Työ ja raha

Koronakriisi toi 1990-luvun lamamuistot monen mieleen – Milja Kaunisto ja Maiju Saha kertovat, miten vaikeuksista voi selvitä

Kirjailija Milja Kaunisto joutui jättämään koulunsa kesken vanhempiensa talousvaikeuksien takia. Sisustusbloggaaja Maiju Sahan perhe joutui 1990-luvun laman seurauksena muuttamaan aina vain pienempiin asuntoihin. Molemmat oppivat lamassa kuitenkin jotakin korvaamatonta.
Teksti: Tyyne Pennanen Kuvat: Tommi Tuomi, Maiju Sahan kotialbumi

– Olen kiitollinen siitä, että olen kokenut 1990-luvun laman. Minun sukupolveni hankki silloin selviytymistaidot, joita ei välttämättä ole nuoremmilla, sanoo kirjailija Milja Kaunisto, 44.

Hänen isänsä, muusikko Pasi Kaunisto, teki konkurssin 1990-luvulla. Hän menetti firmansa, talonsa, asuntonsa, kesämökkinsä, autonsa.

– Ihan kaikki meni. Me 1990-luvun lapset ja nuoret tiedämme, millaista on luopua isoista asioista.

1990-luvun lama opetti itsenäiseksi

Kun lama iski, Milja suoritti lukiota sisäoppilaitoksessa Ranskassa. Koulu oli maksullinen, ja kun vanhempien kukkaronnyörit kiristyivät, oli jätettävä koulu kesken ja palattava Suomeen. Hän alkoi tehdä laulukeikkoja bändin kosketinsoittaja-solistina.

– Oli vain käärittävä hihat ja ryhdyttävä hommiin. Se opetti vastuuta ja paransi itsetuntoa. Siitä lähtien olen ollut taloudellisesti itsenäinen, Milja sanoo.

Milja muistaa vanhempiensa pettymyksen ja masennuksen. Mutta samalla he pysyivät rauhallisina lasten edessä.

– He sanoivat, että tämä ei ole maailmanloppu. Tämä on vain materiaa.

Vanhempien vastoinkäymiset vaikuttivat myös Miljan yhteiskunnalliseen ajatteluun. Hän on Twitterissä kertonut olleensa teininä kovaksikeitetty kokoomuslainen, mutta vanhempien konkurssin jälkeen maailmakatsomus kallistui vasemmalle.

Koronakriisi muutosvoimana

Milja on kokemuksiensa ja taiteilijatyöhönsä liittyvien epäsäännöllisten tulojensa takia oppinut olemaan varpaillaan talousasioissa. Nyt, koronakriisin aikana, entistä enemmän. Hän on miettinyt, että onko jälleen edessä isoja, pakollisia muutoksia. Mitään kun ei voi maailmassa pitää itsestäänselvyytenä.

Niinpä hän on jo käärinyt hihansa.

– Olen mieheni kanssa hankkimassa kanoja, ranskalaisessa Villecomtalin kylässä asuva Milja kertoo.

– Olemme jo pitkään halunneet elää omavaraisemmin. Nyt on aika tehdä siitä konkretiaa.

Lue myös: Seksuaalista häirintää kokenut kirjailija Milja Kaunisto: ”Olin painanut tapaukset villaisella”

Maiju Sahalla, 39, on nyt töitä viikko kerrallaan

Lama 1990-luvulla on Maiju Sahan mielessä vielä kirkkaana.

Maiju Saha muistaa 1990-luvun lamasta toivottomuuden tunteen.

Runsas vuosi sitten sisustusbloggaaja Maiju Saha, 39, sai unelmiensa työpaikan markkinointialan start up -firmasta. Koronakriisi on kuitenkin heikentänyt talousnäkymiä niin, että pari viikkoa sitten firman oli annettava lomautusilmoitus. Maijulla on nyt töitä viikko kerrallaan.

Epävarma tilanne on nostanut pintaan ahdistavia muistoja 1990-luvun lamasta. Maijun isä työskenteli tietotekniikka-alalla myyntitöissä, ja laman seurauksena tulot vähenivät. Nelihenkinen perhe asui Helsingissä.

– Asuimme mukavassa paritalossa, mutta sitten aloimme muuttaa vuoden parin välein koko ajan pienempiin asuntoihin. Lopulta asuimme kaksiossa.

Maiju kävi huokeahintaisessa kuvataidekoulussa, muihin harrastuksiin ei ollut varaa.

– Välillä ei ollut kunnolla rahaa ruokaankaan, ja silloin söimme vain kalapuikkoja ja makaroneja.

Erityisesti mieleen on jäänyt jatkuva muuttaminen. Sen takia oli aina yritettävä löytää uudessa paikassa uudet kaverit.

– Muistan siitä ajasta toivottomuuden tunteen, Maiju sanoo.

Muutto Vaasaan helpotti

1990-luvun lamassa asuntolainojen korot nousivat jopa yli 15 prosentin. Se vaikutti myös Maijun perheen talouteen.

Maiju muistaa isänsä kertoneen, että joka kuukausi hänellä oli 500 markkaa liian vähän rahaa. Ne hän joutui lainaamaan omalta äidiltään. Niin hän ei voinut jatkaa loputtomiin, ja lopulta isä perusti tuttaviensa kanssa firman Vaasaan. Perhe muutti sinne, kun Maiju oli 12-vuotias.

Se oli käännekohta.

– Asuntojen hinnat olivat siellä kolmanneksen Helsingin hinnoista. Muutimme kotiin, joka oli 70–80 neliötä, mutta se tuntui linnalta. Oli oma huone. Joku olisi voinut ajatella, että kauheata vaihtaa paikkakuntaa, mutta meille se oli tosi hyvä juttu, ehdottomasti.

Maiju kotiutui Vaasaan ja sai kavereita. Hän asuu siellä yhä, nyt viisihenkisen perheensä kanssa.

– Toistaiseksi olemme pärjänneet hyvin, mutta asuntolainoihin olen lomautusuhan takia hakenut lyhennysvapaata, Maiju sanoo.

Lama opetti luovaksi

Hyvääkin lamavuosissa oli. Kun ei ollut kavereita eikä harrastuksia, oli opittava luovaksi.

– Piirsin ja luin paljon, ja ne harrastukset ovat olleet minulle suuri voimavara ja kannatelleet lapsesta lähtien. Ja niistä on ollut hyötyä esimerkiksi nyt, kun teen kirjoitustöitä.

Vakituisen työnsä ohella Maiju pitää suosittua sisustusblogia Maiju Saw’ta.

– Jos tilanne tästä huononee, niin luovuudesta aion ammentaa tälläkin kertaa. Lapsuuteni ei todellakaan ollut huono.

Lue myös:

Tällaista on elää köyhänä naisena Suomessa

Suurin osa suomalaisista tuntee olevansa keskiluokkaa: ”Köyhiä ja rikkaita pidetään ryhminä, jotka eivät ansaitse elantoaan työllä”

Kirjailija Laura Honkasalo: ”Vähävaraisuus ja köyhyys kuluttavat henkisesti”

X