Matkailu

Saksa, Ranska ja Luxemburg – Kolmen maan joulumarkkinoita

Teksti: Kaija Pulkkinen Kuvat: Kaija Pulkkinen

Kolmen maan joulumarkkinoitaVaikka Saksan Trierin, Ranskan Metzin ja Luxemburgin suurherttuakunnan pääkaupungin joulumarkkinoiden välimatka on hädin tuskin sata kilometriä, kullakin on omintakeinen tyylinsä. Yhteistä on historiallinen miljöö, somat myyntikojut, lahjatavara- ja jouluherkkutarjonta, pikku purtavat ja kuumat juomat, musiikki ja karuselli. Ja kaikille joulutoreille tullaan viihtymään – perheittäin, ystäväjoukossa tai omassa seurassa vaikkapa työpäivän päätteeksi. Trier on Joulupukin valtakuntaa, Metzissä juhlitaan Pyhää Nikolausta ja Luxemburgissa molempia!

Trierin joulumarkkinat – Trierer Weihnachtsmarkt

JoulumarkkinatJoulumarkkinat Saksan vanhimmassa kaupungissa Trierissä ovat ehkä maan viehkeimmät. Satakunta havuilla katettua kojua levittäytyy kahdelle vierekkäiselle aukiolle. Päätori kauniisti kunnostettuine keskiaikaisine rakennuksineen – kaupunkiporvareiden juhlahuoneistoksi rakennettu tornitalo Steipe, korkeuksiin kurotteleva Pyhän Gangolfin kirkko, markkinaristi vuodelta 958 ja suihkulähde 1500-luvun lopulta – ovat jo itsessään kuin joulusadun kuvitusta.

Viereistä aukiota hallitsee karun kaunis tuomiokirkko, jonka vanhimmat osat ovat 300-luvulta. Aukion toisella laidalla Tuomiokirkkomuseossa on esillä 30 jouluseimiasetelmaa eri puolilta maailmaa. Seiminäyttely on avoinna klo 9-17 (klo 9-17, su 12:30-17, ma suljettu) 24.1.2010 saakka. Päätorilla Steipen sivussa sijaitseva lelumuseo on joulun kunniaksi avoinna joka päivä kuuteen saakka. Joulutorin lavalla esitetään muun muassa nukketeatteria. Joulupukki, Weihnachtsmann, vierailee markkinoilla päivittäin valokuvasessioita varten.

Trierin joulumarkkinoilla on vanhan ajan tunnelmaa. Markkinatarjonnassa painottuu perinteinen käsityötaide: puusta tai oljesta valmistettuja joulukoristeita, keramiikkaa, neuleita, puuleluja. Kynttilöitä ja kynttilälyhtyjä löytyy joka lähtöön. Myös oluttuoppeja ja alppimajan näköisiä seinäkelloja on tarjolla monessa koossa ja mallissa. Jouluisen värikkääksi koristellun havukranssin saa parhaimmillaan viidellä eurolla. Herkkukojut tarjoavat muun muassa hedelmillä höystettyjä joulukakkuja, stolleneita, ja värikkäitä sydänpiparkakkuja. Torilta löytyy myös hedelmäviinoja lahjakelpoisissa pulloissa – muun muassa pullo, jonka sisälle valettu joulu-ukko killistelee iloliemen lävitse.

Tarjolla on myös suupuhallettuja, upeasti käsin koristeltuja joulukuusen koristeita, viiden lasipallon satsi runsaalla kolmella kympillä. Saksan Thüringen on ollut tunnettu lasinvalmistuksen keskus 1500-luvulta alkaen ja kerrotaan, että juuri siellä keksittiin 1800-luvulla ryhtyä puhaltamaan lasisia kuusenkoristeita muottiin ja kehitettiin tekniikka, joilla lasikoristeisiin saatiin metallinhohtoinen väri.

Joulukransseja

Koleassa säässä lämmittävää hehkuviiniä, glühweinia on Trierissä jo vuosia tarjottu joulumarkkinoita varten teetetyistä savimukeista. Mukista maksetaan parin euron pantti, joten tuolla hinnalla sen voi pitää matkamuistonakin. Suosittua on myös kuuma, terästetty ja kermavaahtohattuinen kaakao. Ruokatarjontaan kuuluvat bratwurstit ja röstiperunakakut, puuarinalla paistetut flammkuchen-piirakat ja trendiruokana paistetut herkkusienet yrttimaustetulla rahkakastikkeella. Jälkiruoaksi voi valita vaikkapa suuria ranskalaistyylisä kreppejä tai palttoonnapin kokoisia hollantilaisia minilettuja.

Metzin joulumarkkinat – Les marchés de Noël à Metz

Metzin jouluTrieristä runsaan sadan kilometrin päässä Metzissä Ranskan Lothringenissa (Lorraine) joulumarkkinat levittäytyvät neljälle aukiolle. Keskiaikaisen ilmeensä säilyttänyt Place Saint-Louis on perinteisesti palvellut markkinatorina. Torin länsilaidan 1200-1400-luvuilta peräisin oleva talorivistö on rakennettu kiinni roomalaisaikaisen kaupunginmuurin perustuksiin. Talorivistöä reunustavan arkadin suojissa pitivät keskiajalla rahanvaihtajat puotejaan. Joulumarkkinoiden satakunta kojua täyttävät aukion niin tarkkaan, ettei sen viehkeys aivan pääse esiin.

Metzin joulutorin perinneherkkuja ovat paahdetut kastanjat, osterit ja etanat ja trendiherkkua savustettu lohi. Tarjolla on lisäksi kansainvälinen sekoitus kaikkea mahdollista: belgialaisia vohveleita, espanjalaisia churroja, saksalaistyyppisiä bratwursteja ja pohjoisafrikkalaisia merguez-makkaroita. Saksalaista stollenia vastaa Ranskassa pain d’épices eli ”maustelimppu”, jonka höysteenä voi olla rusinoita, pähkinöitä, omenaa tai vaikkapa aprikoosia. Sateessa lämmittävän punaviinipohjaisen, sitrushedelmillä ja piparkakkumausteilla höystetyn juoman nimi on täällä ”vin chaud” eli yksinkertaisesti kuuma viini.

Torin tavaratarjonta on astetta modernimpaa ja monikansallisempaa kuin Trierissä. Jos Trierin torille ovat ominaisia kynttiläpuodit, Metzissä myydään pikemmin herkullisen näköisiä ja tuoksuista saippuoita. Korutarjontaa on runsaasti.

Ranskalaisten joulutorien kestosuosikkeja ovat jouluseimeen tarkoitetut pienet savesta valmistetut figuriinit, santonit. Pikku-ukkoperinne syntyi Etelä-Ranskassa 1700-luvun lopulla, kun vallankumous sulki kirkot ja teki lopun niiden seimikuvaelmista. Ihmiset alkoivat rakentaa koteihin pieniä yksityisiä jouluseimiä, muovaillen niihin ensin kertakäyttöhahmoja leivän sisuksesta, sitten kestävämpiä savesta. Nimitys ”santon” tarkoittaa pikku pyhimystä. Santonien valmistus ammattimaistui nopeasti ja hahmovalikoima laajeni ranskalaisen kylän koko ammatti- ja säätykirjoon.

Saviukkojen ”nukkekodeiksi” valmistetaan seimitallien lisäksi kauppoja, käsityöläispajoja ja kyläkaivoja. Lapset saavat usein valita joulutorilta figuriinin tai pari kodin jouluasetelmaan. Varttuneiden suurostajien kokoelmahankintojen loppusumma saattaa olla kymmeniä euroja. Halvimpia ja ehkä hauskimpia ovat parin euron hintaiset ”raakileet”, jotka voi viimeistellä itse värillisillä maaleilla.

Santons-figuriinien valmistajia:
Le moulin à l’huile
Santons Escoffier
Santons Marcel Carbonel

Santons

Metzin rautatieaseman (Place de la Gare) joulutorilla myyntikojut on rakennettu vanhan ajan junanvaunuiksi. Aseman seimikuvaelmassa kultabrokadiin verhotut hahmot odottava päähenkilön saapumista.

Place Saint-Jacques –aukiolla vetonaulana on suuri joulupukin puoti, joka tarjoaa uusinta uutta koristerintamalta. Ympäri vuoden toimiva joulukauppa sijaitsee puolestaan osoitteessa 9 rue des Clercs (ma-la klo 10-12 ja 14-19), vastapäätä tilapäistä joulupukin postitoimistoa, jossa joukko sähköistetyjä lampaita ja kauriita nyökkäilee kuusimetsän katveessa. Joulumarkkinoiden järjestämisestä vastaava kauppiasyhdistys lupaa, että joulupukki vastaa kaikkiin kirjeisiin – ei sentään sitä, että kaikki lahjatoiveet toteutetaan.

Saksan puolella ei taideta tietää, että lasista puhalletut kuusenkoristeet keksittiinkin täällä Lothringenissa pienessä Meisenthalin kylässä, jossa on toiminut lasitehdas 1700-luvun alusta. Tarinan mukaan vuosi 1858 oli niin kuiva, ettei metsästä löytynyt käpykuusia joulua juhlistamaan. Niinpä muuan lasityöläinen keksi ryhtyä puhaltamaan lasista kuuseen koristeita. Olipa kuusenkoristeiden alkukoti missä hyvänsä, Meisenthalin lasitehdas on kumminkin keksinyt brändätä lasiset joulupallot (boules de Noël): tehdas on jo kymmenkunta vuotta tuottanut joka joulu vierailevan taiteilijan disainaaman pallokokoelman. Pari kymppiä maksavia luomuksia myydään muun muassa Metzin matkailutoimistossa.

Metzin ja koko Lothringenin joulukauden ominaispiirre on Pyhän Nikolauksen juhlinta. Joulukuun kuudentena järjestetään Metzissä ja monella muulla paikkakunnalla paraati, jonka valkopartainen ja punanuttuinen päähenkilö näyttää kovasti joulupukilta mutta on oikeasti Lothringenin suojeluspyhimys Pyhä Nikolaus, joka toimi piispana jossain Vähä-Aasiassa 300-luvulla. Piispasetä jakaa kilteille lapsille karamelleja mutta tuhmat lapset joutuvat tekemisiin hänen seuralaisensa Piiskasedän kanssa (Père Fouettard), joka on joko mustapartainen tai kokonaan mustaihoinen – ettei vain olisi se meilläkin tunnettu murjaanien kuningas…

Metzin joulutori

Lothringenin pääkaupunki Nancy ja läheinen pikkukunta nimeltään Saint-Nicolas-de-Port aikovat yksissä tuumin rekisteröidä Pyhään Nikolaukseen liittyvän juhlinnan omaksi ”tavaramerkikseen”. Jos hanke toteutuisi, missään muualla ei saisi järjestää juhlia, markkinoita tai paraateja, joiden nimi viittaa Pyhään Nikolaukseen. Tuumasta suivaantuneet toisinajattelijat keräävät puolestaan nimiä adressiin, jossa esitetään Pyhän Nikolauksen juhlintaa Unescon aineettoman maailmanperinnön luetteloon eli ihmiskunnan yhteiseksi omaisuudeksi.

Luxemburgin joulutori – Winter lights -festivaali

PuulelujaVajaan 70 kilometrin päässä Metzistä ja runsaan 30 kilometrin päässä Trieristä sijaitsevassa Luxemburgin kaupungissa juhlitaan sekä Joulupukkia että Pyhää Nikolausta. Perinteinen joulutori on rakennettu vanhaan kaupunkiin Place d’Armes -aukiolle, mutta aseman tienoille Place de Paris -aukiolle on pystytetty pieni Saint-Nicolas-tori. Matkailutoimisto järjesti Pyhän Nikolauksen paraatin marraskuun lopussa. Kauppiasyhdistys järjesti puolestaan suuren jouluparaatin joulukuun puolivälissä.

Pyhällä Nikolauksella on herttainen letzenkielinen nimi, Kleeschen, joka voisi suomeksi olla vaikkapa Klasu. Kleeschen-paraateja järjestetään muillakin paikkakunnilla. Moselin varren pikkukaupunkeihin Kleeschen saattaa saapua moottoriveneellä. Pyhän Nikolauksen nimikkopäivänä 6.12. luxemburgilaiset lapset saavat pikku lahjan ja jouluna sitten lisää. Konditoriat valmistavat sekä suklaisia joulupukkeja että suklaisia joulupiispoja. Erilaisissa lapsi- ja perhetilaisuuksissa vierailee milloin pukki, milloin piispa. Luxemburgin lapsia joulusetien kaksijakoisuus ei haittaa: sama se, kunhan kumpikin jakaa karkkia ja lahjoja!

Luxemburgin matkailutoimisto on kehittänyt joulumarkkinoista laveamman tuotteen, Winter lights –festivaalin, jonka ohjelmaan sisältyy joulusirkus, konsertteja,  jääveistospaja lapsille ja – nimen mukaisesti – keskustan juhlavalaistus. Tämän vuoden teemana on ekologisuus: jouluvalaistusten energiankulutus on vähennetty murto-osaan aiemmasta korvaamalla 60 000 hekulamppua ledilampuilla. Joulutorin ruoka- ja juomapuodeissa ei enää käytetä kertakäyttöastioita vaan pantillisia pestäviä.

Piparkakkuja

Luxemburgin joulutorilla stollen ja pain d’epices –kakut ovat tarjolla sulassa sovussa. Piparkakut ovat saman näköisiä kuin naapurimaissa, samoin suklaalla kuorrutetut hedelmät. Omintakeista jouluperinnettä on pullaukko, bonhomme, joka ilmestyy kauppoihin pyhäinpäivän tienoilla. Pullaukkoja on monen kokoisia, myös tomusokerilla lumetettuja ja suklaahippusilla vaarallisen herkulliseksi höystettyjä.

Luxemburgissa kansanjuhlien vakiotarjoomuksiin kuuluvat bratwurstimakkarat ja röstiperunakakut, joiden nimi letzen kielellä on gromperekichelcher. Paahdetut kastanjat ja gluhwein kuuluvat myös joulutorin kuvaan. Luxemburgin suurherttuakunnan toiseksi suurimmassa kaupungissa Esch-sur-Alzettessa joulumarkkinoille on tuotu uutuusjuoma – pohjoismainen glögi eli ”glög scandinave”. On se kummallista, miten ruoho on aina vihreämpää naapurin puolella!

Lisää tietoa verkostokaupunki Luxemburg-Metz-Trier-Saarbrückenin verkkosivuilta

X