Boreout voi johtaa vakaviin ongelmiin.
Boreout eli työssä tylsistyminen ilmenee monin tavoin.
Työ ja raha

Jos työ on päivästä toiseen pakkopullaa, sinulla voi olla boreout – ilmiö voi johtaa uupumukseen ja itsetunnon laskuun

Boreoutista kärsivä ihminen ei enää jaksa tarttua työhön, ja hänen olonsa voi tuntua ahdistuneelta. Boreout voi johtaa vakaviin oireisiin, joten siihen on hyvä puuttua ajoissa.
Teksti: Johanna Jantunen Kuvat: iStock

Jokaisella on todennäköisesti joskus työpäiviä, jotka ovat jostain syystä tylsiä tai pitkästyttäviä. Jos jokainen työpäivä alkaa tuntua pakkopullalta, kyse voi olla boreout-ilmiöstä eli työhön tylsistymisestä.

– Töiden aloittamisen pitäisi vähintään olla neutraalia: että on ihan ok mennä töihin. Ja jos huonompia tuntemuksia tulee, niiden tulisi olla satunnaisia, työterveyspsykologi Sari Valavuori Mehiläiseltä kertoo.

Boreout-ilmiöstä kärsivästä tuntuu, ettei työhön enää jaksa tarttua. Kyse ei ole laiskuudesta vaan siitä, ettei työ enää tunnu itselle merkitykselliseltä tai työssä ei pääse riittävästi toteuttamaan omaa osaamistaan. Työtehtävät voivat olla liian samanlaisia päivästä toiseen, työntekijällä ei ole mahdollisuutta kehittyä tai hän selviää tehtävistään liiankin hyvin.

– Lopulta voi käydä niin, ettei edes niihin työtehtäviin jaksa panostaa, jotka aiemmin tuntuivat merkityksellisiltä ja mielekkäiltä. Se lisää haitallista kehää ja ajatusta siitä, että oma työpaikka on kaikin puolin huono, kun näinkin vielä käy.

Boreout aiheuttaa oireita ja voi pahimmillaan johtaa masennukseen

Boreout voi johtaa samanlaisiin terveysongelmiin kuin burnout. Boreoutista kärsivä ihminen voi tuntea olonsa esimerkiksi jatkuvasti väsyneeksi, hänen aloitekykynsä voi laskea ja olo tuntua ahdistuneelta. Oireet voivat seurata myös työn ulkopuolelle.

– Boreoutin riskinä on myös itsetunnon lasku. Ihmisestä voi alkaa tuntua siltä, ettei hän pysty enää mihinkään.

Boreout voi pahimmillaan aiheuttaa jopa masennusta.

Jos kokee kärsivänsä boreoutista, Valavuori kehottaa ensimmäisenä avaamaan ajatuksia edes yhdelle turvalliselle henkilölle. Se voi olla esimerkiksi hyvä työkaveri, jos esihenkilölle on kynnys kertoa, ettei oma työtehtävä enää anna tarpeeksi.

Myös ammattiliiton uravalmennuksesta tai työterveyshuollosta saa apua.

– Kukaan ei ole koskaan tullut liian aikaisin vastaanotolleni. Sitä vähemmällä yleensäkin päästään, mitä aikaisemmin ongelmiin puututaan.

Boreoutista kärsivän kanssa voidaan esimerkiksi alkaa jäsentää omaa työuraa janojen ja miellekarttojen avulla ja selvittää, missä kohtaa muutos huonompaan suuntaan tapahtui.

– Osalle täysin etätyön tekeminen korona-aikana on aiheuttanut vireen laskua ja alakuloa. Varsinkin, jos on aiemmin energisoitunut työyhteisöstä.

Valavuori vinkkaa myös listaamaan omia työtehtäviä. Se voi kuulostaa tylsältä mutta olla valaisevaa.

– Koska oma työ on niin lähellä itseä, se ei välttämättä näyttäydy samalla tavalla kuin silloin, jos sen kirjoittaa auki.

Työpaikan vaihto vai työn tuunausta?

Koska boreout-ilmiön syynä ovat työntekijälle sopimattomat – liian helpot, merkityksettömät tai samaa toistavat – työtehtävät, ongelman ratkaisemiseksi vaaditaan usein muutosta työssä.

– Ensin kannattaa tehdä tarkistus omassa organisaatiossa. Ja jos leikkikentän kehä nousee vastaan, mennä kohti toisenlaista työpaikkaa.

Jos syystä tai toisesta työtehtävien vaihto ei ole mahdollista, mutta nykyinen työnkuva heikentää omaa hyvinvointia, voi näkökulman muutos tuoda apua. Nykyisen työn voi nähdä vaiheena ja potkuna tulevaan.

– Usein omassa työssä on myös jotain, mitä pystyy itse tuunaamaan ja saamaan sitä kautta työhön uutta. Voisiko jonkin työtehtävän tehdä eri tavalla tai olisiko jokin osa-alue, josta voisi vielä oppia lisää? Vai teenkö jotain asiaa liian kovalla teholla, ja se vie hyvinvointiani huonompaan suuntaan: voisinko tehdä vähemmän?

Suomalaisen tutkimuksen mukaan työn muokkaaminen itselle merkityksellisempään suuntaan myös ennaltaehkäisee boreoutia.

Boreout voi joskus kaikota vapaa-ajan avulla; harrastus tai opinnot voivat kirkastaa ajatuksia siitä, mihin suuntaan haluaa urallaan edetä.

– Kun opiskelee uutta ja oppii uuden taidon, voi saada viitteitä siitä, mitä haluaisi omalla työpaikkaan lähteä tekemään. Vai lähtisikö kokonaan opiskelemaan tai hakemaan toisentyyppistä työtä?

Lue myös: Katri, 37, jätti päivätyönsä ja lähti kahden pikkulapsensa kanssa unelman perään Thaimaahan: ”Mikään ei voi enää estää minua”

Työn ei välttämättä tarvitse tuntua mahtavalta

Jos oma työ tuntuu tylsältä, voi olla syytä pohtia myös sitä, mitkä ovat omat tarpeet työtä kohtaan ja mitä työltä todella haluaa. Haluaako työn antavan merkityksellisyyden kokemusta vai voiko työ olla vain tapa tienata elanto?

– Paljon on puhuttu siitä, pitääkö työn tuntua niin mahtavalta: ei välttämättä ollenkaan. Kaikkien tarpeet työtä kohtaan eivät myöskään ole psykologisia.

Entä onko oma työ oikeasti itsestä tylsää vai vaikuttaako se vain sellaiselta entisten opiskelukavereiden työtehtäviin verrattuna? Vertailu on inhimillistä, mutta siihen ei kannata jäädä jumiin.

– Muihin vertaamalla voi nähdä, mitä kohti itse ehkä haluaa mennä. Mutta ovatko kaverin työnkuvaan kuuluvat hienoilta näyttävät tehtävät sellaisia, joita omalta työltä todella haluaa? Se voi olla vaikea kysymys.

X