Onsenissa peseydytään hartaassa tunnelmassa – tutustuimme japanilaiseen kylpyetikettiin taianomaisella Kyushun saarella
Kyushun saarella Japanissa saa nauttia kuumista lähteistä kaikin aistein. Ne lämmittävät onsenien altaat, kypsentävät puhtaan lähiruoan ja tarjoavat kaunista katseltavaa luontoretkeilijälle.
Beppun tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat seitsemän eriväristä jigoku-lähdettä, jotka tunnetaan nimellä Beppu Hells. Lähteiden vesi on niin kuumaa, ettei niissä uida, vaikka erityisesti turkoosinsininen Umi Jigoku houkuttelisikin pulahtamaan.
Kyushun saarella Japanissa saa nauttia kuumista lähteistä kaikin aistein. Ne lämmittävät onsenien altaat, kypsentävät puhtaan lähiruoan ja tarjoavat kaunista katseltavaa luontoretkeilijälle.
Kuuma ja höyryävä vesi kihelmöi ihanasti varpaita. Laskeudun varovaisen hitaasti luonnon muovaamaan altaaseen, jonka noin 40-asteinen kuuma vesi kelluttaa pitkän päivän rasittamaa kehoani. Rauhallisuuden tunne valtaa sekunneissa sekä mielen että kehon.
Olen Japanissa Kyushun saarella sijaitsevassa Beppun kaupungissa, joka on erityisen tunnettu onseneistaan eli kylpylöistä, jotka on tehty vulkaanisen maaperän muodostamien kuumien lähteiden ympärille. Beppun alueella onseneita on jopa kahdeksan ja purkautumisaukkoja miltei kolme tuhatta.
– Kun japanilaiset saapuvat onsen-lomalle, he saattavat käydä peseytymässä jopa kolme tai neljä kertaa päivässä, kertoo 30 vuoden ajan japanilaista kulttuuria turisteille esitellyt matkaopas Keiko Hirose.
Siksi etenkin monet majoituspaikkojen yhteydessä olevat onsenit aukeavat jo aamuviideltä ja sulkeutuvat vasta puoliltaöin – näin pesulle pääsee ennen aamupalaa ja myöhäisen illallisenkin jälkeen. Käytäntö on näppärä myös Suomesta saapuvalle, aikaerorasitusta potevalle lomailijalle.
Onsen – rauhan tyyssija, jossa kunnioitetaan etikettiä
Onseneissa on naisille ja miehille omat puolensa, sillä niissä kylvetään alasti. Samasta syystä myös kuvaaminen on kielletty. Englanninkielisiä opasteita oikean pukukopin valintaan ei ole, vain sisäänkäynti joko punaisella tai sinisellä verholla.
Koska yövyn paikallisessa majatalossa eli ryokanissa, vaatekaapistani löytyy sandaalien lisäksi puuvillainen yukata, joka on vastine silkkikankaiselle kimonolle. Saan kehotuksen kulkea yukatassani niin onseniin kylpemään kuin illalliselle majapaikkani ravintolaan.
Onsenin pukuhuoneessa yukata riisutaan ja asetellaan muiden henkilökohtaisten tavaroiden kanssa koriin hyllykköön.
– Tatuoinnit on peitettävä laastariteipillä. Japanissa niitä paheksutaan ja pidetään rikollisuuteen viittaavina, Keiko muistuttaa.
Vaikka istuskelu kuumassa altaassa muistuttaa etäisesti paljussa lillumista, täällä ilmapiiri on harras ja hiljainen.
Tärkeintä onsen-etiketissä on peseytyä hyvin ennen altaaseen pulahtamista. Pesupaikat on useimmiten rakennettu melko matalalle niin, että kylpijät saavat pestä itsensä muovijakkaroilla istuskellen. Pesun jälkeen kroppa valellaan lämpimällä vedellä, jotta se tottuisi kuumiin oltaviin.
Varsinaiseksi kylpemisajaksi suositellaan kerrallaan 15–20 minuuttia, joka tuntuu varsin riittävältä. Monissa onseneissa on myös kylmä allas, jossa kastautuminen virkistää ja mahdollistaa pidemmän kylpyläkokemuksen.
– Onseneissa ei koskaan uida tai sukellella. Kylpemisen tarkoitus on peseytyminen ja rentoutuminen rauhallisessa tunnelmassa, Keiko muistuttaa.
Vaikka istuskelu kuumassa altaassa muistuttaa etäisesti paljussa lillumista, täällä ilmapiiri on harras ja hiljainen. Meuhkaamista tai kovaäänistä jutustelua ei katsota hyvällä. Onseneihin ei myöskään tuoda alkoholia eikä niissä saa oleilla päihtyneenä.
Onsen on japanilaisille nuoruuden lähde
Japanilaiset uskovat, että onsenissa kylpemisellä on lukuisia terveyshyötyjä. Niistä tärkein on stressin lievittäminen.
– Onsenissa käymisen sanotaan nuorentavan ihmistä kymmenellä vuodella. Se parantaa verenkiertoa, helpottaa nivelkipuja, avaa ihohuokosia ja pehmentää ihoa sekä on hyväksi aineenvaihdunnalle, Keiko kertoo.
Lisäksi veden ajatellaan puhdistavan ihmisen pahoista hengistä. Kylpemisen jälkeen ei tulisi enää pestä onsenin vettä pois, jotta se saa terveyttä edistävine vaikutuksineen imeytyä kehoon rauhassa. Ajatus kuulostaa hassulta, mutta tottelen. Illalla huomaan, että ihoni tuntuu yhä pehmeältä ja raikkaalta.
Suljen silmäni hetkeksi. Sillä aikaa viereisessä rivissä makaava turisti on nukahtanut.
Monet onsenit tarjoavat erilaisia hoitoja, kuten hiekkakylpyjä. Omat vaatteet vaihdetaan puuvillaiseen yukataan, jonka alle sujautetaan kertakäyttöiset, paperilta tuntuvat alushousut. Itselle kaivetaan kuoppa kuumaan maaperään, ja joku toinen lappaa päälle hiekkaa niin, että vain pää jää näkyviin.
Alkuun hiekka tuntuu vain hieman lämpöiseltä, ja katson epäuskoisena vieressäni hikoilevaa turistia. Pian saan huomata, miten voimakkaasti kuumuus hohkaa hiekkapohjan läpi. Tuntuu kuin olisin saunassa, mutta saan samaan aikaan pötkötellä rennosti ja tuntea hiekan painon päälläni. Suljen silmäni hetkeksi. Sillä aikaa viereisessä rivissä makaava turisti on nukahtanut.
Kananmunien kypsennystä kuumassa lähteessä
Kuumat lähteet huomaa Beppussa myös onseneiden ulkopuolella. Höyryä puskee ulos maan onkaloista, talojen väleistä ja jopa viemäreistä. Sen mukana leijailee voimakas rikin tuoksu, joka muistuttaa hieman keitettyä kananmunaa. Sattumoisin paikallisilla on tapana keittää munia olkikoreissa pienissä lähteissä.
Beppun tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat seitsemän eriväristä jigoku-lähdettä, joita kutsutaan myös nimellä Beppu Hells, vapaasti suomennettuna Beppun hornat. Legendan mukaan nimi syntyi, kun paikalliset pelkäsivät lähteiden olevan paholaisen hornankattiloita.
Jikogu-lähteiden vesi on niin kuumaa, ettei niissä uida, vaikka erityisesti turkoosinsininen Umi Jigoku houkuttelisikin pulahtamaan. Punaisena kupliva Chinoike Jigoku eli ”verinen lähde” näyttää ja kuulostaa siltä, että pysyttelen siitä mielelläni kaukana.
Kuumia lähteitä on osattu hyödyntää myös kananmunan kypsennystä laajemmin ruoanlaitossa. Kannawa-ravintola on keskittynyt paikalliseen erikoisuuteen, jigoku-mushi-ruokaan. Ateria kypsennetään itse ravintolan alla sijaitsevan kuuman lähteen höyryssä: olkilautasista ja ritilöistä koostuva viritelmä lasketaan suojahansikas kädessä puu-uunia muistuttavaan höyryävään luukkuun.
Vartin päästä ajastin piippaa ja ateria on valmis. Ja voi miten hyviltä ja puhtailta paikalliset kasvikset maistuvatkaan: lootuksen juuri, kurpitsa, sienet ja jopa peruna ovat maukkaita ja raikkaita.
Shintolaisille jumaluus on kaikkialla luonnossa
Kyushun luontoon kannattaa tutustua patikoimalla tai pyöräilemällä. Erityisen upeat maisemat ovat Kumamoton alueella, jossa sijaitsee maan suurin aktiivinen tulivuori, Aso. Vuori on purkautunut useasti tuhansien vuosien saatossa. Sen kraatereihin on syntynyt laaksoja ja kyliä, joissa maatalous kukoistaa vulkaanisen maaperän ansiosta.
Lähellä tuotettu ruoka on muodikasta, mutta täällä se on ollut elinkeino jo vuosisatojen ajan.
– Paikallisille on tärkeää tehdä turisteille tutuksi omaa luonnon monimuotoisuutta vaalivaa elintapaansa. Japanilaiset kunnioittavat luontoa ja pitävät sitä pyhänä. Meidän tehtävämme on elää luonnon ehdoilla eikä riistää sitä, kuten monissa maissa tehdään, Keiko kertoo.
Luontoa kunnioittava ajatusmalli perustuu shintolaisuuteen, joka on buddhalaisuuden ohella toinen Japanin valtauskonnoista. Ne kulkevat arjessa rinnakkain sulassa sovussa niin, että japanilainen voi noudattaa kummankin uskonnon tapoja.
Shintolaisuuteen kuuluu ajatus siitä, että jumaluus on puissa, kivissä, vesissä ja kasveissa – kaikkialla luonnossa.
– Erityisen pyhinä pidetään vuoria, sillä ne tuovat maahan sateita ja mahdollistavat hyvät viljelysadot. Myös männyt ovat tärkeitä ja usein ne leikataan talojen ja temppeleiden läheisyyteen portaiden malliin, jotta henget voisivat laskeutua taivaasta maahan, Keiko kertoo.
Jokaisen puun kaatamiseen vaaditaan viranomaisen lupa. Jos puu sairastuu, paikalle kutsutaan puulääkäri. Yleensä puu kaadetaan vasta silloin, jos mitään ei ole tehtävissä sen pelastamiseksi.
Kyushun saarella on useita lentokenttiä, jonne pääsee alle kahdessa tunnissa suoralla lennolla Tokiosta ja muista suurista kaupungeista. Suurin lentokenttä on Fukuokan kaupungissa. Matkanteko onnistuu myös junalla, mutta matka Tokiosta kestää viidestä kuuteen tuntiin. Finnair lentää suoria lentoja Tokion Hanedan ja Naritan lentoasemille useita kertoja viikossa.
Juttu on julkaistu Kotilääkärin numerossa 3/2023.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous