Lifestyle

Farkkujen vallankumous

27.2.2007 Teksti: Anna.fi

FarkkukirjaTuula Poutasuon Farkkukirja (2006) valottaa farmareiden matkaa työvaatteesta kaiken kansan rennoksi pukineeksi. Poutasuo kuvaa kirjansa sivulla 98, miten farkkujen kapinallinen imago on muuttunut viimeisen 50 vuoden aikana:

”Farkut nousivat 1950-luvulla symboloimaan nuoruutta ja kapinaa, ja alusta asti ne on liitetty myös rockiin. Näihin asioihin ne liitetään vieläkin. Aluksi ne olivat pelkästään nuorten vaate, mutta nykyään niitä käyttävät minkä tahansa ikäiset ihmiset, jotka haluavat tehdä nuorekkaan vaikutelman. Villeimmistä vuosistaan farkkujen kapinallisuus on pehmentynyt merkitsemään lähinnä rentoutta vastakohtana kaikenlaiselle jäykistelylle.”

Farkkukirja on kiinnostava kokonaisuus lukijalle, joka ei seuraa muodin tuulia, sillä se sisältää tietoa farkkujen evoluutiosta ilman liian yksityiskohtaista kerrontaa. Sodan jälkeinen sukupolvi näkee kirjassa varmasti heijastuman nuoruudestaan. Toisaalta, kun farkut eivät enää kuvasta barrikadeille nousemista, on rock-tyyli yleistynyt katutyyliksi. Tosin se on laimentunut vain näennäiseksi rockiksi.

Kun leipäjonot jäivät toiseksi

Kotimaisten farkkujen saapuessa Suomeen 1950-luvulla, niiden myynnille kävi kuin henkilökohtaiselle menestykselleni Hippohiihdoissa kolme vuotiaana: ensimmäinen vuosi meni läskiksi, mutta toisesta vuodesta alkoi voittoputki. James Dean -nimisistä farkuista tuli niin suositut, että niitä jonotettiin listalla – aivan kuin Hermeksen Birkin-laukkuja. Myöhemmin nimeksi vaihtui James, kun kuolleen filmitähden nimenkäyttöä ei nähty soveliaana. Jamekset jatkoivat taivalta farkkujen kuninkaana Suomessa 1970-luvulle asti. Vaateteollisuus eli kulta-aikaa ja kysyntää riitti niin idästä kuin lännestä. Suomessa ensimmäiset farkkujen muotitaiteilijat alkoivat suunnittella farkkukankaasta uusia malleja mukaan lukien mikroja ja hameita.

Myyntiä vuoristoradan tapaan

1980-luvulla farkut menettivät suosiotaan, kun katukuvaan liittyi useita eri pukeutumistyylejä. 1990-luvulle saavuttaessa laman runtelemassa Suomessa vaatetehtailu osoittautui kannattamattomaksi. Individualistinen suuntaus osoitti suurten tuotantoerien kannattamattomuuden. 2000-luvulla farkkujen suosio nostaa puntteja kohti taivaita, mutta sen takana eivät ole enää vallankumoukselliset aatteet. Eri mallit ovat jälleen huudossa lähinnä ulkomaisten ketjujen voimalla.

Maassa farkkujen tavalla

Farkkukirja on oiva kokonaisuus, joka kertoo nuorisokulttuurin kehityksestä muotia heijastaen. Poutasuo kirjoittaa Lontoon olleen jo 1960-luvulla nuorisomuodin keskus. Kirjassa kerrotaan vanhemman herrasmiehen kommentoivan Helsingissä pillifarkkuihin pukeutujia: ”Tytöt ulkoiluttavat takapuoltaan.” Lähdin ulkoiluttamaan omaa takapuoltani matkalla yliopistolta lounaalle. Kamerani empiirisen tutkimuksen mukaan Tottenham Court Roadilta löytyy seuraavanlaisia ulkoiluttajia. Katso galleria!

Tuula Poutasuo: Farkkukirja (2006)

Anni

Lue myös

Suosittelemme