Vastustatko turkiksia, mutta kuljet nahkakengissä? Onko nahkatuotteiden käyttö epäeettistä vai ekologisesti järkevää?

Kenkien, laukkujen ja vaatteiden valmistuksessa käytettävä nahka tulee useimmiten lihateollisuuden sivutuotteena. Nahkatuotteiden ostaminen ei siis haittaa, koska muuten nahat jäisivät hyötykäyttämättä? Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen.

Turkiksista kieltäytyminen on monelle itsestään selvää, sillä moni pitää niiden käyttöä epäeettisenä ja turhamaisena. Turkiseläimiä kasvatetaan ainoastaan sen vuoksi, että niiden turkeista tehdään vaatteita ja asusteita.

Mutta entä muut nahkatuotteet kuten kengät ja laukut?

Kysymys nousi jälleen viime päivinä pinnalle, kun Daily Mail huomautti Victoria Beckhamin kulutustottumuksista. Beckham on puhunut julkisuudessa turkiksia vastaan, mutta lehden laskelmien mukaan satoja eläimiä on kuollut hänen lukuisten nahkalaukkujensa, -kenkiensä ja vaatteidensa takia.

Mistä käyttämämme nahka on peräisin? Kärsivätkö ja kuolevatko eläimet nahkatuotteiden takia? Vastaus ei ole ihan yksinkertainen.

Nahkateollisuus tukee lihateollisuutta

Suomen Kenkä- ja Nahkateollisuus ry:n puheenjohtaja Markku Jokinen sanoo, että suomalaisessa nahkateollisuudessa käytettävä vuota tulee lihateollisuuden sivutuotteena.

– Jos vuotaa ei käytettäisi nahan valmistukseen, se olisi jätettä ja kuormittaisi turhaan luontoa, Jokinen sanoo.

Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen, toteaa Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila. Nahan kysyntä nimittäin tukee lihateollisuutta.

– Se on kuitenkin merkittävä osa lihatuotantoa ja tuo osaltaan tuloja esimerkiksi nautojen kasvattajille.

Nahan alkuperämaa on vaikea selvittää

Ongelma nahkatuotteiden ostamisessa on myös se, että nahan alkuperän selvittäminen on todella hankalaa. Valmiissa tuotteissa, kuten kengissä ja laukuissa, lukee niiden valmistusmaa, mutta ei nahan alkuperämaata.

Markku Jokisen mukaan Suomessa valmistettavien tuotteiden nahka tulee pääasiassa Euroopasta.

Nahkatuotteiden valmistuksessa käytetään eniten nautojen, lampaiden ja sikojen nahkaa. Tällöin suurin osa nahasta saadaan teollisesta eläintenkasvatuksesta.

Victoria Beckhamin käyttämät strutsin-, käärmeen- ja krokotiilinnahkaiset vaatteet ja asusteet ovatkin sitten asia erikseen.

Lisäksi eri maissa eläintensuojelutaso on hyvin erilainen.

Eniten nahkaa tuotetaan esimerkiksi Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa, joissa lainsäädäntö on sekä eläinten- että ympäristönsuojelun osalta heikkoa.

Erityisesti Kiinasta tulevan nahan alkuperä voi olla epämääräinen. Koska Kiinassa syödään koiran lihaa, myös koirien nahat kerätään talteen. Ne saatetaan myydä eteenpäin merkittynä esimerkiksi lampaan nahaksi.

Mikä materiaali nahan sijasta?

Voi siis olla mahdotonta tietää, mistä käyttämämme nahka on peräisin.

Mutta muovinen tekonahkakaan ei ole ekologinen vaihtoehto.

Laura Uotila kertoo, että ympäristöystävällisten materiaalien kehittely onkin selvä trendi. Nahalle ja keinonahalle etsitään korvaajia esimerkiksi uusiomuovista tai kasvien osista tehdyistä materiaaleista.

– Lihateollisuus ja kaikki kemikaalit, joita nahan käsittelyssä tarvitaan, ovat ympäristölle niin haitallisia, että halutaan löytää ekologisesti kestävämpiä tapoja tehdä vaatteita, kenkiä ja laukkuja.

Lähde: Animalia