Naiset kertovat: Näin minusta tuli yrittäjä

Uraputki, stressi, vapaa-ajan niukkuus, lokerointi, työelämän asettamat vaatimukset, rajat… Yksityisyrittämiseen on monta syytä. Verkostoituminen ja esimerkiksi tietotekniikan halpeneminen ja yleistyminenkin ovat madaltaneet yrittäjyyden kynnystä.
Neljä naista ja kolme uutta yritystä. Amita, Heli, Katja ja Terhi kertovat, mitkä olivat heidän ensisijaiset syynsä yrittäjäksi ryhtymiseen.

Kokonaisvaltaisuuden kaipuu

Amita on koulutukseltaan ekonomi ja työskennellyt vaativissa ja haastavissakin tehtävissä useita vuosia. Amita irtisanoutui vakinaisesta työstä ja päätti ryhtyä konsultti- ja kouluttajayrittäjäksi. Miksi ihmeessä?

”Mielestäni nykyinen työelämä ei tue riittävästi elämän kokonaisvaltaisuutta. Halusin kokeilla omia rajojani, päästä täyteen potentiaaliin elämässä ja ihmisenä. Yrittäjänä työnkuvaa voi kehittää niin kuin itse haluaa, voi luoda jotain uutta”, miettii Amita syitä omalle päätökselleen.

Hyvä ja työllistävä liikeidea

Heli ja Katja ovat valmistuneet vaatetussuunnittelijoiksi ja suunnittelevat nyt yhteisen yrityksen perustamista. He haluavat suunnitella ja tarjota vaatemallistoja ”pienille suurille” naisille.

”Vastavalmistuneen on vaikea löytää koulutusta vastaavaa työtä. Ennen kaikkea päätökseemme vaikutti kuitenkin se, että meillä on hyvä liikeidea. Nykyisillä vaatemarkkinoilla on selvä puute, jonka haluamme korjata”, kertovat Heli ja Katja.

Naiselta naisille

Terhi on kauppatieteiden maisteri ja toiminut johtavissa suunnittelu- ja markkinointitehtävissä eri yrityksissä. Nyt Terhi on perustanut yrityksen nimeltä Markkinointihelmi ja tarjoaa markkinointi- ja konsultointipalveluja erityisesti yrittäjille, joiden kohderyhmänä ovat naiset.

Terhi summaa päätöstään: ”Tietynlainen vapaus, reaaliajassa eläminen ja oman ajankäytön hallinta olivat vaikuttimina päällimmäisinä. Laskin, että reissaan puolitoista tuntia päivässä työpaikan ja kodin väliä ja se kaikki aika on pois itseltä ja perheeltä.

Koin kuitenkin että työkin pitää olla siinä määrin tärkeää, että siinä menestymisen voi laskea muiden elämän merkkipaalujen joukkoon, joihin jo ennestään kuuluu suuret rakkaudet, lapset jne. Työn pitää antaa muutakin kuin pelkkää materiaalista menestystä.”

Yrittäjän ominaispiirteet: Innostus, ahkeruus, varakkuus ja päättäväisyys

Monet meistä haaveilevat vapaasta ja itsenäisestä työstä, erilaisesta elämästäkin. Monet ovat myös luovia. Pelkkä itsenäisyyden tai muutoksen kaipuu ei kuitenkaan tee kenestäkään vielä yrittäjää, vaan usein puhutaan erityisestä yksityisyrittäjätyypistä, joka jaksaa tehdä unelmistaan totta. Mutta mitä tällaiselta tyypiltä sitten vaaditaan?

”Innostus, liekin palo ja rohkeus.Yrittäminen vaatii myös avoimuutta ja itsensä likoon pistämistä”, Amita luettelee jaksamisensa syitä. ”Lisäksi tarvitaan uskollisuutta itselle ja omalle idealle”.

Terhi on samoilla linjoilla. ”Yrittäjä tarvitsee itsenäisyyttä, innostumista ja kykyä tarttua asioihin. Vision on oltava vahvana omassa päässä ja lisäksi asialle on omistauduttava täydellisesti”, hän pohtii.

Heli ja Katja painottavat enemmän käytännön seikkoja. Köyhästä ja laiskasta ei ole yrittäjäksi. ”Rahaa, rahaa ja vielä kerran rahaa. Ja älyttömästi duunia”, he listaavat yrittämisen taustatekijöitä. ”Ennen oman yrityksen perustamista on oltava ensin muualla töissä. Meidän liikeideamme nimittäin vaatii suurta alkupääomaa. Ajatus siitä , että lähtisimme pelkällä velkarahalla katsomaan, toimiiko homma, ei houkuttele. Riski on liian suuri. Teemme siis ensin mitä tahansa duunia muualla ja keräämme säästöön omaa pääomaa”.

Amitan mukaan yrittäjän on sekä tultava toimeen ihmisten kanssa että osattava sanoa heille ”ei” päättäväisesti: ”Kontaktit ja verkosto ovat ehdottoman tärkeitä, ja onneksi niitä on jo kertynyt valmiiksi aiemmissa tehtävissä. Lisäksi tarvitaan kykyä sanoa eijutuille, jotka lähtevät viemään väärään suuntaan.”

Terhi huomauttaa, että kontakteista on yrittäjälle muutakin kuin taloudellista hyötyä. Toiset ihmiset antavat voimaa. ”Kaikki kontaktit ovat tärkeitä, ei pelkästään yrityksen hoidon vaan myös oman psyyken ylläpidon takia.”

”Jos organisaatiolta puuttuu tuki, vaaditaan yrittäjältäkin enemmän. Yksin ei voi toimia”, jatkaa Amita.

Uusista yrittäjistä jo lähes puolet naisia

Noin 334 000 henkilöä kaikista Suomen 2,5 miljoonasta työikäisestä elättää itsensä yrittäjänä. Heistä noin kolmannes eli 105 000 on naisia. Naisyrittäjyys on kuitenkin nousussa. Espoon uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Marja-Leena Sipilä kertoo, että keskuksen asiakkaista jo lähes puolet (n. 45%) on naisia.

Sipilän mukaan yrittäjyyden ongelmana on se, että pienyrittäjyyttä ei oikein osata nähdä kilpailukykyisenä vaihtoehtona. Toisaalta myöskään valtiovallan toimenpiteet ja kaavaillut verouudistukset eivät kannusta yrittäjyyteen. Taloudellinen noususuhdanne ei olekaan samassa suhteessa lisännyt yrittäjien määrää. Myöskään koulutuksessa ei tarpeeksi tuoda yrittäjyyttä esille omana vaihtoehtonaan. Ainoastaan korkeakouluilla on yrittäjäneuvontaa ja yrittäjyyteen liittyvää hautomotoimintaa kehitetty ajan haasteita vastaavaksi.

”Noin puolella meillä neuvontaa hankkivien yrittäjien taustalla on työttömyyttä, mutta monilla on esimerkiksi harrastustoiminnan kautta hankittuna niin hyvä ammattitaito, että siitä halutaan ammatti”, kertoo Sipilä.

Sipilä on havainnut, että ns. elämäntapayrittäjyydestä on tullut trendi. Myös muut kuin puhtaasti taloudelliset seikat ovat nousseet yrittämisen vaikuttimiksi. Vaikka ei niitäkään voi sivuuttaa. ”Työelämän rakenne on rajusti muuttunut ja aika harvalla on enää nykyään ns. varma työpaikka. Toisaalta taas työpaikkoja on enemmän tarjolla, joten yrittäjyyttä uskalletaan kokeilla. Työelämään pääsee tarvittaessa takaisin.”

Sipilästäkin yrittäjän on oltava sitkeä, innostunut ja rohkea mutta samalla harkitsevainen. Tärkeimmät naisyrittäjän ominaisuudet ovat ”oman päätösvallan ja ammattitaidon arvostaminen, oman työn rytmittäminen omat ja perheen tarpeiden huomioon ottaminen”.

Suurimmat esteet yrittäjäksi ryhtymiselle taas ovat Sipilän mukaan ”riski, yrityksen rahoitus ja vakuudet, toimitilojen puute sekä työvoimapula”.

Lisätietoa yrittäjyydestä ja yrityksen perustamisesta antavat mm. TE- ja uusyrityskeskukset, kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt. Erityisesti naisyrittäjille on suunnattu Naisyrittäjyyskeskus ry.

Hannu Jukola / A4 Media Oy

Kuva: A4 Photo / Hannu Jukola