Mallimaailman myytinmurtajat: ”Jos uskaltaa mennä catwalkille hurmaamaan yleisön, pystyy moneen muuhunkin”
Mallimaailma murtautuu vähitellen ahtaista muoteistaan. Seurasimme, miten syntyy hääpukumuotinäytös, jonka mallit ovat kaikki kehitysvammaisia. Yksi malleista, Tiina Holappa, jännittää etukäteen: – Että on kaiken keskipiste, valopilkku tässä maailmassa.
Mallimaailma murtautuu vähitellen ahtaista muoteistaan. Seurasimme, miten syntyy hääpukumuotinäytös, jonka mallit ovat kaikki kehitysvammaisia. Yksi malleista, Tiina Holappa, jännittää etukäteen: – Että on kaiken keskipiste, valopilkku tässä maailmassa.
Mä en halua naimisiin, en! Mä haluan nauttia elämästä, olla villi ja vapaa!
Tiina Holapan, 32, hymy leviää korvia kohti.
– Olen aina halunnut pitää häämekkoa. Näytän tässä persoonalliselta ja aktiiviselta. Ihan kuin olisin morsian, unelma, Tiina juttelee.
– Minäkään en halua naimisiin enkä haaveile poikaystävistä, vaan vain yhdestä. Se on vaaleatukkainen, kertoo Pinja Sydänmaa, 25.
Tiina ja Pinja ovat juuri saaneet ylleen morsiuspuvut, joissa he pyörähtelevät Kehitysvammaliiton toimitalon isossa alasalissa Helsingin Malmilla.
Tytöt kuuluvat niiden kymmenen mallin joukkoon, joka esittelee suomalaisen hääpukubrändin Victoria & Vincentin pukuja lokakuun alussa pidettävillä Love me do -häämessuilla.
Kutsuvierasnäytökseen odotetaan 160 katsojaa. Tänään harjoitellaan viimeistä kertaa ennen kenraaliharjoitusta, joka pidetään oikeissa puitteissa Helsingin Kaapelitehtaalla päivää ennen H-hetkeä.
”Hääpuvussa on kyse jostakin muusta kuin täydellisestä puvusta”
Idea ainutlaatuiseen näytökseen sai alkunsa, kun Victoria & Vincentin pääsuunnittelija Lei Huang ja markkinointipäällikkö Kristian Vaalamäki miettivät uuden kokoelmansa esittelyä.
Muotiala on Kristianin mukaan hyvin perinteinen. Suurimmilla merkeillä voi olla takana jo 100 vuotta kokemusta, eikä niiden valta-asemaa ole helppo horjuttaa. Toisaalta niiden organisaatiot voivat olla jäykkiä ja vanhanaikaisia.
– Suurten muotitalojen hääpukunäytökset maailmalla ovat usein turhan vakavia ja tylsiä, vaikka häät ovat ihmiselämän onnellisimpia tapahtumia.
– Näytöksissä arvostellaan puvun ominaisuuksia ja etsitään virheitä. Siinä unohtuu helposti, että hääpuvussa on kyse jostakin muusta kuin täydellisestä puvusta – suurista tunteista, onnesta ja ilosta, Lei täydentää Kristiania.
Victoria & Vincent perustettiin vuonna 2015. Yritys on kasvanut nopeasti, ja nyt sillä on yli sata jälleenmyyjää yhdessätoista maassa. Kristian ja Lei halusivat, että heidän uudet pukunsa saisivat feelgood-näytöksen, josta välittyisi oikeaa tunnetta ja joka saisi yleisönkin syttymään. Mutta miten ihmeessä sellaisen saa aikaan?
Parivaljakko oli siviilielämässään tutustunut Kehitysvammaliiton toimintaan ja kuullut, kuinka vaikeaa kehitysvammaisten nuorten on Suomessa saada töitä.
– Yhtäkkiä tajusimme että hyvänen aika, mehän voisimme yhdistää voimamme. Voisimme tehdä jotain aivan uutta ja erilaista, jotain millä olisi näytöstäkin suurempi merkitys. Palkkaisimme malleiksemme nuoria kehitysvammaisia naisia, joiden vahvuutena on kyky välittää vilpitöntä ja aitoa iloa.
Mallit löytyivät nopeasti
Tuumasta toimeen. Kehitysvammaliiton tiedotuksessa työskentelevät Anneli Puhakka ja Miinukka Tuominen-Hakoila innostuivat ideasta ja tiedottivat jäsenistölle mahdollisuudesta päästä malliksi morsiuspukunäytökseen.
– Mallit löytyivät nopeasti ja helposti, osa Helsingistä ja osa Lahdesta, Anneli kertoo.
Projekti edellyttää pitkäjänteisyyttä: ensimmäinen tapaaminen mittaamisineen oli jo vuoden alussa.
– Sen jälkeen tytöt ovat rampanneet mittauksissa, sovituksissa ja harjoituksissa. Hommat on hoidettu ammattimaisella otteella, kukaan ei ole myöhästellyt tai kiukutellut, Kristian kertoo.
Entä diivaillut?
– No diivailla pitääkin, sehän kuuluu mallimaailmaan, Kristian nauraa ja huomaa, että viimeinenkin malli on saanut Lein avustuksella morsiuspuvun ylleen ja tämänpäiväinen harjoitus voidaan aloittaa.
Entäs meikki ja hiukset?
– Ne tulevat mukaan aina vasta varsinaisessa näytöksessä. Muuten meikki voisi tarttua vaaleisiin pukuihin ja sotkea ne.
Maija tähtää Suomen ensimmäiseksi down-huippumalliksi
– …yhdeksän, kymmenen, yksitoista, Love me do -messujen näytöstuottaja Heidi Sjöberg mittailee pitkin askelin harjoitustilana toimivan salin lattiaa.
– No, tämä on vähän lyhyempi kuin näytöksen catwalk. Mutta kävelkää tässäkin tuonne toiseen päähän, näin…. poseeratkaa, ja kävelkää sitten takaisin toista puolta, catwalk-kävelyä opastamaan tullut Heidi ohjeistaa.
Näytöksen musiikki ei ole vielä varmistunut, mutta nyt malleja tsemppaa heidän toivomansa kappale, Robinin HulaHula.
Harjoituksen aloittaa 26-vuotias Emmi-Lotta Kyllönen, joka astuu catwalkille toistaiseksi vain nuppineuloin lyhennetty pukunsa yllään ja helmoja käsissään pitäen. Varsinaiseen näytökseen mallit saavat puvun alle vannehameen kävelyä helpottamaan.
– Hyvä, hyvä! Muista, että näkymätön naru vetää päätä ylös! Ja muista hymy, Heidi kannustaa.
Emmi-Lotta kävelee ryhdikkäänä salin toiseen päähän, pyörähtää ja palaa lattian toista laitaa takaisin. Katse meinaa kääntyä jännityksestä väkisin alaspäin, mutta se ei haittaa. Ensimmäisenä esiintyminen olisi kova pala kelle tahansa.
Seuraavaksi lattialle astuu persikkaan vivahtavassa puvussaan Pinja.
– Pinja on katsonut kaikki television malliohjelmat, katsomossa hymyilevä äiti Päivi Myllymäki kertoo, kun Pinja pysähtyy, levittää kätensä ja taivuttaa päätään sivulle.
Sitten on Tiinan vuoro valloittaa estradi. Hänen lähes 900 euron mekkonsa on olkaimettomana näytöksen rohkein, ja niin on myös Tiinan lennokas poseeraus pyörähdyksineen – lähettikö hän yleisöön peräti lentosuukon?
Kun Tiina pysähtyy maton keskivaiheille uuteen näyttävään poseeraukseen, lavalle astuu 20-vuotias Maija Mattila. Hän tähyää Suomen ensimmäiseksi down-huippumalliksi. Yleisradion videolla tapahtuneen ensiesiintymisensä jälkeen Maija on tehnyt kuvauskeikkoja muun muassa Kalevala Korulle ja Prismalle, ja hänet on noteerattu ulkomaita myöten.
Viimeisenä lavalle astuu eläintenhoitajaksi opiskeleva 26-vuotias Ella Rinne, joka on nuorempana käynyt mallikurssin. Korukivin ja pitsein koristeltuun mekkoon pukeutuneen Ellan hymy on aluksi ujo mutta puhkeaa kukkaan yleisön kannustuksesta.
Lopuksi mallit tekevät suunnittelija Lein kanssa vielä yhteiskierroksen, jonka aikana kaikki aplodeeraavat yhdessä.
Jos uskaltaa mennä catwalkille, pystyy moneen muuhunkin
Kun tytöt siirtyvät verhon taakse vaihtamaan vaatteita, Pinjan Päivi-äiti muistelee tyttärensä ja Emmi-Lotan vauva-aikaa.
–Tytöt ovat kulkeneet yhdessä pienestä pitäen. Juttelin eilen Emmi-Lotan äidin kanssa, että emmepä silloin 26 vuotta sitten olisi uskoneet, että näin ne meidän down-tyttömme esiintyvät muotinäytöksessä. Mutta ajat ovat muuttuneet noista päivistä ihan valtavasti. Tuntuu, että nyt ihan kaikki on mahdollista.
Asenteet ovat muuttuneet, mutta niin myös mallimaailma, jossa malleiksi halutaan ja hyväksytään entisen äärimmäisen tiukan naisihanteen sijaan yhä erilaisempia ihmisiä. Plus size -mallit ovat enemmän jo arkipäivää, ja esimerkiksi pigmenttihäiriö valkopälven uniikiksi värittämällä Winnie Harlowlla on Instagramissa 4,3 miljoonaa seuraajaa.
Malleja, joilla on Downin syndrooma, on jo useita. Heistä tunnetuin on australialainen Madeline Stuart, joka nousi kansainväliseksi ilmiöksi syksyllä 2015 sen jälkeen, kun hänet palkattiin New Yorkin muotiviikoille.
– Projektin edetessä mekin olemme ymmärtäneet, että tässä ei ole kyse pelkästä muotinäytöksestä vaan paljon suuremmasta, kertoo Kristian.
– Tietääksemme koskaan aiemmin ei ole järjestetty muotinäytöstä, jossa kaikki mallit ovat kehitysvammaisia. Nämä meidän nuoret naisemme voivat olla esimerkkeinä monille muille, ja siitä on tullut ykkösasia myös meille. Ehkä me tuomme esiin mallien uuden sukupolven, piilotettua potentiaalia, Kristian sanoo.
Pinja, Emmi-Lotta, Ella, Maija ja Tiina saavat saman mallinpalkkion kuin muutkin Love me do -näytösmallit.
– Se on tärkeää, sillä Suomessa kehitysvammaisista vain kahdesta kolmeen prosenttia on palkkatöissä. Huomattavasti useampi on avotöissä ja saa vain työosuus- tai kannustusrahan, joka on maksimissaan 12 euroa päivässä, kertoo harjoituksia seurannut Kehitysvammaliiton Anneli Puhakka.
– Toivottavasti tämä näytös osoittaa myös sen, mihin kaikkeen kehitysvammaiset ihmiset pystyvät. Jos uskaltaa mennä catwalkille hurmaamaan yleisön, pystyy moneen muuhunkin.
Valopilkkuna maailmassa
Mutta mitä mieltä tytöt itse tästä hääpukunäytöshulinasta ovat?
– On ihanaa, tuntuu hyvältä olla prinsessa, sanoo Pinja.
– Jännittävä, mutta äärimmäisen upea kokemus, tiivistää tunnot Emmi-Lotta.
Tiinaakin jännittää:
– Että on kaiken keskipiste, valopilkku tässä maailmassa. Mutta pitää vaan löytää rohkeus.
Ja tältä näytöksessä sitten näytti:
Love me do -häämessut järjestettiin Helsingin Kaapelitehtaalla 6. lokakuuta 2018.
Kommentit
Makeita pukuja ja ihania malleja.
Tätä lisää
Kommentit
Makeita pukuja ja ihania malleja.
Tätä lisää
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous