Milloin on uran kannalta oikea hetki hankkia lapsia? Raskaussyrjintä vaikuttaa monen perhesuunnitelmiin
Raskaus tai perhevapaa ei ole peruste päättää työsuhdetta edes koeajalla.
Työ ja raha

Milloin on uran kannalta oikea hetki hankkia lapsia? Raskaussyrjintä vaikuttaa monen perhesuunnitelmiin

Laki kieltää syrjinnän raskauden tai perhevapaiden vuoksi. Silti on edelleen tavallista, että raskaus vaikuttaa työsuhteeseen tai työnsaantiin. Työhaastattelussa perhesuunnitelmista ei tarvitse kertoa, vaikka niistä kysyttäisiinkin.
Teksti: Johanna Jantunen Kuvat: iStock

Uskaltaako lasta vielä hankkia? Mitä jos työsuhdetta ei jatketa, urakehitys pysähtyy tai työtehtävät katoavat perhevapaan aikana?

Pelko siitä, että raskaaksi tuleminen vaikuttaa työsuhteeseen ja sitä kautta myös toimeentuloon, vaikuttaa monen naisen ajatuksiin perheen perustamisesta. Taustalla on ongelma nimeltä raskaussyrjintä.

– Raskaussyrjintä on ilmiö, joka näkyy yleisimmin määräaikaisten sopimusten uusimatta jättämisenä. Kun henkilö tulee raskaaksi, työsuhde saattaa päättyä siihen. Toiseksi yleisin tapaus on, että kun palataan perhevapaalta töihin, on ongelmia siinä, pääseekö palaamaan samoihin ja yhtä vaativiin ja samalla tavalla palkattuihin tehtäviin, joissa oli ennen raskautta. Lain mukaan näin pitäisi lähtökohtaisesti olla, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara kertoo.

Raskaussyrjintää voidaan kutsua myös perhevapaasyrjinnäksi.

– Harvoin syrjitään vain siksi, että henkilö on raskaana. Taustalla on ennemminkin se, että pelot perhevapaista ja niiden aiheuttamista kustannuksista tulevat työantajalle mieleen.

Raskaussyrjintä on laitonta, mutta jää usein piiloon

Laki kieltää yksiselitteisesti syrjinnän raskauden tai perhevapaiden vuoksi. Siitä huolimatta on edelleen tavallista, että työntekijän raskaus vaikuttaa työsuhteeseen.

– Meille tulevista työelämäyhteenotoista vuodesta toiseen noin puolet koskee raskaussyrjintää. Se kertoo siitä, että ilmiö on sitkeä ja varsin laaja, Jukka Maarianvaara sanoo.

Myös puolet tasa-arvovaltuutetun kyselyyn vastanneista ammattiliitoista kertoi, että raskaussyrjintään liittyviä kysymyksiä tulee heille vähintään viikoittain. Esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitto saa noin tuhatkunta yhteydenottoa vuodessa.

Valtaosa raskaussyrjinnästä ei edes tule tietoon vaan jää piiloon, koska syrjintään liittyy rakenteellinen elementti. Raskaussyrjintä ei tarkoita vain sitä, että nainen tulee raskauden vuoksi syrjityksi, vaan myös sitä, että tietynikäiset naiset joutuvat rekrytointitilanteessa kohtaamaan uteluja perhesuunnitelmista.

– Kuulin juuri, että eräältä naiselta oli kymmenestä työhaastattelusta kahdeksassa kysytty perhevapaasuunnitelmista joko suoraan tai kautta rantain.

Työhaastattelussa ei tarvitse kertoa perhesuunnitelmista

Työnantaja ei saisi käsitellä työhaastattelussa työnhakijan henkilökohtaiseen elämään liittyviä asioita, joilla ei ole tekemistä työn kanssa. Perhesuunnitelmat eivät liity työntekijän pätevyyteen millään tavalla.

– Jos työhaastattelussa kysytään perhesuunnitelmista, kysymykseen ei tarvitse vastata lainkaan tai siihen ei tarvitse vastata totuudenmukaisesti. Ihmisiä ei voi tietenkään kannustaa valehtelemaan, mutta työnantaja ei voi asettaa siitä sanktioita, vaikka työnhakutilanteessa henkilö olisi sanonut, ettei aio kahteen vuoteen hankkia lapsia ja tuleekin puolen vuoden kuluttua raskaaksi.

Työnhakutilanteessa ei tarvitse sitoutua millään tavalla mihinkään ratkaisuihin yksityiselämänsä suhteen – jos työhaastatteluun ylipäätään pääsee.

– Raskaussyrjinnän ulottuvuus on myös se, että tiettyä ikäluokkaa edustava nainen ei välttämättä pääse edes haastatteluun. Ajatellaan, että tuo on sen ikäinen, että hän tulee pian raskaaksi ja jää perhevapaalle.

Miten raskaussyrjintä saadaan loppumaan?

Jotta raskaussyrjintä saataisiin kitkettyä yhteiskunnastamme kokonaan, tarvitaan monenlaista muutosta.

– Ensinnäkin ilmiö kytkeytyy asennekysymyksiin: millä tavalla asennoidutaan lastenhankintaan, joka kuitenkin on luonnollinen osa ihmiselämää.

Perhevapaiden tasa-arvoisempi jakautuminen äitien ja isien kesken on myös tärkeää, sillä raskaussyrjintä liittyy rakenteisiin.

– Jotta ei olisi niin, että vain naiset nähdään tietyllä tavalla riskeinä rekrytointitilanteessa, olennainen asia on se, että perhevapaat jakautuisivat tasaisemmin.

Myös korvausjärjestelmissä voisi olla Maarianvaaran mukaan vielä viilaamista, vaikka yhteiskunta toki jo nyt kompensoi työnantajalle perhevapaista aiheutuvia kustannuksia.

Mutta minkä neuvon tasa-arvovaltuutettu antaisi naiselle, joka tällä hetkellä miettii, uskaltaako lasta hankkia?

– On rajua, jos ihmiset joutuvat tekemään ratkaisuja lastenhankinnan suhteen sen pohjalta, että syrjintä pelottaa. Vaikea sanoa, mitä kannattaisi tehdä, mutta asiat tietysti kannattaa elämässään priorisoida. Lapsen saaminen on todennäköisesti ihmiselämässä suurempi asia kuin yksittäisen työpaikan saaminen. Mutta ymmärrän myös erittäin hyvin sen, että asia mietityttää. Lainsäädäntö on kuitenkin hyvin vahvasti työntekijän puolella ja jos syrjintää kohtaa, voi saada apua viranomaisilta tai vaikkapa omalta ammattiliitolta.

Lue myös: Huippu-uraa tekevä Maria Mäkynen, 31, pettyi raskaana kohteluunsa – ”Minua ei enää ’vaivattu’ asioilla”

X