Lifestyle

Stylisti Suvi-Elina Enqvist nauttii estetiikasta

Teksti: Anna.fi

Stylistin ammatti on yksi vähiten tunnettuja ammatteja muodin parissa. Stylistin työ jää usein huomioimatta muotilehdissäkin, vaikka ilman stylistia muotikuvauksista ei tulisi mitään.

Mitä stailaaminen oikein tarkoittaa ja miten stylistiksi voi päätyä?

Kansainvälisenä mallinakin pitkään toiminut stylisti Suvi-Elina Enqvist on ehtinyt jo nuoresta iästään huolimatta työskennellä Suomen suurimmille naistenlehdille. Aurinkoinen ja energiaa puhkuva Suvi-Elina kertoo Elleille omasta tiestään stylistiksi.

Kuka olet?

Olen stylisti ja muotitoimittaja Suvi-Elina Enqvist, 25 vuotta.

Mitä stylisti tekee?

Itse stailaan muotikuvauksia. Siinä ei ole kyse pelkästään stailaamisesta. Ensin suunnittelen varsinaista kuvausta ja ideoin työn yhdessä päätoimittajan, toimituspäällikön ja AD:n (Art Director), kanssa. Tyyli ja sisältö ovat aina lehtikohtaisia. Stailaan muotikuvia ja kirjoitan muotiaiheisia juttuja muun muassa Cosmopolitan-, Anna- ja Elle-lehdille. Aikaisemmin olen tehnyt juttuja myös Gloriaan.

Stylisti tekee myös mainoksia. Mainoksien stailaaminen on stylistin kannalta rajoitetumpaa, sillä asiakas antaa ohjeet mainoksen tyyliä varten. Stylisti toteuttaa työn asiakkaan toiveiden mukaisesti ja hankkii kuvaukseen sopivat tavarat. Lisäksi stylisti voi stailata yksityisiä henkilöitä tai suunnitella kuvaustiloja, missä kuvaus tapahtuu.

Miten valmentauduit stylistiksi?

Aloitin mallina 15-vuotiaana ja muutin Pariisiin. Tein kahdeksan vuotta mallin töitä täyspäiväisesti ympäri maailmaa. Kokemukseni alalla lähtee juuri niistä ajoista, kun mallina näin muodin ympyröitä. Tein paljon töitä isoille lehdille, kuten Elle, Cosmopolitan, Marie Claire, Dayzed and Confused ja Purple. Lisäksi tein mainoksia ja kosmetiikkajuttuja mm. L’Orealille, Garnierille ja Nivealle. Olin selvästi editorial-kasvo, ja tein erityisen paljon töitä muotilehdille.

Kokemukseni muodin parissa ovat rakentaneet hyvän fiiliksen stailaamista varten. Silmä kehittyy vuosien varrella estetiikkaa ajatellen. Muotikuvauksissa työskentely ei ollut uusi asia sinänsä, kun aloitin stylistina. Lisäksi ympärilläni oli onnekseni valmis verkosto ja kontakteja. Itselläni ei ole varsinaista stylistin tutkintoa, Suomessahan sitä ei ole tarjolla. Olen opiskellut taidehistoriaa, muodin historiaa ja kieliä. Ne ovat tärkeitä, sillä taustatuntemus on kaiken a ja o.

Tärkeintä on, että pääsee osaavien tyyppien assariksi. Se on paras mahdollinen koulutus. Koen itseni etuoikeutetuksi, kun sain aloittaa muotitoimittajien assistenttina Gloria-lehdessä.

Muodin esikuvia, onko itselläsi niitä?

Nyt hyvin ajankohtaisena on Yves Saint Laurentin kuolema kesäkuussa. Koettiin, että hän oli yksi viimeisimmistä todellisista muodin legendoista. Ihailen hänen tapaansa rikkoa rajoja, jotka aikanaan olivat mullistavia. Näistä hyvä esimerkki olivat YSL:n housupuvut. En ole kuitenkaan koskaan varsinaisesti palvonut ketään muodin tekijää.

Kerro kiinnostuksestasi muotiin

Se lähti lapsuudesta, koulussa sukkieni ja t-paitojeni värit mätsäsivät aina! Tykkäsin katsella, mikä näyttää hyvältä ja mikä ei ja pelasin värisilmällä. Lisäksi olen aina pitänyt piirtämisestä, maalaamisesta, taiteesta ja musiikista. Se, miten päädyin malliksi, oli sattuman kauppaa. En koskaan ajatellut päätyväni malliksi. Vasta mallina ymmärsin, että muotikin voi olla taidetta.

Vaatekaappini sisältö..

muuttuu simppelimmäksi, mitä syvemmälle menen työssäni. Paljous vie selkeämpien asioiden äärelle. Jos tykästyn johonkin uuteen juttuun, lähden mielelläni kokeilemaan uutta. Vaatekaapissani musta on väreistä dominoivin. Ostan vaatteita paljon matkoilta. Käyn Pariisissa useita kertoja vuodessa. Suomessa suosin erityisesti vintage-liikkeitä.

Stylistin työn parhaita puolia ovat..

Ilmaisun vapaus ja luovuus, nautin suuresti estetiikasta. Tietysti myös kansainvälisyys, sillä muotihan on hyvin kansainvälistä. Suomessakin muoti kansainvälistyy koko ajan. Yksikään työpäivä ei ole samanlainen. Mielestäni on hienoa, kun saa joka päivä tehdä töitä erilaisten ihmisten kanssa, joiden omat lähtökohdat vaihtelevat.

Kääntöpuolia ovat..

Ajoittainen pinnallisuus, kärpäsestä tehdään härkänen –draama. Ala on hyvin kilpailullinen. Kuvauspäivät ovat usein todella pitkiä, eikä kotiin voi lähteä silloin, kun itse haluaisi. Työ voi olla henkisesti ja fyysisesti raskasta. Freelancerin töiden on oltava aina hyviä, muuten tilauksia ei enää kuulu. Työ ei ole niin glamouria, kuin monet saattavat kuvitella.

Mihin stylistiksi haluavan kannattaisi tähdätä kiinnostuksensa?

Kaikkeen, mitä ympärillä tapahtuu, ei ainoastaan muotiin. Kulttuuriin, taiteeseen, sisustukseen, kauneuteen, muotiin, historiaan. Kiinnostuksen pitäisi olla kokonaisvaltainen, sillä muoti ottaa vaikutteita ympäröivästä maailmasta.

Miten ammattitaitosi on kehittynyt?

Silmä harjaantuu, se tapahtuu vain ajan kanssa. Kun kävin Chanelin haute couture –talossa, missä haute couture –puvut ommellaan, sekä Hermès’llä oppimassa huivien sidontaa, otin tilaisuudesta kaiken irti. Kyselin ompelijoilta ja puvustajiltaitseäni kiinnostavista asioista, vain kyselemällä saa vastauksia. Aiemmin en ymmärtänyt mittasuhteita ja sommittelua yhtä hyvin kuin nyt.

Elementit, jotka muodostavat kokonaisuuden, tarvitsevat harmonian. Olen oppinut työssä less is more –asennetta. Kun aloitin, paljous oli vastustamattoman ihanaa. Työssä kehittyy vain tekemällä ja se on palkitsevaa, kun oppii erottamaan jyvät akanoista. Suomessa on muutamia todella tasokkaita stylisteja, joiden työtä ihailen.

Teksti ja kuvat: Anni

X