Matkailu

Viron helmet

Teksti: Veli-Matti Jusi, Leena Mallat ja Arja Talonen Kuvat: Veli-Matti Jusi, Leena Mallat ja Arja Talonen

Orjakun satamassa sijaitseva hauska maamerkki opastaa kalastajat ja veneilijät rantaan.Vivan toimitus etsi joukolla reissutärpit. Komeat kartanot, merikapteenien kylä ja saarenmaalainen saippua ovat tutun naapurin hienoja helmiä.

Orjakun satamassa sijaitseva hauska maamerkki opastaa kalastajat ja veneilijät rantaan.

Vaemlan villatehdas

Rikkumattomassa maaseudun rauhassa Käinan kunnan Vaemlan kylässä syntyy villalankaa yli satavuotiailla puolalaisilla koneilla.

Tunnelma vanhassa tehdasrakennuksessa on ainutlaatuinen: leppoisassa ilmapiirissä jalostuu hiidenmaalainen lampaanvilla langaksi, josta käsityöntekijät neulovat erilaisia villavaatteita.

Historiaakin miljöö henkii hauskalla tavalla. Vanhat kyltit kertovat, että liuskekivitalossa toimi aikoinaan Viron Sosialistisen Neuvostotasavallan Paikallisteollisuuden Kombinaatin perustama villatehdas. Vanhat mantereelta tuodut koneet toimivat vuoteen 1987.

1990-luvun alussa ohjaksiin tarttui Valdman perhe eli Tiiu ja Jüri Valdma. Vanhassa villatehtaassa tapahtui taas. Rakennus ja koneet korjattiin perusteellisesti.

Isäntäväki esittelee mielellään villatehtaan koneita, mutta ensisijaisesti ne on tarkoitettu työntekoon. Päivässä syntyy villalankaa noin 30 kiloa.

Villatehtaalta voi ostaa edullisesti emännän suunnittelemia villatuotteita kuten kintaita, sukkia ja villapuseroit. Ostosten jälkeen voi vaikka istahtaa tehtaan kahvilaan ja nauttia Hiidenmaan hienosta luonnosta.

Villalampaat kaipaavat ulos, mutta pääseekö myös mustalammas uuteen kotiin?

Kõpun majakka

Kõpun majakka sijaitsee Hiidenmaan länsipäässä. Se on ollut paikallaan jo puoli vuosituhatta ja syntyi Hansaliiton aloitteesta. Rakennuspaikka on Andrusemäen selänne. Se on Hiidenmaan korkein mäki, ja sitä kutsutaan nykyisin Tornimäeksi.

Varsinainen majakka Kõpusta tuli vasta 1600-luvun puolivälissä. Majakan korkeus on 36 metriä ja kerrotaan, että sen synnyttämiseksi tarvittiin 6 000 tonnia kiveä.

Kapeat portaat kannattaa kavuta ylös. Näkymät majakan huipulta ovat mahtavat. Suomenlahden vilkas meriliikenne on nähtävissä sieltäkin.

Kõpu on koko maailman kolmanneksi vanhin edelleen käytössä oleva majakka.

Kõpun majakka

Saarenmaa ja Hiidenmaa

Saarenmaa on Viron suurin saari. Koko Viron pintaalasta saaria on lähes kymmenesosa ja niiden kokonaismäärä on 1 500.

Saarenmaalla on asukkaita 35 000 ja sen pääkaupunki on idyllinen Kuressaare, suomalaistenkin turistien suosima paikka.

Hiidenmaa on Saarenmaan jälkeen Viron toiseksi suurin saari. Asukkaita tällä rauhallisella saarella on noin 10 000, ja sen ainoa kaupunki on Kärdla. Kärdlan kaupungin lisäksi Hiidenmaalla on neljä kuntaa.

Koguvan kalastajakylässä vanhat veneet pääsevät kiviaidalle viimeiseen lepoon.

Hiljaisille ja hyvin luonnonkauniille saarille pääsee lautalla suoraan joko manner-Virosta Virtsusta Kuivastuun Muhuun ja edelleen Saarenmaalle tai Rohukülasta Hiidenmaan Heltermaahan. Saarenmaalta Hiidenmaalle pääsee lautalla Triigistä Söruun.

Etäisyydet saarilla ovat lyhyitä. Lauttamatkatkin ovat viehättäviä kokemuksia.

Kuressaaren kaupunki on pelkkää idylliä.

Saippuaa Saarenmaalta

Luomuperheen kesäidylliä: kukat hehkuvat saippuapajan pihalla.

Ea Velsvebel siirtyi muotialalta saippuan tekijäksi Saarenmaalle.Saarenmaalainen Ea Velsvebel ja englantilainen Stephen Greenwood tapasivat Lontoossa, rakastuivat ja menivät naimisiin. He tekivät työtä ja asuivat ensin Lontoossa, sitten San Franciscossa. Ea oli opiskellut muotisuunnittelua, Stephen uskontotiedettä. He elivät luomuelämää ja käyttivät muun muassa luomusaippuoita, mutta saippuanteosta kumpikaan ei tiennyt mitään.

Kunnes he lomalla Saarenmaalla ”hullaantuivat” ja ostivat tyhjänä seisseen taloröttelön keskeltä Kaarman metsää, 18 kilometrin päässä Kuressaaresta. He kunnostivat talon työllä ja vaivalla ja rupesivat sitten vasta ihmettelemään, millä eläisivät. Ja päättivät, että luomusaippualla.

Nyt Goodkaarman tilalla tuoksuvat eteeriset öljyt ja hellalla muhii saippuakattila. Kaksi vuotta sitten nuoripari sai esikoisensa ja kohta syntyy toinen lapsi. Kesällä elämä on vilkasta, kun saippuapaja on joka päivä auki, mutta talvella on hiljaista. – Emme rikastu, mutta saamme leivän perheelle. Moni ihmettelee ratkaisuamme, mutta tällainen elämä sopii meille, Ea ja Stephen hymyilevät.

Kyläidylli Muhulla

Näkymä on kuin satukirjasta: hiekkainen kylätie kiemurtaa vanhojen jalavien ja tammien alta kyläkeinun ohi. Harmaassa hirsitalossa on paksu ruokokatto. Mummo paimentaa vapaina kaakattavia kanojaan vinttikaivon vierellä.

Kylän taloja ympäröivät 200-vuotiset kiviaidat, muistomerkkinä sukupolvien työstä. Kiviaidoilla on kumollaan vanhoja, harmaita veneitä. Koguvan kylässä Muhulla kiviaita on täysin palvelleen veneen viimeinen leposija.

Koguvassa on asunut kalastajia ja postimiehiä siitä saakka kun ritari von Plettenberg 1500-luvulla lahjoitti maata eräälle Henrik Schmuulille. Schmuulin perhe sikisi ja kasvoi, ja kohta sukua oli jo yhden kylän verran. Vuonna 1930 Koguvassa asui 150 ihmistä, joista sata oli Smuuleja. Vuonna 1971 kuolleen kirjailija Juhan Smuulin koti on keskellä kylää.

Vanhin kylän taloista on rakennettu 1700-luvun alussa. Kaikki näyttää museaaliselta, mutta tuoreet klapipinot ja talojen seinustoilla kuivuvat kampelat ja nokkahauet kertovat, että täällä asutaan.

Turistikin voi viipyä hetken Koguvan idyllissä. Puolenkymmentä taloa tarjoaa majoitusta, joukossa yksi suomalainenkin perhe. Koguvassa on kahvila, ravintola, taidegalleria ja museo hienoine käsitöineen.

Kaunis Koguva sijaitsee Muhun saaren länsirannalla. Autolla pääsee perille lyhyen lauttamatkan jälkeen.

Koguvan kalastajakylässä vanhat veneet pääsevät kiviaidalle viimeiseen lepoon.

Kartanoiden kuningatar Palmse

Tallinnasta itään, vajaan tunnin ajomatkan ja vajaan 100 kilometrin päässä on kolme kartanoa, Palmse, Sagadi ja Vihula. Ne ovat verraten lähekkäin ja sopivasti omanlaisiaan. Kaikissa voi myös yöpyä, joten kohteet sopivat pyörämatkailijankin kohteeksi.

Kolmesta kartanosta komein on Palmse, jossa kävijä pääsee herraskartanotunnelmaan. Se sijaitsee Lahemaan kansallispuistossa. Päärakennus on vuodelta 1785, mutta kartanon historiaa tunnetaan 1200-luvulle asti, jolloin se kuului Tallinnan Mikaelin nunnaluostarille. Vuodesta 1677 vuoteen 1923 kartanon omisti von der Pahlen suku. Päärakennuksen seinillä on edelleen suvun jäsenien muotokuvia, vaikka alkuperäistä kalustusta ei olekaan tallella.

Neuvostoaikoina kartanossa toimi muun muassa pioneerileiri. Kunnostus alkoi vuonna 1975 eli jo Neuvosto-Viron aikaan ja kesti yli kymmenen vuotta. Sinä aikana remontoitiin kaikkiaan 27 rakennusta. Entisöinnissä oli mukana paljon vapaaehtoisia, rahaa saatiin myös yrityksiltä. Nyt päärakennus on museo.

Kun kaikki rakennukset oli saatu uuteen uskoon, pantiin kuntoon vielä metsäpuisto kävelypolkuineen ja paviljonkeineen. Kartanon ympärillä on 40 hehtaaria puistoa ulkoiluun ja retkeilyyn. Lahemaan kansallispuiston vierailukeskus toimii kartanon tallissa.

Kartanoiden kuningatar Palmse

Sagadinissa voi oppia metsästä

Sagadin kartano on myös Lahemaan kansallispuiston alueella, jonkin kilometrin itään Palmsesta. Sen historiaa on pystytty paikallistamaan aina vuoteen 1149. Pisimpään kartanoa hallitsi von Fockien suku. Kartanon päärakennus valmistui vuonna 1753. Sittemmin rakennusta on laajennettu muutamaan otteeseen, aika väljästi eri tyylien mukaan.

Vuonna 1919 kartano siirtyi valtion omistukseen ja siinä toimi muun muassa koulu. Sitten 1977 omistajaksi tuli Rakveren Metsätalous. Päärakennus kunnostettiin nykyiseen asuunsa 1987. Erikoisin huone on sisustettu ja kalustettu sarvipäillä. Metsästys on yksi kartanon teemoista.

Siinä missä päärakennuksessa museon tyyli on metsästystä harrastavien kartanonherrojen maailma, niin siipirakennukseen perustettu metsämuseo on hyvin moderni, interaktiivinen näyttely, vaikkakaan viroa osaamaton ei pysy museossa kaikessa ihan kärryillä.

Sagadin kartano

Kylpylähoitoja ja kokouksia

Vihulan kartano ei ole museo, vaan tanskalaisomistuksessa oleva hotelli. Päärakennuksessa on à la carte ravintola, kirjasto ja hotellihuoneita. Lisää majoitustilaa on sivurakennuksissa, joita on runsaasti. Yhdessä on kokoustiloja, toisessa teehuone, kolmas rakennus on rento ravintola ja yhteen sivurakennukseen on tehty moderni kylpylä, Ecospa.

Kylpylä uskoo luonnonmukaisuuteen. Hyötypuutarha kunnostetaan tänä kesänä, sillä tarkoitus on itse kasvattaa mahdollisimman paljon yrteistä ja kasveista, joita kylpylän hoidoissa tarvitaan. Kaikkea tarvittavaa kuten kultahippuja ei puutarhasta saada. Kunnostus jatkuu, seuraavaksi vuodossa on vanha mylly.

Kartanon historia tunnetaan 1500-luvulta asti. Omistajina ovat olleet Loden, Helreichien ja Schubertien perheet. Toisen maailmansodan aikana talossa toimi vakoilukoulu, Neuvostovallan aikana se toimi kolhoosin vanhainkotina.

Tyyliä ei riko, vaikka kartanon läheisyydessä, lammen toisella puolella on kyläkauppa, jossa aika vaatimattoman peruselintarvikkeiden ja kodinhoitotuotteiden valikoiman ohella on reiluhkosti alkoholia.

Vihulan kartanon puistoa

Lapsellisille

Rakveren linnoitus ei ehkä linnoituksena ole huomattava nähtävyys, mutta kokemisen arvoinen se on, jos matkaseurana on lapsia. Linnoitus on varsinainen puuhamaa, jossa voi kokeilla ikiaikaisia kilpailuja ja leikkejä.

Kaikki on aika kotoista ja tutunoloista, disneymäinen kiilto puuttuu kokonaan. Turvallisuuden vuoksi on jouduttu tekemään kompromisseja, esimerkiksi miekkailut käydään muovisilla, pehmeähköillä välineillä.

Linnoitus on varsinainen puuhamaa, jossa voi kokeilla ikiaikaisia kilpailuja ja leikkejä.

Vilsandin majakkaVilsandi

Pientä vaivannäköä sinne pääseminen edellyttää, mutta Viron läntisin asuttu saari Vilsandi Saarenmaan länsirannikolla on taatusti näkemisen ja kokemisen arvoinen paikka. Katajainen saari – itse asiassa saaria ja luotoja on koko Vilsandin alueella lähes sata – on lintuparatiisi, jota hallitsee 1809 rakennettu Vilsandin majakka.

Ympäri vuoden saarella on vain kaksi vakituista asukasta, kesäaikaan asukasluku moninkertaistuu. Vilsandi on laajentunut lintujensuojelualueesta kansallispuistoksi. Osalle alueesta pääsee laskuveden aikaan jalkaisin, kuorma-autolla tai maasturilla, muutoin Papisaaren satamasta postiveneellä. Liput saarelle pääsemiseksi kannattaa varata etukäteen.

Vilsandi on luonnonystävän toiveiden täyttymys. Siellä vallitsee rauha ja hiljaisuus, jonka rikkovat vain iivekkäät, hylkeet ja runsas peura- ja villisikakanta. Äänekkäät ”perusturistit” eivät siellä meuhkaa.

Käsmun kapteenien kylä

Käsmun kapteenien kyläKäsmyn kapteenikylä rannikolla, noin Porvoon kohdalta suoraan etelään, on mielenkiintoinen pieni kylä, jossa 1800-luvulta aina vuoteen 1931 toimi koulu, josta suurin osa Viron merikapteeneista valmistui. Kylässä on tavallisten ihmisten koteja, mutta myös rikkaiden ja firmojen hulppeita kesähuviloita.

Erikoisin nähtävyys on Aarne Vaikin vuonna 1993 perustama merimuseo. Siellä on sulassa sovussa kiinnostavia, meriaiheisia esineitä ja suuri määrä epämääräisiä tavaroita, joista osan museaalinen arvo on olematon.

Nyt mies on rakennuttanut viikinkiveneen. Tarkoitus on tehdä siitä huvitusta turisteille. Vesillelasku oli kesäkuussa.

Elokuun 6.-8.8. Käsmun kylässä on kansanmusiikkijuhlat Viru folk.

Viikinkivene Käsmun kapteenikylässä

Viron matkailusivut

X