Matkailu

Saarenmaa – Historiaa ja hiekkarantaa

Teksti: Kirsi Saukonsaari Kuvat: Kirsi Saukonsaari

PiispanlinnaViikko Kuressaaressa, Saarenmaan pääkaupungissa Oopperapäivien aikaan heinäkuussa on loistava vaihtoehto silloin, kun loman päätarkoitus ei ole kierrellä kaupoissa tai ihmisvilinässä. Saaren rauha on käsin kosketeltava.

Kuressaari itsessään on pienen pieni kaupunki, eikä siellä katseltavaakaan riitä juuri enempää kuin päiväksi, kahdeksi. Sen sijaan itsensä hellittelyyn kaupungissa tarjoutuu laajasti mahdollisuuksia. Kylpylöiden ja niiden palveluiden ohella Kuressaaresta löytyy useita salonkeja, joista erilaisia hoitoja saa päästä varpaisiin. Koska hinnat ovat selvästi Suomen vastaavia edullisempia, palvelut ovat suomalaisten suosiossa, ja sesonkiaikaan onkin hyvä varata haluamansa hoidot joko etukäteen tai heti loman alussa.

TerassillaLukuisista vaihtoehdoista valitsin itse Tervisesalong Karmenin (verkkosivut vain viroksi, kannattaa kuitenkin vilkaista!) ihan vain suositusten pohjalta. Minulle vakuutettiin, että tämä 1994 perustettu salonki on paras ja edullisin. Vertailua en tehnyt, mutta erittäin hyväksi havaitsin. Viikon aikana kävin kolmasti kokovartalohieronnassa paikan omistajan Kersti Vagan käsittelyssä. Kersti on kova luokan ammattilainen, joka on toiminut hierojana jo 19 vuotta. Koulutuksensa hän on saanut Virossa, mutta jatkokoulutuksessa hän on ollut niin Ruotsissa, Suomessa kuin Saksassakin.

Karmenin aivan länsimaisen tasoinen ja erittäin siisti kauneushoitola tarjoaa palveluita laajasti. Haastattelin muun muassa jalkahoidossa käyneitä. Heidänkin arvionsa olivat varauksettoman positiivisia. Kampaamon puolella minulle esiteltiin sen vakioasiakas Cordon bleu –kokki ja yrttiasiantuntija Mirja von Knorring. Suomalaisia näytti muutoinkin riittävän jonoksi asti, joten sain olla varsin tyytyväinen siihen, että jo heti Kuressaareen tultuani varasin kaikki hieronta-aikani saman tien.

Oopperapäivät

PiispanlinnaOlin alun perin suunnitellut lomani nimenomaan Kuressaaren viikon kestäviä Oopperapäiviä (verkkosivut englanniksi) silmällä pitäen ja hankkinut liputkin hyvissä ajoin, kun ne tulivat alkuvuodesta myyntiin. Päädyin lopulta kuuntelemaan La Traviataa, jonka esitti Moskovan Stanislavskin ja Nemirovich-Danchenkon Akateeminen Musiikkiteatteri (mikä nimihirviö!). Musiikkiteatterin listoilla olevia pidetään nykyään usein jopa parempina kuin Bolshoi-teatterin laulajia. Ooppera olikin nautinnollista seurattavaa. Erityisesti Violettan roolissa kuultu abhaasialais-syntyinen Hibla Gerzmava loisti soinnukkaalla sopraanollaan. Kaikki muutkin solistit olivat jo kansainvälisen debyyttinsä tehneitä, vaikka eivät maailman kuuluja suuruuksia ehkä vielä olleetkaan.

Yleisö tuntui oopperailtoina koostuvan puoleksi suomalaisista, puoleksi virolaisista. Sen sijaan Oopperagaala, joka koostui useiden oopperoiden ”parhaista paloista”, kiinnosti pääasiassa virolaisyleisöä. Helteiseen iltaan yleisö oli pukeutunut parhaimpiinsa, ja tunnelma oli juhlava. Saimme kuulla hiukan harvemmin esitettäviä otteita muun muassa venäläisestä oopperasta, kuten GlinkanRuslanista ja Ljudmilasta ja Rimski-KorsakovinKultainen Kukko laulajinaan Oopperapäivien parhaat esiintyjät.

Esitykset järjestetään katetussa katsomossa keskiaikaisen Piispanlinnan pihalla (verkkosivut englanniksi). Piispanlinnan alueella kannattaa pistäytyä myös päiväsaikaankin. Linna sijaitsee saarella, jota kiertää vanha vallihauta. Linnasaarta pääsee kiertämään vaikkapa rannasta vuokrattavilla soutuveneillä, ja näytti joku koettavan kalaonneaankin vallihaudan ylittävällä sillalla onkien. Pieteetillä restauroidun Piispanlinnan alueella tehdään edelleen arkeologisia kaivauksia, joten nähtävän määrä lisääntyy kaiken aikaa. Piispanlinna sijaitsee kävelymatkan päässä Kuressaaren keskustasta.

Kuressaari ja sen ympäristö

Jos hoidot ja kaupungin nähtävyydet ja terassit on kierretty, kannattaa lähteä keskustasta hiukan pitemmälle. Kaupunkialueella liikkumiseen ei kulkuneuvoja tarvita, ellei sitten polkupyörää. Pidemmille retkille voikin sitten vuokrata edullisesti vaikka auton tai skootterin. Itse valitsin menopelikseni juuri skootterin. Sen päivävuokra ei monta euroa maksanut, eikä se ollut isoruokainenkaan. Kulkemiani reittejä pääsee kyllä helposti myös polkupyörällä, sillä maasto on erittäin tasaista ja teiden kunto hyvä. Uusia pyöräteitäkin rakennetaan kaiken aikaa.

Pyöräilyä Saarenmaalla

Kuressaaressa Piispanlinnan kupeessa on uimaranta, jota eivät kuitenkaan esimerkiksi paikalliset eivät suosi. Siksi lähdin itsekin etsimään rantoja, joiden hienoa hiekkaa kehuttiin. Pysähdyin Mändjalaan, 15 kilometrin päähän Kuressaaresta. Hiekkarantaa riitti kilometrikaupalla. Ja tosiaan hienohiekkainen ranta oli melkein valkoinen. Valitsin paikkani ja mietin, uskallanko jättää rahani ja kamerani siihen, kun menen uimaan. Olin jo ymmärtänyt, että Saarenmaalla ei esimerkiksi kypärää oteta mukaan, kun pysäköi pyöränsä. Kypärä vaan jätetään pyörän sankaan, ja siinä se odottaa paluutasi. Kun hetken seurailin muita rannalla olijoita, huoleni väistyivät. Kaikki jättivät tavaransa niille sijoilleen veteen mennessään. Niin tein minäkin.

Ranta oli matala, ja vedessä sai tallustella ihanalla ja kovalla hiekkapohjalla kymmeniä metrejä ennen uintisyvyyden saavuttamista. Pienten lasten kanssa mataluus on tietysti valttia, mutta itse olisin mieluummin uinut jo melkein rannasta lähtien. Vaan ihanaa se silti oli, ja voin vilpittömästi suositella ainakin Mändjalan hiekkoja. Tavaranikin olivat tietysti niillä sijoillaan, mihin ne olin jättänyt.

Matkanvarren majoitusvaihtoehdot olivat moninaiset. Tarjolla oli niin leirintäalueita, B&B:eitä kuin hotellejakin. Jos siis rantaloma kiehtoo, kannattaa suunnaksi ottaa Saarenmaa.

Mändjala

Saarenmaan nähtävyyksiä

Saarenmaa on paljon muutakin kuin Kuressaari. Niin kuin kaikkialla on Saarenmaallakin omat must-nähtävyytensä. Niihin kuuluu ehdottomasti noin 20 kilometrin päässä Kuressaaresta koilliseen sijaitseva Kaalin meteoriittikraateri. Alueella on kaikkiaan yhdeksän kraateria, mutta läpimitaltaan yli satametrinen, Kaalin järveksikin kutsuttu on niistä ehdottomasti suurin. Sen syvyys on kaikkiaan 16 metriä, mutta vettä sen pohjalla on vain muutamia metrejä. Tämän meteoriittikraaterin on arveltu syntyneen noin 2700 vuotta sitten, kun 450 tonnin painoinen meteoriitin kappale törmäsi maahan.

Kaalin meteoriittikraateri

Saarenmaalla on runsaasti säilyneitä keskiaikaisia kirkkoja. Lähellä Kaalin kraateria, Valjalassa sijaitsee Viron vanhin keskiaikainen maaseutukirkko Martinin kirkko. Sen rakentaminen ajoittuu 1200-luvun alkupuoliskolle ja se on myös ensimmäinen Viroon rakennettu kivikirkko. Kirkossa on sen alkuajoilta peräisin olevia seinämaalauksia, mutta sen kallein aarre on myöhäisgermaanista tyyliä oleva kastemalja 1200-luvulta. Tämän puolustuskäytössäkin olleen kirkon tuorein osa on 1800-luvulla osin hautakivistä rakennettu kirkontorni.

Martinin kirkko

Saarenmaan pohjoispuolella, kuuden kilometrin päässä Leisin taajamasta sijaitsee Anglan Tuulikumägi, jolle on rakennettu viisi tuulimyllyä. Niistä neljä on jalkamyllyjä ja yksi hollantilaistyylinen. Vielä 1900-luvun alussa jalkamyllyjä oli Saarenmaalla kahdeksisen sataa, mutta nykyään niitä näkee harvassa. Näistä myllyistä on kuitenkin tullut itseoikeutetusti Saarenmaan symboli.

Muhun saarikin on lähellä

RuokokattoKun liikkeelle on lähdetty, kannattaa samalla käydä tutustumassa Muhun saareen, jonka kautta suomalaiset yleensä Saarenmaalle tulevatkin. Saarenmaata ja Muhua yhdistää nelisen kilometriä pitkä kannas. Kannaksen ympäristö on hyvää lintumaastoa muun muassa viljavan ruokokasvustonsa ansiosta. Ruoko ei Saarenmaalla joudu hukkaan. Siitä ovat todisteena matkan varrella päriinsä näkyvät perinteiset olkikatot.

Muhuun saapuvan on ehdottomasti tutustuttava muutaman kilometrin päässä kannakselta tullessa,  saaren länsiosassa Koguvan kylässä sijaitsevaan Muhun laajaan maatilamuseoon (englanniksi).  Museoaluetta kiertää ikivanha kiviaita, jonka päältä saattaa löytää vaikkapa soutuveneen. Koguvan kyläyhteisössä taloja on lähekkäin useita. Asuinrakennusten lisäksi erilaiset varastorakennukset ja työpajat. Löytyy yhteisöstä kyläkoulukin. Museossa käynti avartaa nykyihmisen käsitystä siitä, kuinka 1800-luvun talonpojat elivät ja elinkeinoaan harjoittivat.

Muhun maatilamuseo

ViroWeb – Hyvä ohjeita ja vinkkejä Kuressaaren palveluista, muun muassa majoituksesta

X