Työ ja raha

Millä eväillä yrittäjäksi?

Teksti: Anna.fi

Oletko itsenäinen, vahva, ideoiva ja ammattitaitoinen ja ainakin jonkin verran ulospäinsuuntautunut? Onko sinulla mielessäsi hyvä liikeidea? Jos vastauksesi on kyllä, sen kun ryhdyt yrittäjäksi, kehottaa Yrittäjänaisten keskusliiton toiminnanjohtaja Riitta Vihersola. Hänen mukaansa tälläkin hetkellä on hyvä aika alkaa yrittäjäksi – jos sille on oikeanlaiset puitteet.
”Kyllä se kannattaa, jos vain on riittävästi halua, ammattitaitoa ja tietoa. Se on pitkälti kiinni omista kyvyistä. Joskus on sanottu, että yrittäminen on rotuominaisuus, joka toisilla on, toisilla ei ole”, Vihersola lisää.

Tämän päivän Suomessa yrittämisen nousevia aloja näyttäisivät olevan esimerkiksi yksityiset vanhusten hoitokodit, etätyömahdollisuudet, esimerkiksi tietotekniikkatyö, ja erilaiset konsulttifirmat kuten kirjanpitotoimistot ja muut business to business -palveluihin erikoistuneet yritykset.

Verotuksen tai muun byrokratian suhteen mikään ei ole radikaalisti muuttunut yrittäjän elämässä arvonlisäveron tulon jälkeen. ”Alv:tä yrittäjät protestoivat jatkuvasti, mutta ainakin nyt se näyttää tulleen jäädäkseen. Joidenkin yrittäjien työtähän alv on vaikeuttanut, kun harmaa talous on lisääntynyt: toiset pitävät pientä kampaamoyritystä ja maksavat verot, toiset tekevät pimeästi saman työn kotonaan.”

Yrittämisessä vapaus ja vastuu kohtaavat totaalisesti toisensa. Yrittämisen vapaus – Riitta Vihersolan mukaan ihmeellinen käsite sinänsä – pitää sisällään sekä yrittämisen plussat että miinukset. Jos siirtyy toisen palveluksesta yrittäjäksi, tulevat konkreettiset erot nopeasti esiin.

”Yrittämisen vapauteen kuuluu lähinnä se, että tekee ympäri vuorokauden töitä”, nauraa Vihersola. Jos ei ihan niinkään, niin huomattavasti pitempää päivää kuin toisen leivissä. Etuna on tietenkin, että vapaapäiviäänkin pystyy ehkä suunnittelemaan omien menojensa mukaan.

Varsinkin alussa yrittäjän elo voi olla raskasta. Heti aloittaessa täytyy tietää paljon hankalistakin asioista: kirjanpidosta, verotuksesta, vakuutuksista. Vihersola sanoo, että juuri riittävänsuuruisen yrittäjän vakuutuksen ottamista ei voi liikaa tuoreille yrittäjille painottaa:

”Kun yrittäjä usein tienaa itse aluksi vähän, hän ottaa helposti vakuutuksen hyvin pienelle summalle kuukaudessa; esimerkiksi ilmoittaa tienaavansa 2300 mk kuussa. Mutta kun palkansaajilla eläkkeen kertymiseen vaikuttavat lähinnä viimeiset kymmenen työvuotta, yrittäjillä vaikuttaa koko yrittäjyyden aika. Sen takia jos myöhemmin havahtuu ja haluaisi nostaa eläkesummaa, ei se enää vaikutakaan eläkkeeseen.”

Yrittäjänaisten keskusliiton ensisijainen tehtävä on toimia naisyrittäjien edunvalvojina, liiton paikallisyhdistykset eri puolilla Suomea taas järjestävät yrittäjille koulutusta. Keskusliitto pitää lähinnä yhteyttä lainsäätäjiin, jotta lakeihin pystytään vaikuttamaan jo niiden suunnitteluvaiheessa.

Yrittäjänaisten suuri saavutus oli vuonna 1997 toteutunut naisyrittäjälaina, jonka he ja eduskunnan naisverkosto puskivat läpi. Nyt hallitusohjelmaan on kirjattu vanhemmuuden kustannusten puolittaminen, mutta konkreettisia hallituksen toimenpiteitä sen edistämiseksi ei ole vielä näkynyt. Kysehän on suuresta epätasa-arvosta: äitiysloman kustannusvastuu on vain naisen työnantajalla eikä sekä naisen että miehen.

Äitiysloma tuottaa siis naisten työnantajille kustannuksia ja totta kai myös vaikeuttaa nuorten naisten työnsaantia. ”Nämä asiat poistuisivat, jos kulut jaettaisiin tasaisesti naisten ja miesten työnantajien kesken. Lapsethan kuuluvat meille kaikille, mutta nais- ja miesvaltaiset alat ovat tässä hyvin eriarvoisessa asemassa”, toteaa Vihersola.

Riitta Talasniemi / A4 Media Oy

Kuva: A4 Photo

X