Näin selviät erosta taloudellisesti – velkaneuvoja kertoo, mitkä ovat tyypilliset toistuvat virheet

Monella on kulutusluottoja tai muuta velkaa, joista toinen ei välttämättä tiedä ennen kuin vasta erotessa.

Helsingin oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvoja Sari Nykänen kertoo, että eron aiheuttama lovi kukkaroon tulee monelle yllätyksenä. Erosta selviäminen taloudellisesti voikin aiheuttaa ongelmia, jos siihen ei ole varautunut etukäteen.

– Sama trendi toistuu vuodesta toiseen – eroon ei osata varautua. Talouden sotku selviää vasta siinä kohtaa, kun tehdään ositusta eli kun avioerossa selvitetään omaisuutta ja velkoja.

Nykäsen mukaan ero maksaa useimmiten tuhansia euroja. Jos joudutaan hakemaan pesänjakajan määräystä, hinta määräytyy usein sen mukaan, kuinka riitainen ero on eli kuinka paljon osapuolilla on vaatimuksia. Pesänjakajan täytyy ottaa näihin vaatimuksiin kantaa.

– Hinta on tuolloin helposti 7 000–10 000 euroa. Jos ero on kovin riitainen, molemmilla osapuolilla saattaa vielä olla omat lakimiehet, joiden laskutus saattaa olla samaa luokkaa.

Mitkä ovat tyypilliset virheet, joita erotessa rahallisesti tehdään?

Ihmisten pitäisi muistaa erotilanteessa taloudelliset realiteetit. Mikä pahinta, yhteisiin menoihin otetut ja yhdessä hoidettavaksi tarkoitetut velat saattavat olla yksin toisen nimissä. Toinen saattaakin lakata maksamasta omaa osuuttaan yhteisestä velasta.

Monella on kulutusluottoja tai muuta velkaa, joista puoliso ei välttämättä tiedä ennen kuin vasta erotessa. Kun eroaa, myös velat lasketaan mukaan nettovarallisuuteen. Asunnon arvo on huomattavasti pienempi velkojen kanssa.

Tyypillinen tilanne on myös sellainen, että toinen panostaa perheen juokseviin kuluihin, kuten ruokaan, lasten vaatteisiin ja harrastusmenoihin. Toisen nimissä taas on asuntolaina ja mahdollisesti omia säästöjä. Näistä toisella ei välttämättä ole tietoa.

Jos puolisoilla on toisen avio-oikeuden pois sulkeva avioehtosopimus, erotilanteessa asunnon omistaja ja säästöjä kerännyt saakin sitten enemmän, vaikka toinen puoliso osallistui omaisuuden kartuttamiseen vastaamalla perheen muista menoista. Näissä tilanteissa ositusta voidaan kuitenkin sovitella, jos osallistumisensa omaisuuden kartuttamiseen pystyy todistamaan.

Kuinka omaisuus jaetaan erotessa reilusti?

Omaisuuden jakamiseen vaikuttaa se, kuinka pitkään avioliitto on kestänyt. Aika usein tasajakotilanne on reilu.

Avioliiton kesto saattaa vaikuttaa tasingon suuruuteen ja siihen, mitä toimia avioliiton aikana on tehty esimerkiksi omaisuuden kartuttamiseksi. Jos kyseessä on vanhempi pariskunta, saattaa omaisuutta kertyä perintöjen kautta. Testamentissa saattaa olla toisen puolison avio-oikeuden pois sulkeva määräys.

Avioerossa toisen omaisuus ei muutu toisen omaisuudeksi. Vaikka avioehtosopimus on tehty, sitäkin voidaan sovitella, jotta päästään kohtuulliseen lopputulokseen. Jos ei päästä yhteisymmärrykseen, voidaan joutua hakemaan pesänjakajan määräämistä. Hänelle voi tehdä vaatimuksen osituksen kohtuullistamisesta.

Mielikuvissa ajatellaan, että omaisuuden jakaminen koskee ainoastaan avioliittoja. Vuonna 2011 tuli kuitenkin voimaan laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta. Jos avoliitto on kestänyt yli viisi vuotta tai puolisoilla on yhteinen lapsi tai yhteisessä huollossa oleva lapsi, se sisältää määräyksiä omaisuuden erottelussa huomioon otettavista hyvityksistä. Näiden määräykset ovat samankaltaisia kuin osituksen sovittelua koskevat määräykset. Niiden tarkoitus on turvata avopuolison asemaa silloin, kun omaisuuden erottelu johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen.

Mikä merkitys on avioehdolla?

Avioehtosopimus kannattaa tehdä naimisiin mennessä, kun toisella on huomattavasti enemmän omaisuutta. Kun avioliiton aikana hankitaan omaisuutta, on hyvä huolehtia, että hankittu omaisuus on myös yhteisesti omistettua.

Mitä avioehdon tekemisessä kannattaa ottaa huomioon?

Avioehtosopimus tehdään usein jo naimisiin mennessä. Sopimus ei kuitenkaan vuosien kuluessa välttämättä enää vastaa tilannetta, mikä naimisiin mennessä oli. Kun tehdään avioehtoa, ihmiset eivät välttämättä tiedä, että sitä ei voi jälkikäteen muuttaa kuin yhteisellä sopimuksella. Avioehto on siinä mielessä kätevä, mutta huono.

Avioehto on kätevä, mutta huono.

Tyypillinen virhe on myös se, että avioehdossa sovittuja asioita ei ole ymmärretty. Ositussopimus on saatettu kirjoittaa epäselvästi. Sitten sanotaankin myöhemmin, että tarkoitettiin muuta. Allekirjoitettua paperia on hankalampi riitauttaa eron hetkellä. Jos toinen väittää, että toinen on menetellyt vilpillisesti, voidaan kuitenkin vedota erehdykseen ja yrittää sovitella asiaa lakiteitse. Silloin puhutaan osituksen kohtuullistamisesta.

Mikä merkitys on sillä, että asunto omistetaan yhdessä?

Asunnon yhdessä omistaminen turvaa ositustilannetta erityisesti silloin, jos on avio-oikeuden pois sulkeva avioehtosopimus. Erotilanteessa molemmat saavat asunnosta puolet. Kun asunto myydään, ajatellaan usein, että ”kauppahinnasta puolet sinulle ja puolet minulle.” Jos avioehtoa ei ole, pitää ottaa huomioon myös muu omaisuus ja velat.

Jos avioehtoa ei ole, miten ositus tehdään reilusti?

Olisi reilua olla riitelemättä omaisuudesta, mikä ei ole itselle merkityksellistä. Kannattaako vaatia venettä, jos ei itse harrasta veneilyä?

Osituksessa pitää ottaa huomioon muutakin kuin raha. Yhteisen omaisuuden kartuttaminen ei välttämättä ole rahaa, vaan se voi olla esimerkiksi kodin ja lasten hoitamista, jolloin toiselle jää enemmän aikaa ja mahdollisuuksia omaisuuden kartuttamiseen.

Miten eron jälkeen selviää rahallisesti? Mikä merkitys on säästämisellä?

On hyvä kartoittaa oman taloutensa tilanne jo etukäteen. Useimmiten ero tarkoittaa menojen lisääntymistä. Tämä johtuu ainakin siitä, että asumiskulut voivat tuplaantua. Moni joutuu myös miettimään, onko asunto liian kallis ja voiko sitä vaihtaa pienempään tai esimerkiksi vuokra-asuntoon.

Eron hetkellä on hyvä olla säästöjä. Ylimääräistä rahaa voi tarvita esimerkiksi pesänjakajan palkkiota varten, jos sellaisen joutuu ottamaan osituksen toteuttamiseksi. Ongelmia voi syntyä, jos kaikki omaisuus on kiinni asunnossa tai muussa omaisuudessa, eikä omaisuutta myydä jaon toteuttamiseksi.

Lue myös: Oikeus leskeneläkkeeseen määräytyy tämän mukaan – tarkista, täyttyvätkö kriteerit sinun kohdallasi