Kun Susani Mahadura nuorempana kaatoi kahvia rinnuksilleen, hän osti uuden paidan likaisen tilalle – matka Myanmarin vaatetehtaille paljasti pikamuodin varjopuolet: ”Enää en voi ummistaa silmiäni”
Toimittaja Susani Mahaduralle shoppailu oli vuosien ajan mukavaa ajanvietettä – kunnes hän sai tilaisuuden matkustaa Myanmarin vaatetehtaille. Siitä lähtien Susani on tietoisesti vältellyt pikamuodin ostamista.
Susani Mahaduran mielestä länsimaiden olisi aika ottaa vastuu kuluttamisestaan.
Toimittaja Susani Mahaduralle shoppailu oli vuosien ajan mukavaa ajanvietettä – kunnes hän sai tilaisuuden matkustaa Myanmarin vaatetehtaille. Siitä lähtien Susani on tietoisesti vältellyt pikamuodin ostamista.
Toimittaja Susani Mahadura, 30, kuvailee itseään visuaaliseksi ihmiseksi. Hänelle vaatteet ja muoti ovat aina olleet lähellä sydäntä.
Shoppailu olikin pitkään Susanille hauskaa ajanvietettä, eikä hän juuri pohtinut sitä, mistä hänen hankkimansa pikamuoti oli peräisin. Uusilla, henkarissa roikkuvilla vaatteilla oli myös terapeuttinen vaikutus. Ne saivat Susanin hyvälle tuulelle.
– Minulla ostaminen on liittynyt johonkin sellaiseen tyhjyyden täyttämiseen. Ostamisesta sai nautintoa ja hetken tuntui, että kaikki oli täydellisesti.
Verta, hikeä ja t-paitoja
Ilmastonmuutoksen ympärillä käyty keskustelu sai kuitenkin myös Susanin pohtimaan omaa suhtautumistaan pikamuotiin. Hän myös tiesi, että omasta kulutuskäyttäytymisestä löytyisi parantamisen varaa.
– Olen ollut sellainen kuluttaja, että jos päivällä on tippunut kahvia paidalle, mutta olen sopinut näkeväni illalla kavereita, niin olen käynyt nopeasti ostamassa ketjuliikkeestä halvan paidan likaisen tilalle, Susani paljastaa.
Tähän tuli muutos viime keväänä, kun Susania pyydettiin juontamaan Ylen uutuussarjaa Verta, hikeä ja t-paitoja.
Ohjelman kuvaukset veivät Susanin yhdessä neljä muodin parissa työskentelevän vaikuttajan kanssa pikamuodin alkulähteelle Myanmariin. Siellä seurue sai nähdä, millaisissa olosuhteissa vaatteita tänä päivänä tehdään.
– Mielestäni tämä on tällä hetkellä yksi tärkeimmistä puheenaiheista. Meidän pitäisi pystyä käymään keskustelua siitä, mistä vaatteemme tulevat, miten ne tehdään, ja mitkä ovat vaateteollisuuden seuraukset ympäristölle, Susani sanoo.
Herättävä kokemus
Pari viikkoa kestäneestä kuvausreissusta Susanin mieleen ovat jääneet etenkin Myanmarin puuvillatehtaat, joissa työntekijät käsittelevät puuvillan värjäämiseen käytettäviä kemikaaleja ilman minkäänlaisia suojia.
– Kun ostat Suomessa vaatteita, on todella vaikea hahmottaa, mitä vaatteen valmistaminen on aiheuttanut toisaalla. Meidän länsimaalaisten ei tarvitse nähdä tehtaiden takia värjäytyviä jokia tai ihmisiä, jotka työskentelevät kemikaalien kanssa pitkää päivää ja pienellä palkalla.
Myanmarin matkan jälkeen Susani kertoo suhtautuvansa aiempaa kriittisemmin kuluttamiseen. Vierailu vaatetehtaissa oli hänen omien sanojensa mukaan piste i:n päälle – matkan jälkeen Susani tiesi, ettei halua jatkaa pikamuodin ostamista entiseen tapaansa.
– Enää en voi ummistaa silmiäni. Reissu sai minut tajuamaan, etten enää halua olla osana tätä.
Nykyään Susani suosiikin kirpputoreja. Hän kertoo tulleensa myös entistä tarkemmaksi sen suhteen, mitä vaatteita hän oikeasti tarvitsee.
– Yksinkertainen esimerkki on juhlat. Pitääkö jokaisessa juhlassa olla uusi mekko? Susani kysyy.
Vaatteista ja niiiden ympäristövaikutuksista kirjoitetaan mielestäni enemmän kuin teknologian haitoista.
Miten valtavan paljon bitcoin louhinta kuluttaa sähköä ja meidän kaikkien pahe, some, mihin meitä kannustetaan teknologian käyttöön, ja itse teknologian valmistus joka vaatii kaivostoimintaa, jota harva toivoo kotinurkille. Kuten ei toivo sähköntuottoakaan, ei tuulivoimalaa, ydinvoimalaa tai avometsähakkuuta tai hiilivoimalaa.
Ainoa keino olisi rajoittaa ja vähentää, mutta pakotteiden myötä on käynyt päonvsstoin. Kaikki hyvä kja kaunis yhteisöllisyys, kadonnut, mutta itsekkyys lisäööntynyt kun rakennetaan niille joilla jo on lisää.
Susanilla arvot kohdillaan. Likainen vaate roskiin ja uutta tilalle. Ei stana ole todellista. Ei tarvi normaalin ihmisen mennä Myanmariin katsomaan kuinka vaatteet tehdään. Farkut ja t paidat menee helposti yhdet 10 vuotta….
Miten tietämätön voi toimittaja olla??? Jo vuosia on eri yhteyksissä kirjoitettu palstakilometreittäin olosuhteista halpatuotantomaiden tehtaissa ja työntekijöistä. Ei minusta kenellekään pitäisi olla epäselvää, mikä tilaamme on.
Tämä henkilö samoin muuta ohjelmaan osallistuneet saisivat hävetä silmät päästään, jos osaavat.
Nyt sitten annetaan ”ohjeita” muille. Hävettävää!!!!!!
EI näistä nyt palstakilometrjä olla kirjoitetttu, vaikka kirjoitettu onkin. Tämänkin suomennettu brittiformaaatti! Mukana olleet ovat voineet hyvinkin tiedostaa asia, mutta eivät tunteneet sitä omalla ihollaan asti. Varmasti tulee oleman monelle silmiä avaava dokumentti ja pikamuodin kulutus vähenee. Hyvä juttu että asioista muistutetaan; sitähän tehdään viikottain myös astia-tai pyykkikoneen käytöstä tai siivoamsesta, vaikka sen pitäisi olla jokaiselle niin tuttua, ja kotona opittua ’pässin lihaa’ käytännössä. Tällaiset häpeämisjutut on taas niin lapsellisia; kun yritetään olla niin paljon muita parempia ihmisiä, että oksettaa lukea. Vanhemmat voivat syyttää itseään laikuudesta ellei nuorempi polvi ole asioita yhtä perillä. Mutta ei siirretä tätä koulun harteille. Vanhemmat ottaa itseä niskasta ja kertovat lapsille, mitä elämä on köyhissä maissa. Ja mihin kaikkeen se vaikuttaa kun työt tehdään halpamaissa. Tästä voi aloittaa ja lopettaa tuon hassun häpeämisen. Kellonajasta päätellen kommentista ymmärtää myös toisen pointin.. mutta jääköön sanomatta. Annetaan tunteen kiertää takaisin lähettäjälle.
Hienoa. En itsekään asu Suomessa. Mutta ei myöskään tarvetta hyökätä kenenkään toimittajan kimppuun. Jokainen vastaa omastaan. Ja hyvä sekin, että ’silmät avautuvat’ jossain elämänvaiheessa.
Lammasnappa-tuotteet tuleet myymälöihin. Ja mikä sen parempi kuin lunnontuotteet vaatteissa ja kengissä. Tekonahkatuotteita en suostu käyttämään, koska ne myös saastuttavat enemmän. Eikä tunnu hyvältä päällä.
Milla M /
5.3.2020 klo 00:04
Sandran blogi porskuttaa edelleen muodin vaatteiden ja nahkatuotteiden ympärillä…
Tietoa on ollut paljon tarjolla ennenkin, jos sitä on osannut etsiä. Mielestäni ei ole kyse uudesta ilmiöstä. Monet ihmiset heräävät vain myöhään todellisuuteen – sama juttu esim. ilmastonmuutoksen kanssa.
Susani olisi voinut pitää vaikka varapaitaa mukana töissä, ettei olisi tarvinnut uutta ostaa.
Vinkki 1: Mikä vaate menee rikki ensimmäisen pesun jälkeen? En ole ostanut koskaan niin huonoa vaatetta, suurin osa kestää monia monia vuosia.
Vinkki 2: parempi neuvo olisi: löydä oma tyylisi, älä seuraa muotia, näin ei tule turhia ostoksia. Kehitä itsevarmuutta oman tyylin suhteen.
Nahkatuotteiden valmistus tulisi lopettaa, muita paljon parempia ja tietenkin myös eettisiä materiaaleja on olemassa.
Ehkä kannatta lähteä siitä, mitä opiskelua toimittajan työhön ensin vaaditaan? Monet käyneet opiskelujen ohella kesätöissä, ja hyväksi havaitut kesähemmot palkataan sitäkin kautta yhtiön palkkalistoille. Onhan näistä ollut juttuja mm. IltaSanomissa: yksi kollegoista on nykyisin Suomen miljardööri. Ylestä en tiedä, mutta monien urakulku alkaa just näin. Ahkerat huomataan ja he pääsevät uraportaissa yleensä myöskin eteenpäin.
Miten tämä kommentti liittyy uutiseen? Onko toimittaja mielestäsi jotenkin epäpätevä, vai nimenomaan pätevä, vai mihin tällä viitataan?
Käteinenonvaluuttas /
31.7.2021 klo 18:16
Vaatteista ja niiiden ympäristövaikutuksista kirjoitetaan mielestäni enemmän kuin teknologian haitoista.
Miten valtavan paljon bitcoin louhinta kuluttaa sähköä ja meidän kaikkien pahe, some, mihin meitä kannustetaan teknologian käyttöön, ja itse teknologian valmistus joka vaatii kaivostoimintaa, jota harva toivoo kotinurkille. Kuten ei toivo sähköntuottoakaan, ei tuulivoimalaa, ydinvoimalaa tai avometsähakkuuta tai hiilivoimalaa.
Ainoa keino olisi rajoittaa ja vähentää, mutta pakotteiden myötä on käynyt päonvsstoin. Kaikki hyvä kja kaunis yhteisöllisyys, kadonnut, mutta itsekkyys lisäööntynyt kun rakennetaan niille joilla jo on lisää.
Kommentit
Vaatteista ja niiiden ympäristövaikutuksista kirjoitetaan mielestäni enemmän kuin teknologian haitoista.
Miten valtavan paljon bitcoin louhinta kuluttaa sähköä ja meidän kaikkien pahe, some, mihin meitä kannustetaan teknologian käyttöön, ja itse teknologian valmistus joka vaatii kaivostoimintaa, jota harva toivoo kotinurkille. Kuten ei toivo sähköntuottoakaan, ei tuulivoimalaa, ydinvoimalaa tai avometsähakkuuta tai hiilivoimalaa.
Ainoa keino olisi rajoittaa ja vähentää, mutta pakotteiden myötä on käynyt päonvsstoin. Kaikki hyvä kja kaunis yhteisöllisyys, kadonnut, mutta itsekkyys lisäööntynyt kun rakennetaan niille joilla jo on lisää.
Kommentit
Susanilla arvot kohdillaan. Likainen vaate roskiin ja uutta tilalle. Ei stana ole todellista. Ei tarvi normaalin ihmisen mennä Myanmariin katsomaan kuinka vaatteet tehdään. Farkut ja t paidat menee helposti yhdet 10 vuotta….
Miten tietämätön voi toimittaja olla??? Jo vuosia on eri yhteyksissä kirjoitettu palstakilometreittäin olosuhteista halpatuotantomaiden tehtaissa ja työntekijöistä. Ei minusta kenellekään pitäisi olla epäselvää, mikä tilaamme on.
Tämä henkilö samoin muuta ohjelmaan osallistuneet saisivat hävetä silmät päästään, jos osaavat.
Nyt sitten annetaan ”ohjeita” muille. Hävettävää!!!!!!
EI näistä nyt palstakilometrjä olla kirjoitetttu, vaikka kirjoitettu onkin. Tämänkin suomennettu brittiformaaatti! Mukana olleet ovat voineet hyvinkin tiedostaa asia, mutta eivät tunteneet sitä omalla ihollaan asti. Varmasti tulee oleman monelle silmiä avaava dokumentti ja pikamuodin kulutus vähenee. Hyvä juttu että asioista muistutetaan; sitähän tehdään viikottain myös astia-tai pyykkikoneen käytöstä tai siivoamsesta, vaikka sen pitäisi olla jokaiselle niin tuttua, ja kotona opittua ’pässin lihaa’ käytännössä. Tällaiset häpeämisjutut on taas niin lapsellisia; kun yritetään olla niin paljon muita parempia ihmisiä, että oksettaa lukea. Vanhemmat voivat syyttää itseään laikuudesta ellei nuorempi polvi ole asioita yhtä perillä. Mutta ei siirretä tätä koulun harteille. Vanhemmat ottaa itseä niskasta ja kertovat lapsille, mitä elämä on köyhissä maissa. Ja mihin kaikkeen se vaikuttaa kun työt tehdään halpamaissa. Tästä voi aloittaa ja lopettaa tuon hassun häpeämisen. Kellonajasta päätellen kommentista ymmärtää myös toisen pointin.. mutta jääköön sanomatta. Annetaan tunteen kiertää takaisin lähettäjälle.
Kellonaika johtuu siitä, että en asu Suomessa. Muita johtopäätöksiä ei kannata tehdä.
Hienoa. En itsekään asu Suomessa. Mutta ei myöskään tarvetta hyökätä kenenkään toimittajan kimppuun. Jokainen vastaa omastaan. Ja hyvä sekin, että ’silmät avautuvat’ jossain elämänvaiheessa.
Lammasnappa-tuotteet tuleet myymälöihin. Ja mikä sen parempi kuin lunnontuotteet vaatteissa ja kengissä. Tekonahkatuotteita en suostu käyttämään, koska ne myös saastuttavat enemmän. Eikä tunnu hyvältä päällä.
Sandran blogi porskuttaa edelleen muodin vaatteiden ja nahkatuotteiden ympärillä…
Tietoa on ollut paljon tarjolla ennenkin, jos sitä on osannut etsiä. Mielestäni ei ole kyse uudesta ilmiöstä. Monet ihmiset heräävät vain myöhään todellisuuteen – sama juttu esim. ilmastonmuutoksen kanssa.
Susani olisi voinut pitää vaikka varapaitaa mukana töissä, ettei olisi tarvinnut uutta ostaa.
Vinkki 1: Mikä vaate menee rikki ensimmäisen pesun jälkeen? En ole ostanut koskaan niin huonoa vaatetta, suurin osa kestää monia monia vuosia.
Vinkki 2: parempi neuvo olisi: löydä oma tyylisi, älä seuraa muotia, näin ei tule turhia ostoksia. Kehitä itsevarmuutta oman tyylin suhteen.
Nahkatuotteiden valmistus tulisi lopettaa, muita paljon parempia ja tietenkin myös eettisiä materiaaleja on olemassa.
Mikä koulutus Susani Mahaduralla on? Mikä urakehitys on johtanut Ylelle?
Ehkä kannatta lähteä siitä, mitä opiskelua toimittajan työhön ensin vaaditaan? Monet käyneet opiskelujen ohella kesätöissä, ja hyväksi havaitut kesähemmot palkataan sitäkin kautta yhtiön palkkalistoille. Onhan näistä ollut juttuja mm. IltaSanomissa: yksi kollegoista on nykyisin Suomen miljardööri. Ylestä en tiedä, mutta monien urakulku alkaa just näin. Ahkerat huomataan ja he pääsevät uraportaissa yleensä myöskin eteenpäin.
Miten tämä kommentti liittyy uutiseen? Onko toimittaja mielestäsi jotenkin epäpätevä, vai nimenomaan pätevä, vai mihin tällä viitataan?
Vaatteista ja niiiden ympäristövaikutuksista kirjoitetaan mielestäni enemmän kuin teknologian haitoista.
Miten valtavan paljon bitcoin louhinta kuluttaa sähköä ja meidän kaikkien pahe, some, mihin meitä kannustetaan teknologian käyttöön, ja itse teknologian valmistus joka vaatii kaivostoimintaa, jota harva toivoo kotinurkille. Kuten ei toivo sähköntuottoakaan, ei tuulivoimalaa, ydinvoimalaa tai avometsähakkuuta tai hiilivoimalaa.
Ainoa keino olisi rajoittaa ja vähentää, mutta pakotteiden myötä on käynyt päonvsstoin. Kaikki hyvä kja kaunis yhteisöllisyys, kadonnut, mutta itsekkyys lisäööntynyt kun rakennetaan niille joilla jo on lisää.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous