Matkailu

Ruissalo, Aurajoen ranta ja salainen Seili – ota talteen parhaat tärpit Turkuun

Suomen vanhimman kaupungin kätköistä löytyy herkullinen ravintolakulttuuri, mutta myös ainutlaatuista jalopuumetsää ja vanhaa telakkaromantiikkaa. Risteily Seilin saarelle täydentää seikkailun.

Teksti:
Sanna Wallenius
Kuvat:
Sanna Wallenius

Turun sydän on ollut 1200-luvulta saakka Aurajoen kupeessa. Autenttisen tunnelman tavoittaa jokilaivoilla.

Suomen vanhimman kaupungin kätköistä löytyy herkullinen ravintolakulttuuri, mutta myös ainutlaatuista jalopuumetsää ja vanhaa telakkaromantiikkaa. Risteily Seilin saarelle täydentää seikkailun.

Voiko tämä olla sama paikka? Kysymys käy mielessä, kun seison Turun Ruissalon kansanpuiston laidassa tavallisena kesälauantaina. Vanhat tammet humisevat tuulessa ja meri reunustaa välkehtien pitkää hiekkarantaa. Olen ollut täällä usein heinäkuussa, jolloin Ruisrock on täyttänyt puiston kymmenistä tuhansista festarikävijöistä. Silloin ilma on ollut sakeana bassonjytkettä ja hikisinä tanssivia juhlijoita.

Ihmisiä rannalla, taustalla näkyy vettä.
Ruisrockin tunnetuksi tekemä Ruissalon kansanpuisto on ollut tänä kesänä rauhallinen kohde, sillä festarit ovat tauolla.

Nyt festarit ovat koronan vuoksi tauolla jo toista kesää. Kansanpuistossa makoilee vain satunnaisia auringonpalvojia ja piknikille tulleita perheitä, jotka tähyilevät Pukinsalmen ohi lipuvia veneitä. Lisää nähtävää löytyy Pikku-Pukin promenadilta, joka myötäilee rantaa ja tarjoaa aikamatkan 1800-luvulle. Tuolloin varakkaat kaupunkilaiset rakensivat Ruissalon komeimmille paikoille koristeellisia pitsihuviloita, joita voi ihailla rantareitillä edelleen.

Parhaan konsertin tarjoavat Ruissalon jalopuumetsien harvinaiset asukkaat: lehvästöissä voi kuulla kesäiltana nokkavarpusen ja kultarinnan laulua sekä öisin lehtopöllön huhuilua. Eläinlajiston tähti on 2–4 sentin mittainen erakkokuoriainen, jota esiintyy Suomessa vain Ruissalon lehtipuiden onkaloissa.

Ruissalosta löytyy luontoa, kahviloita ja puoteja

Ruissalon kiinnostavin alue on kehittynyt saaren alkupäähän, jossa toimi vuoteen 1954 saakka Pohjoismaiden suurin veneveistämö. Vanhat tehdashallit on kunnostettu ja niiden uumeniin on syntynyt kahviloita, ravintoloita ja puoteja. Tapahtumatelakalla järjestetään myös pienimuotoisia konsertteja ja kesäteatterinäytöksiä.

Laituri ja rakennuksia.
Ruissalon vanha veneveistämö on kokenut muodonmuutoksen ravintoloiden ja tapahtumien vilkkaaksi keitaaksi.

Seitsemän kilometrin mittaista Ruissaloa halkoo yksi mutkitteleva autotie, mutta kätevintä on tutustua saareen pyörän selästä. Silloin matkan varrella on helppo pysähdellä ihailemaan perhosniittyjä, istahtaa merenrantaan tai poiketa jalkaisin luontopoluille.

Astun Ruissalon telakan laiturista Föli-vesibussiin, joka vie vartissa Aurajoelle ja merimuseo Forum Marinumin pysäkille. Kolme euroa maksavan matkan voi ostaa Föli-sovelluksella.

Huonekaluja ja tekstiilejä liikkeessä.
Ruissalossa sijaitseva Avelia hemmottelee kodinlaittajia uniikeilla tekstiileillä, huonekaluilla ja astioilla. 300-neliöisen liikkeen valikoima päivittyy usein.

Jos Ruissalossa tuntui, että aika pysähtyy, Aurajoen ranta sykkii elämää. Turun kuuluisat laivaravintolat ovat täynnä jo iltapäivästä, ja ohi seilaa jokilautta, joka on samalla jättikokoinen terassi. Perheen tai ystävien kanssa voisin varata käyttöön myös sähkökäyttöisen Låna-veneen: eväät vain kyytiin ja jokea pitkin ajelemaan. Samanlaisia ekoveneitä olen nähnyt myös Amsterdamin kanavissa.

Vaaleanpunainen rakennus.
Pikku-Pukin promenadi vie kulkijan 1850-luvulle, jolloin Ruissaloon alkoi nousta empiretyylisiä pitsihuviloita ja huvimajoja.

Rinnehissillä Kakolanmäelle ja monipuolinen ravintolatarjonta

Muutaman vuoden käytössä ollut rinnehissi, funikulaari, kuljettaa ilmaiseksi Kakolanmäelle, joka tuli jo 1800-luvulla tutuksi vankilastaan. Massiivinen päärakennus edustaa jugendtyyliä, ja sen graniittiset kivenlohkareet ovat vankien työstämiä. Tuntuu hurjalta ajatella, että Turun komeimmalla kukkulalla on eletty sata vuotta sitten ankarissa oloissa. Nyt vanhoissa selleissä on arvoasuntoja ja historiaa hyödyntävä hotelli Kakola.

Kakolanmäellä toimii myös oma leipomo, panimo, Kakolanruusu-ravintola sekä vankilamuseo, joka on pystytetty vanhaan hevostalliin. Parhaillaan maan alle rakennetaan uudisrakennusta, johon pitäisi vielä tämän vuoden puolella avautua spa.

Hissin kulkureittiä, edempänä näkyy rakennuksia.
130 metrin matka Kakolanmäelle taittuu ilmaiseksi funikulaarin kyydissä. Perillä odottavat vankilamuseo, hotelli ja ravintola.
Turun tuomiokirkko ja pöytiä, joiden ääressä istuu ihmisiä.
Kirkkopuiston isolla terassilla turvavälit säilyvät. Terassi on auki 15.8. asti. Tuomio­kirkossa voi vierailla päivittäin klo 9–18.

Monipuolinen ravintolakulttuuri on Turun ehdoton valtti. Valtaosa ravintoloista sijoittuu Aurajoen länsipuolelle, ja ne osuvat kohdalle itsestään jokivartta kulkies­sa. Joen itäpuolella on Michelin-suosituksia ja palkintoja kerännyt ravintola Kaskis, jonne kannattaa tehdä pöytävaraus hyvissä ajoin.

Käyn testaamassa alajuoksulle avautuneen uutuuden, Crane 22 -ravintolan. Vanhan nosturin yhtey­teen rakennetusta ravintolasta on hulppeat näkymät joelle ja vastapäätä sijaitsevalle Suomen Joutsenelle. Tarjolla on päivittäin vaihtuva lounaslista ja pidemmän kaavan ruokailuun laadukas illallismenu.

Vaatteita rekissä.
Linnankadun PUF on keskittynyt eettisesti tuotettuun, suomalaiseen muotiin. Valikoimissa on parinsadan eri merkin tuotteita.

Turun sydän, Kauppatori, on vielä remontissa, mutta sen vierestä pääsee nousemaan kaupungin ensimmäiseen kattobaariin, Waloon. Tavaratalo Wiklundin yläkerroksesta avautuvat 360-asteiset näkymät Suomen vanhimpaan kaupunkiin. Vehreän maiseman keskellä erottuu heti Turun tuomiokirkko, jonka juurella on nykyään kaupunkilaisten uusi olohuone, Kirkkopuiston terassi.

Ihmisiä istumassa kattobaarissa.
Walo Rooftop Bar tarjoaa näkymät yli kaupungin. Turun ensimmäinen kattobaari kohoaa korkeuksiin tavaratalo Wiklundin yllä.

Seilin saarella oli 1600-luvulla leprasairaala

Harva saari on inspiroinut taiteilijoita yhtä paljon. Paraisilla sijaitsevasta Seilistä on tehty lauluja, näytelmiä ja kirjoja. Viime kesänä siellä kuvattiin Aku Louhimiehen ohjaama romanttinen draama Odotus.

Seilin historia on karu. Saarelle perustettiin 1600-luvun alussa sairaala leprapotilaita varten, sillä spitaaliset haluttiin eristää tartuntavaaran vuoksi muusta maailmasta. Parantumatonta tautia sairastavat joutuivatkin tuomaan mukanaan laudat ruumisarkkuunsa. Leprapotilaiden kuoltua Seili muutettiin mielisairaalaksi, joka toimi vuoteen 1962 saakka.

Kirkko sisältä kuvattuna.
1700-luvulla rakennettuun puukirkkoon tehtiin oma, karun oloinen osastonsa leprapotilaille.

Nykyään Seili on avoinna vierailijoille, ja saarella on majoitustilojakin yöpymistä varten. Päärakennuksessa toimii myös lounaskahvila. Saareen pääsee omalla veneellä tai M/S Norrskärin yhteysaluksella Aurajoen rannasta. Edestakainen lippu maksaa aikuiselta 37 euroa.

Meri ja veneitä auringonlaskussa.
Seiliin liikennöi yhteys­alus päivittäin elokuun loppuun saakka. Syyskuussa saareen pääsee viikonloppuisin 19.9. saakka.

Päällepäin Seilin synkkää historiaa ei heti aavistaisi. Reilun parin kilometrin levyistä saarta koristavat rehevät pähkinäpensaat, saarnipuut ja uhanalaisten kukkien niityt. Laitumella ammuvat lehmät ja rannassa tulijaa tervehtii 1700-luvulla rakennettu kaunis puukirkko.

Todellisuus paljastuu vasta vanhassa sairaalarakennuksessa, jossa osa leprapotilaiden huoneista ja sairaalan tutkimusvälineistöstä on jätetty ennalleen. Tallella on myös vanhojen asukkaiden kirjeitä ja Seilistä tehtyjä lehtijuttuja. Tuntuu käsittämättömältä, että näin kaunis saari on ollut toisille vankila.

Seilin sairaala ulkopuolelta.
Seilin vanha sairaala on pyritty säilyttämään autenttisena. Rakennuksessa toimii nykyään myös lounaskahvila.

Toivoa sopii, että Seilin pinkin ja oranssin sävyissä hehkuvat auringonlaskut ovat tuoneet asukkaille yhtä paljon iloa kuin meille vierailijoille tänään.

.

X