Lifestyle

Logo vs. No Logo

12.6.2007 Teksti: Anna.fi

Burberry_Nova: Burberryn klassinen Nova-kuosi on yksi tunnetuimmista, mutta samalla myös yksi eniten väärennetyistä kuoseista.Yksi himoitsee, toinen vihaa sydämensä pohjasta, kolmas haluaa sen näkyvän kaikille, neljäs pitää sen mieluiten visusti piilossa. Mikä se on? Logo.

Alkuun pieni mielikuvaharjoitus: sulje silmäsi ja yritä laskea kaikki ne vaatetukseen liittyvät logot ja tuotemerkit, jotka tunnistat. Niitä on lukematon määrä, eikö? Yhdysvalloissa on tutkittu, että alle kouluikäinen lapsi tunnistaa jo valtavan määrän tuotemerkkejä logojen perusteella, joten aikuisen tunnistamien logojen määrä on huikea.

Niken ja Adidaksen logot – Swoosh ja kolmen raidan muodostama logo – tunnistetaan ympäri maailmaa ja harvassa ovat ne, jotka eivät tunnista tietyntyyppistä ruutukuviota Burberryn Nova-kuvioksi. Kaikki edellä mainituista ovat rekisteröityjä tavaramerkkejä.

Monogram-kuosi suunniteltiin aluksi ehkäisemään väärennöksiä.Kohtalon ivaa

Yksi tunnetuimmista logoista on tullut tutuksi laukun kyljestä: Louis Vuittonin Monogram-kuosi valloitti ensin laukut ja nyt kyseisellä kuosilla verhoillaan jo autojen sisustuksiakin. Väitetään, että ani harva vastaan tuleva LV-laukku olisi aito, mikä tekee Monogram-kuosin historiasta suorastaan surkuhupaisan ironisen:

Monogram-kuosi on alunperin suunniteltu ehkäisemään väärennöksiä. Louis Vuittonin loputon taisto väärennyksiä vastaan koki juuri yllättävän takaiskun kun Yohji Yamamoto, yksi muotimaailman huipuista, esitteli kevätkokoelmansa yhteydessä vaatteita, joissa esiintyy erehdyttävän kovasti Louis Vuittonin Monogram-kuosin tyylisiä kuvioita. Kannanotto Louis Vuittonin Monogram-kuosia vastaan vai puhdas sattuma?

Yohji Yamamoton kevätnäyttöksen vastaisku Louis Vuittonille.Logo vai No Logo?

Vuonna 2000 julkaistiin Naomi Kleinin kirja No Logo, joka oli ensimmäinen logojen kyllästämää todellisuutta vastaan kapinoiva kirja, joka raivasi tien muun muassa Alissa Quartin erityisesti nuoriin kohdistuvaa markkinointia kritisoivalle kirjalle Brändätyt – ostetaan ja myydään nuoria.

Quart on huolissan erityisesti siitä, että nuoret ovat alkaneet määrittää identiteettiään brändien kautta ja brändihän näkyy logoista. Mikä sitten saa yhden kuluttajan päätymään logokuosilliseen tuotteeseen ja toisen logottomaan?

Tiedostamattomat mieltymykset suuntaavat ostokäyttäytymistä, mutta niin tekevät tiedostetutkin – siinä missä yksi simppelisti pitää logokuosia kauniina, toinen ostaa sitä sen imagoarvon vuoksi ja kolmas välttää sitä kuin ruttoa.

ThomasPinkPolo: Thomas Pink on brittiläinen paitavalmistaja, jonka paidoista on turha logoja etsiä ja hinnat varmistavat sen, että paitoja paitoja ei kaikkien kaapista löydy. www.thomaspink.comLogo

Logojen puolesta puhuva saattaa mainita ostavansa logollisia tuotteita sen vuoksi, että pitää logoja tunnistettavana laadun takeena. Ennen 1980-lukua logoja ei vaatteissa erityisemmin esiintynyt, mutta nykyään logot ovat arkipäivää. Sanotaan, että erityisesti nuoret määrittelevät itsensä brändien kautta ja sen vuoksi logot voivat viestittää kantajansa identiteetistä asioita, jotka muutoin jäisivät pimentoon. Päästä varpaisiin Henri Lloydiin pukeutuva tyttö saattaa haluta viestittää pitävänsä purjehduksesta ja viesti on helposti ja sanattomasti myös muiden tulkittavissa.

Jos asukokonaisuus olisi käytännössä sama, mutta vaikkapa Tommy Hilfigerin logoin varusteltu, olisi vaikutelma aavistuksen erilainen. Jokaisen logon taakse kätkeytyy mielikuva kyseisen brändin imagosta ja kymmenen valkoista t-paitaa ja kymmenen erilaista rintaan painettua tai brodeerattua logoa luo kymmenen erilaista mielikuvaa.

No Logo

Gucci_kengät: Gucci valmistaa mm. kenkiä, joiden kuosissa vilisevät Guccin logot.Samaan aikaan kun logojen määrä ympärillämme kasvaa, kasvaa myös se ihmisjoukko, joka ei halua toimia kävelevänä mainoksena vaatteidensa valmistajalle. Logo vs. No Logo –vastakkainasettelu on ajoittain jopa hyvin kiivasta internetin keskustelupalstoilla ympäri maailmaa – onko logottomuudestakin tulossa lopulta brändi?

No Logo –aatteen puolestapuhujat argumentoivat logottomuutta muun muassa sillä, että todellinen eleganssi ei tarvitse jokaisen tunnistettavissa olevaa logoa. Moni logottomia vaatteita suosiva haluaa pitää itsensä irti niistä mielikuvista, joita eri vaatemerkkien logot tuovat mieleen. Lisäksi No Logo –aatteen kannattajat ovat usein sitä mieltä, että vaikka yllä olisi 465 euron designer-neule, se ei kaipaa rinnukseen massan tunnistettavissa olevaa logoa – tietty viiteryhmä tunnistaa vaatteen logottomuudesta huolimatta.

Vaatteissa, laukuissa ja muissa asusteissa on kuitenkin logoa tai logottomuutta tärkeämpää se, että ne miellyttävät omistajansa silmää.

Johanna Puustinen

Kommentit (14)

Logot ovat ookoo kunhan niitä ei sekoita liikaa keskenään, itäiseen uusrikas-tyyliin 😀

Kaiken huippu oli se kun näin tuolla idässä ilmestyksen joka pukeutunut päästä varpaisiin, keskenään riitelevien Diorin, Vuittonin, Guccin, Chanelin, Coachin ja Burberryn logoihin ja logokankaisiin. Kengistä aurinkolaseihin. Huh!

Hirvittää myös mummelit jotka pukeutuvat feikkilogoihin päästä varpaisiin eli ”Burberry”lippiksistä ”Burberry”tossuihin.

kieltämättä olen itsekin logoihin kyllästynyt. Ennen maksoin brändeistä paljon juuri sen takia, että ajattelin niiden olevan parempaa laatua. Nykyään en enää jaksa, sillä hyviä vaatteita löytyy halvemmallakin. Osan teen itse. Halvaksi tulee ja logoja on turha etsiä 🙂

Kovin paljon pahempaa en tiedä kuin kunnon logokeskittymät nuorten suosimissa ravinteleissa. Myös opiskelupaikoissa logoilla kilvoittelu ällöttää. Tuntuu että tyylistä voi viisveisata kunhan mahdollisimman isot ja prameat logot ovat näkyvillä!

”Päästä varpaisiin Henri Lloydiin pukeutuva tyttö saattaa haluta viestittää pitävänsä purjehduksesta ”. Juuri siksi en halua kantaa logoja ylläni. On tylsää olla helppo ja ennalta-arvattava. Pelkän vaatetukseni perusteella ihmiset tekisivät arvioita varallisuudestani, luonteestani, asuinpaikastani, harrastuksistani jne. jne. Lisäksi logolliset vaatteet ovat mielestäni rumia ja mauttomia. Logot sopivat maksimissaan urheiluvaatteeseen.

Näissä logo- ja brändijutuissa on se jännä juttu, että toisaalta brändin ja siihen liittyvien mielikuvien avulla pyritään myymään mahdollisimman paljon ao. brändin roinaa, mutta jos brändi tulee liian suosituksi, sen brändiarvo romahtaa. Näinhän kävi Burberrylle, kun siitä tuli chavien merkki ja näin on käymässä hyvää vauhtia Vuittonille, joka on pissisten suosikkimerkki. Yleensä brändin alasmenon vahva ennuste on se, että ao brändiä alkaa näkyä Hollywoodin turhilla julkkiksilla tyyliin Tissica Simpson, Paris ”Linnakundi” Hilton ja Posh Beckhamska.

Logo ei takaa asusteen laatua. Monesti tehty halvan työvoiman maassa. Pitäisi olla edellytys, että vaate kestää käyttöä ja pesemistä.

Minulle on ihan sama, onko vaatteessa tai tuotteessa logoa vai ei. Pääasia on, että vaate/tuote miellyttää minua itseäni, oli se sitten Burberry tai Anttilan alennusmyyntikorista ostettu halppis… Tämä no logo hommelikin on vain ohimenevä villitys.

Logollisia tuotteita en ole oikein ikinä halunnut ostaa; jos Benetton haluaa, että kuljen heidän liikkeensä nimi ja/tai logo rinnuksensa, pitäisi se olla niin päin että firma maksaa minulle sponsorirahaa eikä niin, että minä maksan, että saan mainostaa heidän tuotteitaan. Kärjistetysti esitetty mutta periaatteessa näin.

Merkkiuskollisuus onkin sitten eri juttu. Tietyt suunnittelijat vain osaavat kauniiden vaatteiden suunnittelemisen ja tulevat suosikeiksi anonyymien tavaratalosuunnittelijoiden sijaan.

Kerronpa hauskan tarinan itsestäni..
Olen jo melko pitkän aikaa (ulkomailla asuessani) käyttänyt Henri Lloydin vaatteita niiden erinomaisen hyvän laadun ja kauniin ja ajattoman ulkonäön vuoksi. Ja tästä kirjoituksesta minulle vasta selvisi että brändi onkin yhteydessä purjehdukseen! 😀
Että näin…

p.s. enkä edes pidä purjehduksesta…

Hauska tuo ”edenin” juttu. Lloydin kaupoissahan myydään myös ihan oikeita purjehdustakkeja, sekä purjehdussaappaita, ja muuta purjehdusasustetta, joten hassua ettet ole vielä osannut yhdistää sitä lajinn kanssa. Mutta parempi myöhään…? 😉

Omituista, että nuo on joittenkin mielestä muodikkaat. Ei todellakaan. Mä tiedän mitkä on muodikasta, noi on ostettu varmaan jostain citymarketin alennusmyynneist? Huoh, muodikasta löytyy Onlysta H&M Jim&jill ja näistä. Ei mistään ruokakaupoist? Enks ookki oikeessa. No ihan sama mitä muut sanoo mut mä sanon tolleeeeen.

Niimpä, ^ Nii et mitä persett?? ?? ? toi homoistahomoin on oikeesssssa

Purjehtijatyttö: Olen aina ostanut Lloydin vaatteet kaupoista, joissa myydään myös muita merkkivaatteita, joten tämän takia olen missannut ne purjehdustakit, -saappaat ym. Nyt kun asiasta tiedän, olen myös huomioinut että ainahan Henri Lloydin vaatemainosten kuvat ovat mereltä.. 😀

Logot ovat ookoo kunhan niitä ei sekoita liikaa keskenään, itäiseen uusrikas-tyyliin 😀

Kaiken huippu oli se kun näin tuolla idässä ilmestyksen joka pukeutunut päästä varpaisiin, keskenään riitelevien Diorin, Vuittonin, Guccin, Chanelin, Coachin ja Burberryn logoihin ja logokankaisiin. Kengistä aurinkolaseihin. Huh!

Hirvittää myös mummelit jotka pukeutuvat feikkilogoihin päästä varpaisiin eli ”Burberry”lippiksistä ”Burberry”tossuihin.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *