Matkailu

Riika – Arkkitehtuurin aarrearkku

5.9.2008 Teksti: Anna.fi

RiikaPikku-Pariisinakin tunnettu Latvian pääkaupunki Riika sijaitsee Itämeren rannalla kuuluisan Daugava-joen suulla. Riian ainutlaatuinen arkkitehtuuri kertoo kaupungin historiasta keskiajalta art nouveau -kauden kautta nykypäivään.

Sijaintinsa ansiosta Riika on ollut merkittävä kauppa- ja kohtaamispaikka koko 800-vuotisen historiansa ajan. Vuosisatojen saatossa niin saksalaiset kuin venäläisetkin ovat jättäneet jälkensä kaupungin arkkitehtuuriin. Riika yhdistää sujuvasti keskiaikaiset pikkukujat, henkeäsalpaavat art nouveau -taideteokset, asiallisuutta uhkuvat uusklassiset rakennukset ja Stalinin ajan hirvitykset.

Stalinin hammasKeskiajalla Riika oli tärkeä hansakaupunki ja vanhan Riian keskiaikaiset korttelit pääsivätkin vuonna 1997 Unescon maailmanperintölistalle.

Tämän keskiaikaisen keskustan, Vecrigan, ympärille levittäytyy puistovyöhyke, jonka 1800-luvun puolivälissä rakennettujen art nouveau -rakennusten muodostama yhtenäinen kokonaisuus on yksi maailman laajimmista.

Riika on moderni metropoli ja kansainvälinen kaupankäynnin keskus, jossa asuu lähes puolet maan väestöstä. Lähes miljoonan asukkaan kaupunki kunnioittaa kuitenkin historiaansa. Vanhoja rakennuksia vaalitaan ja kadunkulman ympäri astuessaan saattaa yllättäen tuntea tipahtaneensa esimerkiksi 1800-luvulle. Ostosten ja kahvihetkien lomassa kannattaakin katse Riiassa kääntää ylöspäin, jotta rakennusten hienot yksityiskohdat eivät mene sivu suun.

Vanhakaupunki kertoo hansakaupungin historiasta

Keskiajalla tavattiin sanoa, että se, joka hallitsi Riikaa, hallitsi koko Baltiaa. Niinpä kaupungin hallinnasta käytiin monia kiivaita taisteluja.

Pyhän Pietarin kirkon torniKaupungin asema hansakaupunkina varmisti sen, että Riian porvaristolla oli varaa rakennuttaa itselleen koreita asuinrakennuksia, joista monet nykyään tosiasiassa ovat taitavia rekonstruktioita tulipaloissa ja sodissa tuhoutuneista alkuperäisistä taloista.

Esimerkiksi kaupungintalon aukiolla sijaitseva kuuluisa Mustapäiden talo tuhoutui täysin toisessa maailmansodassa. Alkujaan 1300-luvulla Mustapäiden killan käytössä ollut talo on nyt rakennettu kokonaan uudelleen. Kiltaan pääsivät vain naimattomat ulkomaiset kauppiaat ja sen suojeluspyhimys oli tummaihoinen Pyhä Mauri.

Riian vanhan kaupungin siluettia hallitsee Pyhän Pietarin kirkon hauska myhkyräinen torni. Ensimmäiset maininnat keskiaikaisesta kirkosta ovat vuodelta 1209, mutta vuosien saatossa on rakennus useasti jouduttu rakentamaan uudestaan, ja niinpä myös sen ulkoasu on jatkuvasti saanut uusia piirteitä.

RuutitorniTämän goottilaista tyyliä edustavan kirkon torniin kannattaa ajella hissillä ihailemaan kaupungin maisemia 72 metrin korkeudesta.

Keskiaikaista Riikaa ympäröi linnoitusjärjestelmä, jota 1800-luvulla alettiin purkaa. Onneksi jälkiä muureista voi vielä nähdä monin paikoin. Näkyvimpiä puolustusjärjestelmän jäänteitä on Ruutitorni.

Alunperin hiekkatornina tunnettu rakennelma sai nykyisen nimensä 1700-luvulla, kun sitä alettiin käyttää ruudin varastointiin. Lisäksi tornissa on ollut myös vankila kidutuskammioineen. Torni on 25 metriä korkea, halkaisijaltaan yli 14 metriä ja sen seinät ovat kolme metriä paksuudeltaan. Nykyään tornissa on Latvian sotamuseon tiloja.

Ainoa alkuperäisessä muodossaan säilynyt linnoitusjärjestelmän portti on Ruotsin portti, jonka ruotsalaiset rakensivat vuonna 1698.

RuotsinporttiNykyään Ruotsin portti erottaa vanhankaupungin rauhallisemman osan remuisammasta, baarien ja ravintoloiden kansoittamasta alueesta. Vanhasta kaupungista löytyvät sekä kaupungin sympaattisimmat että turistisimmat ravintolat ja kahvilat. Nykyään vanha kaupunki on myös Riian taide-elämän keskus.

Art nouveau hurmaa matkaajan

Riian asema kaupankäynnin keskuksena oli 1800-luvun merkittävä ja vuosien 1896 ja 1913 välisenä aikana vanhaa kaupunkia ympäröiville alueille rakennettiin ensin neoklassistisia puurakennuksia ja myöhemmin toinen toistaan upeampia art nouveau -rakennuksia. Riika voikin nykyään kehuskella Euroopan upeimmalla art nouveau -rakennusten keskittymällä.

Riian art nouveau -rakennusten arkkitehtuuriin vaikuttivat niin saksalaiset, itävaltalaiset kuin suomalaisetkin esikuvat. Vuoden 1905 vallankumouksen jälkeen tyyli muuttui yhä enemmän kansallisromanttiseen suuntaan. Suosittiin luonnonmateriaaleja ja perinteisiä latvialaisia koristekuvioita. Tunnetuin Riian art nouveau -arkkitehdeistä on Mikhail Eisenstein, kuuluisan elokuvaohjaajan Sergei Eisensteinin isä.

Lohikäärmeet

 

KissataloAlberta iela, Elizabetes iela ja Strelnieku iela ovat parhaita katuja Riian art nouveau -rakennusten ihailuun. Näillä kaduilla voi talojen seinissä nähdä toinen toistaan ihmeellisempiä eläimiä, kasvoja ja naamioita. Alberta iela on nimetty Riian perustajan Piispa Albertin mukaan. Katu rakennettiin nopeaan tahtiin vuosien 1901 ja 1908 välillä ja numeroissa 2, 2a, 4, 8 and 13 voidaan ihailla Eisensteinin rakennuksia. Myös Elizabetes kadun numeroissa 10a and 10b on Eisensteinin suunnittelemat rakennukset.

Yksi Riian tunnetuimmista ja valokuvatuimmista art nouveau -taloista löytyy kuitenkin vanhasta kaupungista. Kissatalon suunnitteli arkkitehti Shefel vuonna 1909. Nimensä talo on saanut kahdesta mustasta kissasta talon katolla. Tarinan mukaan talon rakennuttaja, rikas kauppias, hiiltyi siitä, ettei häntä hyväksytty jäseneksi Suureen kiltaan, jonka talo oli kadun toisella puolella. Kostoksi hän asennutti talonsa katolla kaksi mustaa kissaa, hännät ylhäällä ja takapuolet killan taloa kohti. Kauppias voitti kiistan, pääsi killan jäseneksi ja kissat käännettiin arvokkaampaan asentoon. Toisen version mukaan kissat katsovat nyt väärään suuntaan, koska niiden asennus tehtiin kiireessä yön pimeydessä.

Vapauden muistomerkki ja Laima-kelloMaailmansotien välisenä aikana siirryttiin art nouveausta art decon piiriin. 1920- ja 1930-luvuilla luonnon teemat vaihtuivat usein kone-estetiikkaan ja arvostettiin teollisia tuotantotekniikoita käsityön sijaan. Tätä tyyliä Riiassa edustaa Vapauden monumentti (Blivsibas pieminekli). Se valmistui vuonna 1935 symboloimaan Latvian vapautt. Neuvostovallan aikana patsas oli kiellettyä aluetta ja kukkien laskemisesta sen juurelle saattoi saada rangaistukseksi karkotuksen Siperiaan.

Pylvään huipulla Vapautta symboloiva naishahmo pitää ylhäällä kolmea tähteä, jotka edustavat Latvian kolmea historiallista maakuntaa Kurzeme (Kuurinmaa), Vidzeme ja Latgale.

Lue lisää:
Riian viralliset matkailusivut
Virtual Riga
Riian museot
Riga This Week

Teksti ja kuvat: Hanna Näsänen

Kommentit (1)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *