saaristokierros suomenlinna
Matkailu

Saarikierros Helsingissä

Teksti: Jenni Hokkanen Kuvat: iStock

Harva tietää, että Helsingin alueella on yhteensä noin 300 saarta. Auringonpalvojien ja piknikin ystävien suosiossa ovat etenkin Suomenlinna, Pihlajasaari, Seurasaari, Uunisaari ja Tervasaari. Tervetuloa tutustumaan pääkaupungin kesäparatiiseihin!

saaristokierros suomenlinna

Suomenlinna

Suomenlinna on yksi Suomen suosituimpia päiväretkikohteita. Saarelle pääsee kätevästi lautalla Kauppatorin laidalta. Lyhyen matkan jälkeen on vastassa kiehtova maailma, jossa saa helposti kulumaan vaikka koko päivän. Suomenlinnaan kuuluu kahdeksan saarta; Kustaanmiekka, Susisaari, Iso Mustasaari, Pikku Mustasaari, Länsi-Mustasaari, Särkkä, Pormestarinluodot ja Lonna.

Uimarantojen, puistojen ja piknikpaikkojen lisäksi saarelta löytyy lukuisia kulttuurihistoriallisesti tärkeitä kohteita. Suomenlinnan linnoitus on muisto Ruotsin ja Venäjän vallan ajoista. Kustaanmiekalla on yhä länteen osoittavia tykkejä, jotka muistuttavat Venäjän vallasta 1800-luvulla. Suomenlinna liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991 ainutlaatuisena eurooppalaisen sotilasarkkitehtuurin muistomerkkinä.

Suomenlinnassa on myös kuusi museota, opastettuja kävelykierroksia, näyttelyitä ja taidekäsityötä sekä tapahtumia, kuten Viapori Jazz, kesäteatteri ja lasten kesäteatteri. Tänä kesänä Suomenlinnan kesäteatterissa nähdään Väinö Linnan Tuntematon sotilas.

Kulkuyhteydet

Kauppatorilta liikennöi Suomenlinnaan Helsingin kaupungin liikennelaitoksen Suomenlinnan lautta, sekä kesäisin myös yksityisiä vesibusseja. HKL:n kyydillä pääsee matkakortilla, tavallisella kertalipulla, tai Suomenlinna-lipulla.

Pihlajasaari

Matka Pihlajasaareen, eli Pihlikseen, taittuu mukavasti pikku paatilla, jossa on mukava nauttia auringosta vaivaisen 10 minuutin venematkan ajan. Perillä silmiä hellii kaunis luonto ja pitkät hiekkarannat. Tuntuu totisesti siltä kuin olisi jossain muualla kuin lähellä Helsingin keskustaa. Täydellinen piknikpaikka löytyy omasta rauhasta kallioiden suojasta sympaattisen kartanoravintolan läheisyydestä.

Pihlajasaaret olivat vuosisatojen ajan kalastajien tukikohtana. 1800-luvun lopulla saarelle keskittyi huvila-asutusta. 1920-luvun lopussa kaupunki otti aktiivisemman roolin ja saarista tehtiin kansanpuisto. Nykyään 26 hehtaarin kokoinen saari on yksi Helsingin suosituimpia paikkoja viettää kesäpäivää. Pihlajasaari jakautuu kahteen osaan, läntiseen ja itäiseen. Sen lisäksi saariryhmään kuuluvat ruohikkoinen Lokkiluoto ja pieni kallioluoto Vadelmakupu.

Aurinkokylpemisen ja uimisen lisäksi Pihliksessä on mahdollista myös telttailla ja saunoa. Itäisessä Pihlajasaaressa on viikonloppuisin maksullinen telttailumahdollisuus ja saarella voi vuokrata käyttöönsä myös pienen rantasaunan. Naturisteillekin on oma paikkansa, sillä saaren eteläosassa sijaitsee nudistiranta, jonne on turha pyrkiä vaatteet päällä.

Kulkuyhteydet

Pihlajasaareen pääsee Merisatamasta ja Ruoholahdesta, matkalipun hinta on 5 € (menopaluu). Merisatama sijaitsee Kaivopuiston länsipäässä lähellä ravintola Carusellia.

Seurasaari

Turistien suosima museosaari on ihastuttava paikka viettää vapaapäivää. Luonnonkaunis Seurasaari houkuttelee vuosittain kymmeniätuhansia kävijöitä. Saaressa on ulkoilualueiden lisäksi ulkoilumuseo, ravintola ja kaksi uimarantaa, joista toinen on nudistiranta. Paikka on tunnettu myös kesyistä oravista, ankoista ja hanhista, jotka eivät juurikaan arastele ihmisiä.

Kansanpuistona vuodesta 1890 alkaen saari oli suosittu retkikohde ja paikka järjestää juhlia. Alussa saareen oli vain laivayhteys. Silta rakennettiin syysmyrskyn kaatamista puista 1891–1892. Sillan rakentamisen jälkeen saaressa oli paljon pyöräilijöitä. Fillarointi tuli jopa niin suosituksi, että mereen ajojen ja yhteentörmäysten välttämiseksi pyöräily oli kiellettävä lopulta kokonaan.

Vuonna 1909 saareen siirrettiin taiteilija Akseli Gallen-Kallelan ja arkkitehti Yrjö Blomqstedtin Konginkankaalta löytämät Niemelän torpan rakennukset, mikä merkitsi Seurasaaren ulkomuseon perustamista. Ulkoilumuseon kokoelmiin kuuluu nykyisin yli kolmekymmentä rakennuskokonaisuutta ja 86 erillistä rakennusta 1600-luvulta 1800-luvulle. Museon tunnetuin rakennus on puinen Karunan kirkko, joka on kesäisin suosittu vihkikirkko.

Seurasaaressa järjestetään paljon tapahtumia, joista suosituin on Seurasaaren juhannus.

Kulkuyhteydet

Seurasaareen pääsee bussilla numero 24. Royal Linen lautta pysähtyy Seurasaareen tilauksesta.

Uunisaari

Uunisaari sijaitsee aivan Helsingin keskustan läheisyydessä, vain kolmen minuutin venematkan päässä Kaivopuiston rannasta. Pienestä koostaan huolimatta se tarjoaa kävijöilleen vehreää luontoa, uljaita kallioita ja kauniita merimaisemia. Ei ihme, että myös tämä saari on auringon ja piknikin ystävien suosiossa.

Uunisaari muodostuu toisiinsa kapealla salmella yhdistetyistä eteläisestä ja pohjoisesta saaresta. Uunisaaren historia ulottuu kauas. Saarella sijaitsi 1800-1900-luvun vaihteessa kuuluisa merikylpylä, jossa käytiin virkistäytymässä aina Pietarista saakka. Vuonna 1934 saarella avattiin Helsingfors Simsällskapin uimalaitos, jossa kävi kahden ensimmäisen kuukauden aikana jopa 125 000 uimaria.

Saarella on edelleen suosittu uimaranta, jossa kelpaa paistatella kesäpäivää. Lisäksi Uunisaaressa on ravintola ja saunatilat, joissa voi järjestää myös yksityistilaisuuksia.

Kulkuyhteydet

Merisataman Liikenne Oy hoitaa Uunisaaren liikennettä m/s May –aluksella. Saarelle pääsee kesäisin 6.6.-15.8. klo 10-18 ja ravintolan aukioloaikoina.

Tervasaari

Kruununhaan edustalla sijaitseva Tervasaari on sekin idyllinen paistattelupaikka. Saari on yhteydessä mantereeseen Tervasaarenkannas –nimisellä pitkällä kannaksella, joten sinne pääsee kätevästi kävellen tai pyörällä. Siksi sen kutsuminen saareksi onkin hieman kyseenalaista.

Pienestä koostaan huolimatta Tervasaaressa on muun muassa aittaravintola, lasten leikkipaikka, koira-aitaus uimapaikkoineen, esiintymis- ja tapahtumatila sekä mattolaituri.

Tervasaari peruskorjattiin toimivaksi puistoksi 1990-luvulla. Saari on saanut nimensä tervasta, jota säilytettiin ennen vanhaan saaren varastoaitoissa puulaivojen tervausta varten. 1804 Tervasaari vuokrattiin lautavarastoksi lautakauppias Petter Heidenstrauchille. Vuonna 1805 hän rakensi saarelle terva-aitan, joka on saaren ainoa säilynyt rakennus. Nykyisin siinä sijaitsee Ravintola Savu, josta saa nimensä mukaisesti savustettua ruokaa.

X