erilainen ihminen, jos katselisi valkeita vuorenhuippuja päivät pitkät?

Maiseman lumoissa tutustumme Savoijin viineihin. Matka jatkuu Chambéryn kaupunkiin. Alueella on herkullisten viinien lisäksi paljon paikallisia, lehmänmaidosta valmistettuja alppijuustoja.

Viinimatkalla Italiassa ja Ranskassa
Paikoin rypäleitä voi maistella suoraan pensaista.

Keltaista viiniä

Seuraavana aamupäivänä pysähdymme ihailemaan Annecyn kaupungin kanavaidylliä ja jatkamme viimeiseen Ranskan- etappiimme, Arbois’n kaupunkiin Juran viinialueelle.

Tutustumme olkiviiniin ja keltaviiniin. Edellinen kypsytetään perinteisesti olkien päällä ja jälkimmäinen myydään peruskokoa pienemmässä 0,62 litran pulloissa. Pitkässä, kuuden vuoden tynnyrikypsytyksessä viinistä on nimittäin haihtunut niin sanottu enkelin osuus.

Paikallinen herkku on kanaa keltaviini- ja huhtasienikastikkeessa. Voin vakuuttaa, että kyllä maistui.

Saksalaisessa Heidelbergin kaupungissa käymme vielä yhdellä viinitilalla ennen pitkää moottoritiematkaa.

Lyypekin Citti Marktin viimeisellä ostospysäkillä kuljettaja nostelee tarjousviinilaatikoita auton tavaratilaan, jossa alkaa olla jo aika täyttä.

Turkulainen varatuomari Marjo-Riitta Pihlajamäki ostaa lapsenlapselleen tuliaiseksi paidan ja kertoo, että lapsen isä shoppailee mieluummin viinejä kuin vaatteita. Marjo-Riitan poika Antti-Veikko Pihlajamäki on viinin maahantuoja, joka on houkutellut äitinsä jo useammankin kerran mukaan viinimatkoille.

– Edesmennyt mieheni arvosti hyviä viinejä, ja toivottavasti minäkin opin vähitellen jotain, Marjo-Riitta sanoo.

Hänen mielestään viinimatka on kulttuurimatka.

– Olen oppinut paljon historiasta, ruokaerikoisuuksista ja uusista trendeistä.

Pullot täynnä muistoja

Matkan viimeiset puolitoista vuorokautta kuluvat rahtilaivalla. On aikaa lepäillä, lukea, pelata korttia ja rupatella.

Pitkän linjan viiniammattilainen ja turkulaisen Viinille-ravintolan pitäjä Tarmo Koskenoja on matkalla ammattimielessä mutta myös täydentämässä kodin viinikellariaan. Hän arvelee, että hyville viinitiloille on helpompi päästä, kun mukana on ammattilaisia.

Minun mielestäni parasta ovat maisemat, ja se että kaikki sujuu. Matka ei tunnu liiaksi ryhmämatkalta, omaa aikaa on riittävästi. Tavalliselle viininystävälle ammattilaisseura on opettavaista, ja tietoa tarttuu päähän kuin huomaamatta.

Matkan lopuksi hyvästelen viinikaverit ja ihastelen kotiovella matkalaukun vieressä olevia viinilaatikoita, maistuvia matkamuistoja.

Lue lisää:

Kolme kiehtovaa viinilomakohdetta, joille matkan voi aloittaa kotisohvalla: Penedès Kataloniassa, Franciacorta Italiassa ja Sussex Englannissa

X