Matkailu

Šiauliai – Kymmenien tuhansien ristien kukkula

27.2.2008 Teksti: Anna.fi

Liettuan kummallisimpia nähtävyyksiä on kymmenien tuhansien ristien peittämä pikku Kryziu Kalnas -kukkula Šiauliain kaupungin pohjoispuolella. Paitsi ristejä, kukkulalla on jatkuva virta ristejä taivastelemaan saapuneita matkailijoita tai jonkun ihmisen tai asian muistoksi tai hyväksi ristiä pystyttämään saapuneita pyhiinvaeltajia.

Ristikukkuloita Liettuassa on muuallakin, mutta Šiauliain Kryziu Kalnas on vailla vertaa sekä kokonsa että suosionsa suhteen. Ristikukkulan alku on hämärän peitossa mutta ristien pystyttelyn arvellaan saaneen alkunsa samoihin aikoihin, kun liettualaiset kahistelivat saksalaisten valloittajaritarien kanssa Šiauliain kaupungin hallinnasta. Ristien pystyttämisestä on tullut vieraan vallan painostusta uhmaavan kansallisen itsenäisyyden ja katolisen uskonnon symboli.

Erityisen aktiivista ristien pystyttely oli Venäjän tsaarin vallan ja neuvostomiehityksen aikana. Neuvostovaltaa ristiviidakko ja sille suuntautuvat pyhiinvaellusretket nyppivät niin pahasti, että ristit kaadettiin useaan otteeseen ja kukkulakin – joka ei itse asiassa ole nyppylää kummempi – lanattiin tasaiseksi. Mutta ihme ja kumma: kukkula ja ristit nousivat taas kohdalleen.

Lisäpotkua perinteelle kävi vuonna 1993 antamassa paavi Johannes Paavali II, joka piipahti pystyttämässä alueen keskelle oman komean paavillisen ristinsä. Kukkulan kupeessa on myös muistomerkki 1950-luvulle asti neuvostavaltaa vastustaneille partisaaneille.

Liettualainen ristinrakennusperinne hyväksyttiin vuonna 2001 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Aineeton kulttuuriperintö koostuu muun muassa suullisesta perinteestä, musiikista, laulusta tai tanssista, rituaaleista, juhlista ja perinteisestä käsityötaiteesta. Unescon jäsenvaltiot sitoutuvat tekemään parhaansa, jotta ainakin Unescon listalle valitut esimerkit säilyisivät elinvoimaisina ja siirtyisivät seuraaville sukupolville.

Kukkula on ristitaiteen aarreaitta: lienee tuskin yhtään ristimallia tai –materiaalia, jota sillä ei olisi hyödynnetty. Joukossa on runsaasti perinteistä liettualaista puuveistotaidetta edustavia pyhimyksenkuvia. Ristien rustailu on antoisa ala ite-taiteelle. Osa risteistä on häthätää kyhättyjä askarteluteoksia, osaa on mitä ilmeisimmin rakenneltu ajalla ja antaumuksella. Ristejä on käyty pystyttämässä monen kansallisuuden voimin, Islannista ja Australiasta saakka, yksin tai joukolla.

Jotakin lievästi epäkristillistä ristikukkulassa tuntuu olevan. Liettualaiset liittyivät kristikuntaan vasta 1300-luvulla, paljon myöhemmin kuin keskieurooppalaiset naapurinsa. Alkuperäiset uskonnot sinnittelivät pitkään katolisen uskon rinnalla. Kansa jatkoi palvontamenoja pyhissä metsiköissä. Metsiköiden keskellä oli usein suuri puu, tyypillisesti tammi. Maanteiden varsilla näkee vieläkin suuria puusta veistettyjä ristejä, jotka syystä tai toisesta sijaitsevat suuren puun katveessa, joskus kyljessään myös suuri kivi. Ehkä paikkakuntalaiset tietävät, miksi juuri kyseinen paikka ansaitsee erityistä kunnioitusta.

Riitasointuiselta tuntuu myös ristikukkulan pysäköintialueella toimiva markkinapaikka. Markkinakojut syrjäyttänee pyhiinvaellus- ja matkailupyydys, joka kesällä 2007 oli nousemassa kukkulan lähistölle. Kojuista voi ostaa oman sarjavalmisteisen ristin kukkulalle polkaistavaksi, rukousnauhan jonkun toisen ristiin ripustettavaksi tai enkeli-, maria- ja pyhimysrihkamaa kotiin vietäväksi. Tai vaikkapa tuulikellon matkamuistoksi. Kerrotaan, että jos tuuli on sopiva, koko ristikukkula humisee tuulikellona aavemaisesti…

Mistä ristit löytyvät

Ristikukkula Kryziu Kalnas on helpoin löytää saavuttaessa pohjoisesta valtatietä A12/E77: valtatieltä erkanee kukkulalle selkeästi viitoitettu vehreän puukujan reunustama tienpätkä noin 12 km ennen Šiauliain kaupunkia. Via Balticalta Šiauliaihin pääsee suuntaamalla Panevežysin kohdalta länteen vajaan 100 kilometrin verran.

Šiauliaihin bussilla saapuneet käyttävät usein taksia loppumatkaan ristikukkulalle: taksipalvelut ovat liettuassa niin edullisia, että kuljettajan kanssa pystyy sopimaan meno-paluun ja odotusajan kohtuullisesta korvauksesta.

Saksalaisten valloittajaritarien vuonna 1236 perustama Šiauliai on Liettuan vanhimpia kaupunkeja ja 130 000 asukkaallaan maan neljänneksi suurin Vilnan, Kaunasin ja Klaipedan jälkeen. Matkailukohteena kaupunki itsessään ei ole järin vetovoimainen – paitsi, jos on kiinnostunut jälkineuvostoaikaisesta arkielämästä. Neuvostovallan aikana Šiauliain taloutta piti pystyssä polkupyöräteollisuus. Teollisuutta kaupungissa on edelleenkin, samoin korkeakouluja mutta EU-ajalta odotettu taloudellinen kukoistus odottaa vielä tulemistaan. Kaupungista löytyy mm. polkupyörämuseo, valokuvamuseo sekä radio- ja tv-museo.

Unesco: Intangible heritage
Šiauliain kaupungin sivusto

Teksti ja kuvat: Kaija Pulkkinen

Lue myös

Suosittelemme