Työ ja raha

Amerikkalainen Tina lomaili viimeksi kolme vuotta sitten, japanilaiselle Emille kymmenen päivää on pitkä kesäloma – naiset kertovat, miten muualla maailmassa lomaillaan

Kalifornialainen Tina Gaines ei pidä kesällä lomaa ollenkaan, tukholmalainen Anna Asp on vapaalla seitsemän viikkoa. Neljä naista eri puolilta maailmaa kertoo, miten he lomailevat.

Teksti:
Tyyne Pennanen
Kuvat:
Barbara Davidson, Petri Artturi Asikainen, Anton Doyen, Knotan, Lomakuvat Haastateltavien Kotialbumeista

Amerikkalainen Tina Gaines on projektiassistentti kiinteistökehitysalalla.

Kalifornialainen Tina Gaines ei pidä kesällä lomaa ollenkaan, tukholmalainen Anna Asp on vapaalla seitsemän viikkoa. Neljä naista eri puolilta maailmaa kertoo, miten he lomailevat.

Amerikkalainen Tina Gaines: Ei lomaa ollenkaan

Yksi viikko on pisin loma, jonka amerikkalainen Tina Gaines, 46, on aikuisena pitänyt. Kun hän viimeksi lomaili kolme vuotta sitten, loma kesti kolme päivää. Hän oli ystävänsä häissä Meksikon Cancúnissa, söi ja joi hyvin, veneili ja tanssi öisellä rannalla häävieraiden ja paikallisten kanssa.

Viime vuonna koronapandemia romutti hänen matkasuunnitelmansa.

– Minulla on pitämättä viisi viikkoa lomaa. Työn­antajani on kannustanut pitämään niitä pois, mutta en ole malttanut, hän sanoo.

Yhdysvalloissa ei ole lakisääteistä vuosilomaa, mutta moni yritys tarjoaa työntekijöilleen vuodessa kymmenen päivän palkallisen loman.

Tina työskentelee kiinteistökehitysalan firmassa Los Angelesissa, ja kahdeksan vuoden aikana hän on edennyt assistentista yhä vastuullisempiin projektitehtäviin. Hän tekee viisipäiväistä työviikkoa, työpäivät venyvät 10–12-tuntisiksi.

– Nukun 4–6 tuntia yössä. Selviän vähillä yöunilla, äitini on ihan samanlainen, Tina sanoo.

Koronavuoden aikana hän on ollut etätöissä ja piipahtanut toimistolla lauantaisin hakemassa postin.

– Pidän työstäni, eikä työmäärä haittaa minua. Lisäksi työnantajani osoittaa arvostustaan. Olen saanut joka vuosi palkankorotuksen ja bonukset.

Tina tekee töitä, jotta hän voisi nauttia elämästään. Nautinnolle ei vain tunnu löytyvän aikaa. Onneksi on viikonloput, jolloin hän tapaa ystäviään. Ja onneksi on amerikkalainen jalkapallo. Kun hänen suosikkijoukkueellaan Los Angeles Ramsilla on peli, hän pitää huolen siitä, että näkee matsin joko paikan päällä tai televisiosta. Joskus pelin takia pitää matkustaa, jolloin Tina ottaa yhden päivän vapaata.

Voidakseen pitää ihan oikean loman hänen täytyisi järjestää työasiansa toimistolla niin, etteivät asiakkaiden projektit junnaisi paikoillaan. Omia projekteja on vaikea delegoida muille.

– Minun pitäisi pystyä ottamaan kahden viikon loma ilman syyllisyyden tunteita. Heti kun löydän sopivan raon ja kun voin olla varma, etten jätä muita kuilun reunalle, aion tehdä sen.

Tina Gaines ja hänen ystävänsä Dawn.
Tina (vas.) lomaili Cancúnissa Meksikossa kolme vuotta sitten. Katamaraaniajelulla hän piti hauskaa ystävänsä Dawnin kanssa.

Työkaverit ottavat välillä vapaata päästäkseen tapamaan muualla asuvia sukulaisiaan. Tinan sukulaiset asuvat Los Angelesissa, joten tapaamiset onnistuvat muutenkin. Tina on lapseton sinkku, ja hän paahtaa töitä kesälläkin.

– Minun lisäkseni työpaikallani on toinenkin nainen. Olemme molemmat sinkkuja ja teemme paljon töitä.

Hivenen tahtia kuitenkin höllennetään kesällä. Perjantaisin toimisto suljetaan tavallista aikaisemmin, jotta ihmiset voisivat lähteä viikonlopun viettoon.

Paras tapa viettää lomaa on matkustaa ulkomaille.

– Tarvitsen matkoja, jotta saan tekosyyn päästää irti töistä.

Jos Tina lähtee kauemmaksi ulkomaille, esimerkiksi Eurooppaan, hänen lomabudjettinsa on noin 1 700 euroa.

– Jos matkustan yksin, käytän enemmän rahaa hotelliin, ihan turvallisuuden takia. Ystävien kanssa voin valita hotellin vaikka kaupungin laitamilta.

Nyt hän haaveilee erään ystävänsä kanssa lomasta Malediiveille, Intian valtameren paratiisisaarille. Jos pandemia hellittää ja läheiset ovat terveitä, hän lähtee sinne vuonna 2022. Siitä tulee täydellinen irtiotto, jonka aikana kotiin jätetty työpuhelin saa piippailla yksinään. Matkoihin menee kaksi vuorokautta, joten Tina on laskenut tarvitsevansa lomaan matkoineen vähintään viikon. Viisi päivää kohteessa saattaisi riittää rentoutumiseen.

Suomalaisen korviin Tinan lomat kuulostavat todella lyhyiltä ja työtahti vaikuttaa kovalta, joten on pakko kysyä, onko hän onnellinen.

– Kyllä olen. Toki toivoisin, etten olisi väsynyt, mutta toisaalta olen siunattu, kun minulla on hyvä työpaikka. Aina voisi mennä huonommin. Minulla on työni, terveyteni ja katto pääni päällä. En voi valittaa.

Ruotsalainen Anna Asp: Opettajan seitsemän viikon loma tulee tarpeeseen

Anna Asp
Ruotsalainen Anna Asp on äidinkielen ja uskontotieteiden opettaja lukiossa.

Tänä kesänä tukholmalainen opettaja Anna Asp, 42, menee naimisiin sulhasensa Peterin kanssa. Heillä on uusperhe, johon kuuluvat Annan 14- ja 11-vuo­tiaat tyttäret ja Peterin 10- ja 16-vuotiaat pojat. Siviilivihkimiseen osallistuvat lapset, ja sen jälkeen perhe lounastaa läheistensä kanssa.

– Meillä on koronajärjestelyt. Pidämme isommat juhlat vasta syyskuussa, kun ihmiset ovat saaneet rokotuksensa.

Koronan takia Anna aikoo pysyä koko kesän Ruotsissa. Perhe käy Peterin suvun kesämökillä, joka sijaitsee noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä Tukholmasta. Siellä ei ole juoksevaa vettä eikä wifiä, mutta jopa lapset rakastavat paikkaa. Perhe käy myös Annan vanhempien kesäpaikassa Smålandissa Etelä-Ruotsissa. Lisäksi Anna ja Peter veneilevät kahden kesken pari viikkoa.

Ennen pandemiaa heillä oli tapana lainata ystäviensä taloa Provencessa Ranskassa. Tuolloin Annan ja hänen tyttäriensä lomabudjetti oli isompi, heille kolmelle noin 2 500 euroa. Tänä vuonna he pärjäävät 1 500 eurolla.

Anna opettaa lukiossa äidinkieltä ja uskontotietoa. Hän vaihtoi pandemian aikana koulua ja joutui melkein heti etäopetukseen. Vuosi on ollut hänen uransa rankin, ja seitsemän viikon kesäloma tulee tarpeeseen.

– Olen todella väsynyt. En ole koskaan tarvinnut lomaa yhtä paljon kuin nyt, hän sanoo.

Anna arvelee, että hänelle kertyy vuodessa yhteensä noin 11–12 viikkoa lomaa. Ruotsalaisilla on keskimäärin viiden viikon vuosiloma, josta on oikeus pitää kesällä yhtenäinen neljän viikon jakso.

– Teen noin 45 tunnin työviikkoa, joten oma loma ei tunnu erityisen epäoikeudenmukaiselta, Anna sanoo.

Keltainen talo
Smålandissa on Annan äidin keltainen mökki, jossa Anna käy kesäisin. Hän myös veneilee perheensä kanssa.

Neljän lapsen perheessä arki on muutenkin kiireistä. Lukukauden lopussa työpäivät ovat venyneet kymmentuntisiksi. Töiden jälkeen on laitettava ruokaa ja kuskattava lapsia harrastuksiin. Viikonloppuisin työasiat pyörivät mielessä.

– Kun kesäloma alkaa, aion aluksi vain nauttia siitä, ettei ole mitään tekemistä. Voin lukea kirjaa tai mennä rannalle, tehdä mitä huvittaa.

Anna asuu Tukholman saaristossa, ja ranta on kolmen minuutin kävelymatkan päässä.

– On helppoa ajaa moottoriveneellä piknikille johonkin lähistölle tai pulahtaa iltaisin uimaan. Täällä on todella kaunista.

Parasta kesälomassa on se, että saa viettää aikaa läheistensä kanssa.

– Haluan olla paremmin läsnä perheelleni.

Kun Annan kesäloma lähenee loppuaan, hän alkaa jo kaivata töihin.

– Pidän työstäni, kollegoistani, oppilaistani ja arjen rutiineista.

Jos koronapandemia hellittää, Anna ja Peter matkustavat ensi jouluna New Yorkiin. Annan mielestä on hyvä, että ihmiset miettivät nykyisin ilmastonmuutosta ja matkustamisen eettistä puolta.

– On hyvä, että puhutaan lentohäpeästä, mutta minulla ei ole autoa ja lennän vain kerran vuodessa, joten en pidä omaa lentämistäni niin pahana asiana.

Matka New Yorkiin olisi Annan ensimmäinen.

– Olen pitkään haaveillut pääseväni sinne.

Japanilainen Emi Kohzaki: Kymmenen päivää elokuussa

Emi Kohzaki
Emi Kohzaki on markkinointitehtävissä sisustusalan yrityksessä.

Mitä tehdä kesälomalla, kun koronapandemian takia ei voi matkustaa? Tätä 37-vuotias Emi Kohzaki on joutunut miettimään sen jälkeen, kun maailmanlaajuinen kulkutauti juurrutti lentokoneet maahan.

– Rakastan matkustamista ja uusien ihmisten tapaamista. Siksi on ollut todella surullista, kun en ole päässyt ulkomaille.

Emin kymmenen päivän kesäloma on elokuussa, joka on tyypillinen kesälomakuukausi Japanissa. Hän sanoo, että monessa muussa japanilaisessa firmassa kesäloma on vain seitsemän päivää.

– Japanilainen työkulttuuri on ihan kamala! Täällä työ on tärkeämpää kuin perhe tai ystävät, joten ei ihme, että ihmiset ovat masentuneita.

Kaksi ja puoli vuotta sitten Emi muutti maaseudulta Tokioon mielenkiintoisen työn perässä. Hän työskentelee huonekalufirmassa ja hoitaa digitaalista markkinointia, pr-tehtäviä sekä toimii yhteyshenkilönä Espanjassa sijaitsevalle emofirmalle.

Tokiossa hän asuu yksin, mutta hänen siskonsa asuu samassa kaupungissa. Siskon kerrostalon katolla on grillipaikka, jossa heillä on tapana grillailla yhdessä.

Grillaaminen on suosittua tokiolaisten keskuudessa. Jos ei ehdi lähteä maaseudulle, voi piipahtaa Tokion lähettyvillä grillipaikassa, jossa valmiista aineksista valmistetaan oman grillin ääressä ateria. Aikaa on parisen tuntia. Hinnat vaihtelevat paikan laadun mukaan, mutta noin neljälläkymmenellä eurolla saa jo mukavan aterian. Grillaaminen kavereiden kanssa kuuluukin Emin tämän kesän lomasuunnitelmiin.

Lisäksi hän aikoo ainakin käydä rannalla Jokohamassa, joka kuuluu Suur-Tokion alueeseen.

– En ui, koska vesi on niin likaista. Jotkut uivat ja surffaavat, mutta suurin osa tytöistä jättää sen väliin.

Emi Kohzaki
Emi Kohzaki
Emi pitää retkeilystä kotimaassaan Japanissa. Lomakuvat ovat Okinawan saarelta (ylin) ja Naganosta.

Retkeily on tällä hetkellä trendikästä myös Japanissa. Korona sulki kaupunkien vapaa-ajanviettopaikat, joten moni alkoi liikkua luonnossa.

Tokio on 37 miljoonan ihmisen metropoli, ja maalaiselämään tottunut Emi kaipaa luontoa. Hän on retkeillyt pikkutytöstä lähtien ja käynyt esimerkiksi vuoriseudulla Naganossa. Tänä vuonna hän ei kuitenkaan ehdi retkeillä.

Ulkomaan matkojaan varten Emi säästää rahaa, ja hänen budjettinsa on noin 1 200–1 700 euroa. Haaveissa siintää lomamatka tropiikkiin. Hän haluaisi matkustaa Thaimaahan, koska se on lähellä, rannat ovat kauniita ja ruoka herkullista.

– Jos haluaisin olla kuukauden ulkomailla, minun pitäisi irtisanoutua työstäni, Emi kertoo.

Ilmastonmuutos huolestuttaa, mutta Emi pitää matkustamisesta niin paljon, ettei voisi ajatella lentämisen lopettamista.

– Jos saan matkustaa, mikään ei pysäytä minua.

Parasta lomassa on se, ettei tarvitse ajatella. On aikaa vain pysähtyä ja tuntea.

– Silloin saan kiinni siitä, mitä tarvitsen voidakseni hyvin henkisesti ja fyysisesti. Loman jälkeen raahaudun takaisin todellisuuteen, ja ajattelen, että jaahas, täytyy taas alkaa tehdä rahaa.

Ranskalainen Marine Carreira: Kolme viikkoa perheen kanssa

 Marine Carreira.
Ranskalainen Marine Carreira on myyntitehtävissä muotialalla.

Elokuussa pariisilainen, myyntitehtävissä työskentelevä Marine Carreira, 32, pitää kolmen viikon kesäloman ja lähtee miehensä ja tyttärensä kanssa Keski-Ranskaan Burgundiin. Hänen vanhemmillaan on siellä vanha maalaistalo, joka on remontoitu modernilla tyylillä. Talo on vain puolentoista tunnin ajomatkan päässä Pariisista, ja siellä käy paljon muitakin vieraita.

Kesäisin grillataan ja syödään puutarhassa niin lounaita kuin illallisiakin. Ennen illallista juodaan kello kuuden aperitiivit, kuten vaikkapa punaviiniä hyvien juustojen kera.

Lisäksi Marine käy lomansa aikana tapaamassa ystäviään Välimeren rannalla Marseillessa ja Atlantin rannalla Bretagnessa.

– Kesälomassa on parasta se, kun saa nähdä meren, ottaa aurinkoa, syödä ja nukkua hyvin ja olla läheisten kanssa, Marine sanoo.

Hän kertoo, että ranskalaiset matkustavat paljon kotimaassaan.

– Täällä on niin erilaisia paikkoja ja nähtävää riittää.

Kolme viikkoa on Marinen mukaan tyypillinen kesäloma Ranskassa, ja se on myös pisin loma, jonka hän on pitänyt. Ennen puolitoistavuotiaan esikoisensa syntymää Marine matkusti kesälomillaan ulkomaille.

– Lähdin aina mahdollisimman kauas, koska halusin oppia tuntemaan vieraita kulttuureja ja saada muutenkin mahdollisimman paljon irti lomastani.

Tuolloin hänellä oli tapana siirtää kesäloma johonkin toiseen ajankohtaan, koska elokuu on hänen työpaikallaan kiireistä aikaa, vaikka se onkin ranskalaisille tavallinen kesälomakuukausi. Marine vastaa ranskalaisen vaatemerkin kansainvälisistä myyntitehtävistä, ja showroomilla käy elokuussa paljon asiakkaita.

Marine lomalla Badwaterin valuma-alueella Kalifornian Kuolemanlaaksossa.
Marine lomalla Badwaterin valuma-alueella Kalifornian Kuolemanlaaksossa.

Nyt hän haluaa olla lapsensa kanssa.

– En silti pysty kokonaan unohtamaan työasioita lomani ajaksi, koska assistentit lähettävät minulle viestejä Whatsappissa.

Marine aikoo lähteä Lissaboniin, kun hän on saanut koronarokotukset. Siellä asuvat hänen syntyjään portugalilaisen isänsä sukulaiset, jotka eivät ole vielä nähneet hänen tytärtään. Koronapandemian takia aiempi Portugalin-matka oli peruttava.

Kolmisen vuotta sitten Marine alkoi miettiä, miten hän voisi matkustaa ympäristöystävällisemmin. Lähimatkaillessaan hän suosii nykyisin junaa tai autoa. Hän yrittää myös järjestää automatkoihin kimppakyytejä.

– Mutta kun lähtee kauas, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lentää.

Hän haaveilee usein ulkomaanmatkoista ja ottaa selvää kohteesta etukäteen. Lomien suunnitteleminen on nautinto itsessään.

– Loma on porkkana, joka vetää aasia, Marine vitsailee.

Nyt haaveissa olisi päästä puolison kanssa Japaniin vuoden kuluttua. Jos se ei onnistu, kolmen vuoden kuluttua he voisivat lähteä sinne koko perhe. Marinella on jo pitkä lista kaikkea, mitä hän haluaa siellä nähdä.

Lomien jälkeen Marinella on usein möykky mahassaan: miten hän ehtii vastata satoihin loman aikana kertyneisiin sähköposteihin? Onneksi töihin paluuta helpottavat mukavat työkaverit, joiden kanssa vaihdetaan kuulumisia.

– Elämä ilman kesäloma olisi ihan kauheaa! Loman ansiosta jaksan taas tehdä töitä.

X