Miten jaksaa työpaikkakiusaamista?

”Suomalainen kulttuuri on muuttunut tiedostamattamme: tahallinen väkivalta on lisääntynyt”, sanoo Suomen mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Pirkko Lahti. Hän esittää myös perustavanlaatuisia kysymyksiä ja vaatimuksia: ”Sallimmeko sen, että totumme väkivaltaan? Miksi rikkoa tarkoituksellisesti toista ihmistä? Suomessa tarvitaan keskustelua oikeasta ja väärästä. Rajojen on löydyttävä.”

Työpaikkakiusaaminen ei ole koskaan harmitonta

Tämänsyksyisten Terveys ja kauneus -messujen esitelmässään Pirkko Lahti keskittyi erityisesti työpaikkakiusaamiseen. Se saa harvoin fyysisen väkivallan muotoja, mutta henkinenkin loukkaaminen satuttaa ja vaurioittaa.

Psyykkisen kiusaamisen pääasialliset muodot ovat alistus, vähättely, pelottelu ja syrjintä. Kiusaaminen voi ilmetä esimerkiksi tietoisena toisen ihmisen mitätöintinä ja aliarvostamisena tai turhana pomotteluna.

Minkäänlainen kiusaaminen ei ole hyväksyttävää, sillä emme voi koskaan tietää, miten kiusattu sen kokee. Nykyisessä pätkätyömaailmassa moni on jo valmiiksi uupunut ja stressaantunut ja ihmiset eroavat toisistaan suuresti esimerkiksi siinä, miten he sietävät epävarmuutta.

”Vihamielinen työilmapiiri on pahin työympäristö”, Pirkko Lahti sanoo. Ongelmia voi syntyä jo siitä, että työympäristö on joko liian pieni tai suuri tai siitä, että työntekijät ovat liian kiireisiä. Kiusaaja voi olla yhtä hyvin asiakas kuin työtoverikin. ”Kiusaaminen koettelee aina omaa ja ammatillista itsetuntoa”, Lahti painottaa.

Kuusi selviytymiskeinoa

Työpaikkakiusaaminen on koko työyhteisön asia. Työilmapiiriin vaikuttavia tahoja ovat Lahden mukaan esimerkiksi työsuojeluvaltuutetut, työterveydenhuollon edustajat, esimiehet ja konsultit. Itse kukin voi silti tehdä jotain, ellei muuta niin keskittyä omaan jaksamiseensa. Tähän Pirkko Lahdella on kuusi peukalosääntöä:

Uni. Uni on yksi parhaita mielenterveyden lääkkeitä. Nukkuminen purkaa stressiä ja sen aikana käsitellään keskeneräisiä asioita; jopa painajaisetkin heijastavat asioiden prosessointia ja toimivat näin terveyden eduksi. Aikuinen ihminen tarvitsee unta vähintään kuusi tuntia yössä.

Liikunta. Istumatyö vaatii vastapainokseen liikuntaa, sillä se purkaa eri tyyppistä energiaa kuin paikoillaan oleminen. Liikunta pistää veren eri tavalla liikkeelle, ja aivotkin saavat enemmän happea. Tämä toimii myös dementian ennaltaehkäisynä. Muista hyötyliikunta ja se, että päivittäisen liikunta-annoksen voi jakaa pätkiin.

Ruoka. Ei ole sama mitä syöt: mieli ja ruoka ovat yhteydessä toisiinsa. Pirkko Lahti sanoo, että alan tutkimus on vasta alussa eikä anna konkreettisia esimerkkejä. Moni on kuitenkin huomannut, että terveelliset ja säännölliset ruokailutottumukset vaikuttavat sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Ellien terveysartikkelien arkistosta löydät tietoa ruoan terveysvaikutuksista.

Rytmi. Varsinkin vaikeissa elämänvaiheissa on tärkeää pitää kiinni tietystä päivärytmistä ja totutuista rutiineista, jopa kaavamaisesti: rytmi tuo elämään tärkeää turvallisuuden tunnetta.

Lääkkeet. Jaksamista voi helpottaa lääkkeillä, mutta vain siinä tapauksessa, että lääkärillä on tarpeeksi laaja kuva potilaansa elämäntilanteesta. Älä pyydä psyykenlääkkeitä heti äläkä ota niitä kysymättä; keskustele ensin asiantuntijan kanssa.

Ihmissuhteet. Nykyinen yhteiskunta rakentuu pitkälti suhteiden varaan: omaehtoisen, henkilökohtaisen tukiverkoston merkitys korostuu. Puhu asioistasi. Kuuntelija voi löytyä omaisista tai ystävistä, ammattiauttajasta, harrastuksen kautta, eläimestäkin. On kuitenkin tärkeää, että kuuntelijoita on enemmän kuin yksi, ettei kuuntelijan taakka käy liian raskaaksi.

Pidä huolta itsestäsi!

Olipa ongelmana työpaikkakiusaaminen tai jokin muu, omien vaikeuksien vangiksi ei tarvitse jäädä. ”Usein ihminen löytää pohtimalla itse oman pärjäämiskeinonsa”, Pirkko Lahti kannustaa. ”Vastuuta omasta jaksamisesta ei saa sälyttää toiselle ihmiselle, vaan ihminen on itse vastuussa itsestään. Pidä itsestäsi huolta ja kunnioita itseäsi.”

Teksti: Jenni Saarilahti / A4 Media Oy
Kuva: A4 Media Oy / Bandphoto