Irtisanoutumisen vuoksi ei kannata irvistellä

Uusi työpaikka tuntuu usein täydelliseltä onnenpotkulta. Hekumaa varjostaa vain yksi kysymys: miten irtisanoutua tyylikkäästi ja kylmän määrätietoisesti nykyisestä työstä? Monet jännittävät totuuden kakistamista. Irtisanoutuminenhan kertoo, etten ole ollut sitoutunut nykyiseen työhöni. Jatkuvien ”lääkärireissujen” syykin paljastuu. Eikä siitäkään ole takeita, miten pomo reagoi uutiseen. Karjumalla naama punaisena vai heittämällä samoin tein ovesta ulos? Tai mikä pahinta, hurraamalla riemusta?

”Sain loistavan työtarjouksen” ja muut kootut selitykset

Noin 20 hengen laajuinen kysely tuttavapiirissä osoitti, että irtisanoutumishetkeen valmistaudutaan yleensä kehittelemällä erilaisia selityksiä ja syitä työpaikan vaihdon tueksi. Havaitsin äkkiä tuntevani hyvinkin haluttuja ja loistavia ammattilaisia, joita kaikkia oli muka pyydetty uuteen työpaikkaan – vimmatusta hakemusten lähettämisestä huolimatta.

”Olin hakenut useaan paikkaan ja käynyt parissa haastattelussakin, mutta irtisanoutuessani väitin saaneeni yllättäen niin hyvän tarjouksen, etten voinut kieltäytyä”, kertoo 27-vuotias, oikeustiedettä opiskeleva nainen. ”Eräs tuttavani oli samassa tilanteessa vielä todennut olevansa itsekin hyvin hämmästynyt ilmoituksestaan, aivan kuin hän ei olisi itse ollut mitenkään osallinen asiaan.”

Onnekkaat sattumat ja oivalliset olosuhteet eivät ole lainkaan vieraita irtisanoutumisselityksiä erään tunnetun suomalaisen suuryrityksen henkilöstöjohtajalle. Kun yrityksen palveluksessa on noin 10 000 ihmistä, tulee lähtötilanteitakin vastaan. Henkilöstöjohtaja paljastaa iän olevan yleinen selitys työtarjouksen ohella. ”Nuoret perustelevat lähtöään sillä, että nuorena pitää pyrkiä uralla eteenpäin. Vanhemmat taas selittävät saaneensa viimeisen tilaisuuden. Ja jotkut vetoavat siihen, että he pääsevät uudessa paikassa tekemään sitä mitä ovat aina halunneet.”

Irtisanoutuminen on henkilöstöjohtajan mukaan usein vaikea paikka. Aina löytyy niitä, jotka antavat ilmoituksensa voitonriemuiseen ”Ähäkutti, siitäs saitte!” -tyyliin, mutta useimmat lähtijät ovat vaivautuneita ja esittävät asiansa kierrellen ja kaarrellen ja anteeksi pyydellen.

Henkilöstöjohtajaa ei hämmästytäkään kertomus nuoresta kauppatieteilijämiehestä, joka päätyi lopulta kutsumaan esimiehensä ulos lounaalle, kun ei muuten löytänyt sopivaa hetkeä. Tämä irtisanoutumisversio on jo hivenen liian hienostunut. ”Ei osannut pomo aavistaa, mistä oli kyse. Hän luuli, että ollaan menossa juttelemaan toimenkuvani kehittämisestä. Siinä sitten pääruoan aikana esitin asiani. Tunnelman lässähtäminen on lievä ilmaisu ilmapiirin muuttumisesta”, mies kertoo. Lässähtäneestä ilmapiiristä huolimatta ateria syötiin asiallisesti karjumatta tai haarukoita heittelemättä loppuun ja irtisanoutuminen sujuin muutoinkin rauhallisissa merkeissä.

Ja niinhän se yleensä sujuu. Itse irtisanoutumishetki on usein hyvin lattea ja epädramaattinen verrattuna sitä edeltäneisiin kauhun tunteisiin. Pomot huutavat ja hurraavat ilmeisesti vain urbaanilegendoissa. Oikeassa elämässä he harvoin yltyvät ”Et kai?” – ja ”Se siitä sitten!” -kommentteja pahempiin purkauksiin ja nekin ovat yleensä vain ensi ällistyksen oireita.

Irtisanoudu työpaikasta, älä ihmissuhteista

Haastateltujen joukossa ei ollut kuin yksi kylmäpäinen töistä lähtijä. 25-vuotias ekonominainen ihmetteli, mitä pelkäämistä irtisanoutumisessa on. ”Minä ainakin viimeksi ilmoitin, että hain tällaista paikkaa, joka vastaa paremmin koulutusta ja josta saa parempaa palkkaa, eli lähden sinne. Mitäs siinä sen kummempia. Ei kai lähtökohta kuitenkaan ole se, ettei työntekijä muka saisi lähteä tai että irtisanoutumisessa olisi jotain petturimaista tai luopiomaista? Itse en ainakaan kokenut tilannetta niin, että voi kamalaa, nyt jätän koko firman aivan pulaan. Tuskin edes megaluokan yrityksen toimitusjohtaja voi olla täysin korvaamaton. Ja jos nuori ajattelee näin, niin olisi syytä mennä itseensä ja korjata omahyväistä asennetta.”

Henkilöstöjohtaja neuvoo irtisanoutumisen kanssa tuskailevia suhtautumaan asiaan juuri näin tyynesti. ”Totta kai lähtöilmoitus harmittaa työnantajaa hetkellisesti, mutta kyseessä on kuitenkin varsin luonnollinen ja ymmärrettävä asia, eikä sitä tarvitse pelätä tai edes turhaan selitellä. Useimmiten ratkaisu on pitemmän päälle paras molemmille osapuolille, sillä emme mekään halua motivaation puutteesta kärsiviä työntekijöitä.”

Mutta miten irtisanoutuminen tulisi sitten hoitaa helposti ja kuitenkin tyylikkäästi? ”Asiasta on parasta kertoa ystävällisen kohteliaasti. Näin työntekijän päätöksestä voidaan keskustella asiallisesti ja kummallekin osapuolelle jää hyvä maku suuhun”, neuvoo henkilöstöjohtaja. ”Uudesta työpaikasta saa toki olla iloinen ja ylpeä, onhan siihen syytäkin, mutta ylimieliseksi ei silti kannata heittäytyä. Tarkoitushan on kuitenkin irtisanoutua vain työpaikasta, ei kaikista työpaikan ihmissuhteista.”

Jenni Saarilahti / A4 Media Oy

Kuva: A4 Photo / Hannu Jukola