Muoti

Ahdistavatko vaatteista aiheutuvat ympäristöhaitat? Näin saat ekologisemman vaatekaapin

Muotia rakastava toimittaja havahtui vaateteollisuuden ympäristöongelmiin ja ahdistui. Voiko muotia kuluttaa ekologisesti?

Teksti:
Tyyne Pennanen
Kuvat:
Kuvitus Tinka Lindroth

Muotia rakastava toimittaja havahtui vaateteollisuuden ympäristöongelmiin ja ahdistui. Voiko muotia kuluttaa ekologisesti?

Muistatko Carrien walk-in-closetin Sinkkuelämää-sarjassa? Haaveilin 15 vuotta sitten samanlaisesta isosta vaatehuoneesta, joka olisi täynnä upeita vaatteita. Nykyisin ajatus on alkanut tympäistä, sillä Carrien vaatehuone on mielikuvissani muuttunut ongelmajätesammioksi.

Viime vuosina olen tullut yhä tietoisemmaksi siitä, miten haitalliset vaikutukset vaateteollisuudella on ympäristöön.

Lista on pitkä. The Economistin mukaan yhden tekstiilikilon valmistaminen aiheuttaa 23 kiloa kasvihuonekaasuja. Esimerkiksi puuvillan viljely kuluttaa valtavat määrät vettä: WWF:n mukaan yhden puuvillakilon tuottamiseen tarvitaan 7 000–29 000 litraa vettä. Lisäksi sen viljelyssä käytetään paljon tuholaismyrkkyjä. Indonesian Citarum-joki puolestaan on The Telegraphin mukaan yksi maailman saastuneimmista joista, ja yksi syy ovat vaatetehtaiden myrkylliset kemikaalit, jotka pääsevät jokeen. Suomen Luonto -lehden vuoden 2017 turhakkeeksi valitsemasta fleecestä taas irtoaa pesussa mikromuovia, joka päätyy vesistöön.

Silti ihmiset ostavat vaatteita enemmän kuin koskaan. The Economistin mukaan globaalin muotiteollisuuden tuotanto on tuplaantunut vuosina 2000–2014, ja yhden vaatekappaleen käyttöikä on puolet vähemmän kuin 15 vuotta sitten.

Tekstiilijäte on jo määränsä puolesta kasvava ongelma. Tekstiilien uusiokäyttö on vielä lastenkengissä, eikä niiden ympäristöystävällisestä hävittämisestä tiedetä tarpeeksi. Kierrätykseenkin liittyy haasteita. Käytettyjä vaatteita viedään länsimaista esimerkiksi Afrikkaan. Siellä taas niiden hävittämiseen liittyy ongelmia puutteellisen jätehuollon takia.

En voi enää ohittaa näitä faktoja olankohautuksella. Haluan oppia ympäristöystävälliseksi pukeutujaksi. Mutta miten?

33 vaatteella vaatekaaos hallintaan

Osta vähemmän, vastaa vaatesuunnittelija Rinna Saramäki. Hän on kirjoittanut ekologista pukeutumista käsittelevän kirjan Hyvän mielen vaatekappi.

– Ympäristöystävällisten tai vähiten haitallisten materiaalien pohtiminen on hienosäätöä. Isoin ympäristöteko on vaikuttaa vaatteiden määrään.

Saramäki antaa neuvon, jota päätän kokeilla heti.

Valitse 33 vaatetta ja asustetta, joita käytät kolmen kuukauden ajan. Vie loput kellariin. Kolmen kuukauden kuluttua voit päivittää vaatekaappiasi tuomalla kellarista ”uusia” tilalle ja viemällä ”vanhat” kellariin. Lukumäärä pysyy koko ajan samana. Alusvaatteita ja sukkia ei tarvitse laskea mukaan.

– Tällä tavalla huomaat, mitä vaatteita oikeasti käytät, ja ne, joita olet unohtanut käyttää. Ja kun vaatteet eivät huku vaatekaapin uumeniin, et tule ostaneeksi jotakin sellaista, jonka jo omistat. Jos kesken kauden tulee välttämätön vaatetarve, ensin katsotaan kellarista, löytyisikö sopiva vaate sieltä, Saramäki selittää.

Hän on omaksunut kyseisen Project 333 -vaatteidenhallintamenetelmän amerikkalaiselta tietokirjailijalta Courtney Carverilta. Projektin tiukkuuden asteen voi kukin säätää itse.

Raivosiivouksen jälkeen saan supistettua vaatteeni, laukkuni ja kenkäni 64 kappaleeseen. Jotta lukuni ei nousisi yli sadan, päätän, ettei treenivaatteita ja koruja lasketa mukaan.

Olen kaukana 33 kappaleen tavoitteesta, mutta ihailen silti vaatehuonettani. Se on siisti ja ilmava. Karsinnan ansiosta huomaan heti tehneeni joitakin turhia hankintoja. Omistan viisi paksua villatakkia, mutta en ainuttakaan tyylikästä bleiseriä. Älytöntä.

Pidä listaa vaatetarpeista ja -hankinnoista

Älytöntä oli sekin, että jokin aika sitten ostin bikertakin, vaikka olen aina tiennyt, ettei sellainen sovi minulle. Mutta ilmeisesti syvällä sisimmässäni kuvittelen olevani yhtä rokahtava kuin Kate Moss.

– Älä juokse unelman perässä, vaan mieti etukäteen, mitä oikeasti tarvitset, Saramäki sanoo.

Tarpeitaan voi hahmottaa paremmin, jos niistä pitää listaa. Saramäki kirjoittaa ylös, mitä hän tarvitsee, ja sitten hän tutkii lehtiä ja nettisivustoja. Pahinta on mennä paniikissa ja viime tipassa kauppaan ostamaan jotakin, mitä käyttää vain muutaman kerran.

Myös ostoksista kannattaa pitää listaa. Sillä tavalla saa realistisen kuvan siitä, mitä on vuoden aikana hankkinut. Saramäki merkitsee ylös tuotteen, brändin, hinnan ja vuoden lopussa arvion siitä, oliko hankinta hyvä.

Ekologinen shoppailija ostaa käytettyjä vaatteita, ja niin tekee Saramäkikin. Välillä hän kuitenkin satsaa uusiin vaatteisiin.

– Ja silloin ostan jotakin todella laadukasta ja ihanaa.

Suosi kotimaista villaa ja luomupuuvillaa

Minäkin haluan jotakin ihanaa! Mutta nyt on oltava järkevä, joten kysyn Saramäeltä, mikä tekstiili on ympäristöystävällisin.

– Tällä hetkellä kehitellään uusia ympäristöystävällisiä materiaaleja, mutta niitä ei ole vielä kaupallistettu kunnolla. Jos jokin pitäisi kuitenkin nimetä, niin ehkä kotimainen villa, Saramäki sanoo.

Kotimaista villaa on kuitenkin vähän saatavilla.

Useimmiten ostan puuvillaa. Saramäki suosittelee ostamaan luomua ja pitämään silmällä esimerkiksi kansainvälistä luonnonmukaista tekstiilituotantoa edistävän GOTS-järjestön sertifikaattia. GOTS-sertifikaatin saaneissa tekstiileissä on oltava vähintään 70 % luomukuituja.

– Mutta loppujen lopuksi paras ympäristöteko on ostaa vaate, jota oikeasti käyttää pitkään, Saramäki sanoo.

Pitkitä vaatteen ikää huoltamalla

Laadukkaatkin vaatteet kuluvat, ja hyvä niin. Silloin niitä on käytetty. Vaatteiden ikää kannattaa pitkittää huoltamalla.

– Napin ompelemisen ja parsimisen pitäisi kuulua kansalaistaitoihin. Jos vaatteessa on vaativampaa korjattavaa, se kannattaa viedä korjausompelijalle.

Jossain vaiheessa vaate kuluu käyttökelvottomaksi. Mikä on ympäristöystävällisin tapa hankkiutua siitä eroon?

– Hyväkuntoiset vaatteet voi kierrättää ja huonokuntoiset, joissa on tekokuituja, heitetään sekajätteisiin. Luonnonkuituvaatteista voi tehdä vaikka siivousrättejä kotiinsa.

Ekologinen vaatekaappi vaatii hieman vaivannäköä ja pohdintaa. Huomaan kuitenkin jo nyt nauttivani uudesta, hivenen minimalistisemmasta elämäntyylistäni. Kun vaihtoehtoja on vähemmän, minun on helpompi päättää, mitä puen ylleni. Ja jos onnistun shoppailemaan jatkossa vähemmän, ehkä rahaa säästyy siihen tyylikkääseen bleiseriin, joka vaatehuoneestani puuttuu. Se olisi minulle sopiva ekoteko.

X