Lulu on hyväosainen kenialainen: ”Kulttuurissamme uskotaan, että varakkaat eivät ole hyviä ihmisiä”
Nuorena sairastuminen opetti kenialaiselle Lulu Kitolololle, että rahaa täytyy aina olla säästössä pahan päivän varalle. Nyt hän säästää poikansa opintoja varten ja toteuttaakseen omia haaveitaan.
Nuorena sairastuminen opetti kenialaiselle Lulu Kitolololle, että rahaa täytyy aina olla säästössä pahan päivän varalle. Nyt hän säästää poikansa opintoja varten ja toteuttaakseen omia haaveitaan.
Kenialaisella Lulu Kitolololla, 39, on Nairobissa graafisen alan suunnittelutoimisto, jossa työskentelee hänen lisäkseen kolme ihmistä. Lulu tekee töitä noin 40 tuntia viikossa ja ottaa kuukausittain firmastaan palkkaa bruttona noin 1 700 euroa. Siitä hän siirtää joka kuukausi säästötililleen 10 prosenttia.
– Isäni opetti, että aina pitää laittaa säästöön kymmenen prosenttia tuloistaan. Hän työskenteli yrittäjänä matkailualalla ja elää nyt eläkeikäisenä säästöillään. Raha-asioissa hän on inspiraation lähteeni.
Lulu alkoi säästää jo nuorena. Hän opiskeli stipendiaattina ja vanhempiensa taloudellisella tuella New Yorkissa. Jo silloin hän onnistui laittamaan rahaa sivuun. 21-vuotiaana hän sai ensimmäisen työpaikkansa, mutta samoihin aikoihin hänellä todettiin sydänvika, ja hän joutui leikkaukseen. Hän oli onneksi äitinsä sairausvakuutuksen piirissä ja sai sieltä katettua sairaalamaksut. Hän kuitenkin menetti työpaikkansa ja joutui olemaan ilman tuloja kuukauden.
– Tuolloin säästöni tulivat tarpeeseen.
Kokemus opetti sen, että aina pitää säästää pahan päivän varalle.
Rahaa palaa herkkuihin
Lulu asuu Nairobissa 4-vuotiaan poikansa kanssa. Hän on tarkka rahoistaan mutta rakastaa ruokaa, ja erilaiset herkut ovat hänen suurin houkutuksensa.
– Välillä lipsun ostamaan hyvää take away -ruokaa.
Tavaroita tai vaatteita hän ostaa harvakseltaan, mutta kun hän ostaa jotakin, se on yleensä jotakin hieman parempaa.
Ensi vuonna hän haluaa alkaa säästää enemmän. Hän toivoo firmansa tuoton kasvavan, mutta on valmis myös leikkaamaan henkilökohtaisesta kulutuksestaan. Sen takia hän suunnittelee muuttavansa halvempaan asuntoon, joko kauemmaksi keskustasta tai nykyistä pienempään asuntoon. Tällä hetkellä hän maksaa vuokraa liki 700 euroa kuussa.
Hän suunnittelee myös uusia säästämistapoja, joissa olisi hyvä tuotto. Erityisesti häntä kiinnostavat valtion velkasitoumukset, joiden avulla yksityissijoittaja voi saada tuottoa lainaamalla rahaa valtiolle. Lulu miettii myös sopivaa sijoitustyökalua pojan korkeakouluopintojen rahoittamiseksi tulevaisuudessa.
Koronapandemia pani Lulun firman hetkeksi tiukoille, kun toimeksiannot vähenivät. Hän on kuitenkin ollut säästeliäs myös bisnesnaisena eikä ole nostanut firman voittoja itselleen vaan on laittanut ne säästöön. Niiden avulla firma selvisi vaikean ajan yli.
”Olen saanut itsellisen naisen mallin”
Lulu kuuluu kenialaisten hyväosaisiin. Hän on koulutettu yrittäjä, ja hänen äitinsä antoi hänelle ja hänen pojalleen lahjaksi sairausvakuutuksen, joten he voivat käyttää yksityistä terveydenhuoltoa.
Lulu kertoo, että Keniassa monet vanhemmat naiset ovat miehistään taloudellisesti riippuvaisia, koska he jäivät kotiin lapset saatuaan. Lulun äiti teki kuitenkin uransa YK:ssa hallinnollisissa tehtävissä, ja myös Lulun tädit kävivät töissä.
– Olen saanut itsellisen naisen mallin, ja taloudellinen riippumattomuus on ollut minulle aina itsestään selvää.
Lulu haluaa vaurastua, mutta joutuu tsemppaamaan itseään sen suhteen.
– Kulttuurissamme on vahva uskomus, että varakkaat ihmiset eivät ole hyviä ihmisiä. Asenne on alitajuisesti minussakin, ja joudun aina muistuttamaan, että se ei ole totta. Olen tavannut rikkaita ihmisiä, jotka ovat olleet mukavia.
Lulu sanoo, että harvalla on varaa säästää, ja melkein kaikki tekevät päätyönsä ohessa sivuhommia.
– Vaikka palkoistamme pidätetään sosiaaliturvamaksuja, harva luottaa järjestelmään. Siksi Nairobissa kaikki yrittävät repiä lisärahaa jostakin.
Ne, jotka onnistuvat säästämään, ostavat usein maata.
– Monen haaveissa on rakentaa oma talo, Lulu kertoo.
Haaveissa matkailu ja oma maatilkku
Jonain päivänä Lulu haluaisi olla niin varakas, että hän voisi matkustaa. Erityisesti häntä kiehtovat oman mantereen lisäksi Aasia ja Etelä-Amerikka. Jos hänestä tulisi jonain päivänä niin rikas, että hän voisi tehdä mitä vain haluaisi, hänkin ostaisi maata. Hän on kiinnostunut luomuviljelystä ja permakulttuurista eli luontoa kunnioittavasta ympäristösuunnittelusta. Sitä hän toteuttaisi omalla tilallaan.
– Lisäksi voisin kouluttaa esimerkiksi naisia yrittäjiksi.
Viime aikoina Lulun säästöjä ovat syöneet firman rakentamiseen liittyvät menot, koronapandemia ja pojan huoltajuuteen liittyvät oikeuskulut. Säästöjä on vain parituhatta euroa.
– Työntekijänä ansaitsisin paremmin kuin yrittäjänä, mutta omalla firmalla tähtään siihen, että jonain päivänä voin tehdä vähemmän töitä ja saada passiivisia tuloja.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous