Oikeaoppinen työsopimus

”Menen aina ihan lukkoon palkkaneuvotteluissa”, valitti juuri uuden työsopimuksen tehnyt tuttava, eikä liene ainoa näin valittaja. Moni ottaa uuden työpaikan vastaan ja allekirjoittaa työsopimuksen mukisematta, juuri niin kuin uusi työnantaja sanelee. Työeduista uteleminen tai työsopimuksen sisältöön puuttuminen voi tuntua hankalalta tai sitten kaikkiin seikkoihin ei uuden työpaikan riemussa edes kiinnitä huomiota. Ja sitä paitsi, mitä kaikkea työsopimuspaperissa edes pitäisi olla?

Suomen laki ei tunne minimipalkkaa

Suomalaisen työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia määrittävät yleisesti ottaen kolme asiaa: työsopimus, työehtosopimus ja työlainsäädäntö. Arkipuheessa näihin kaikkiin liittyy kuitenkin harhaluuloja.

Usea esimerkiksi luulee, että alle vuoden pituisesta työsuhteesta saa irtisanoutua kahden viikon irtisanomisajalla, vaikka työsopimuksessa lukisikin kaksi kuukautta; kahden viikon aika on suoraan työlainsäädännöstä. ”Lakia kuitenkin noudatetaan vain, jollei toisin ole sanottu”, oikaisee markkinointipäällikkö Tanja Harjuniemi Toimihenkilöunionista eli tässä tapauksessa työsopimus siis ohittaa lain. ”Tosin työantajalla ei saa olla lyhyempi irtisanomisaika kuin työntekijällä eli tässä kohdin taas totellaan lakia, vaikka työsopimuksessa toista lukisikin”, Harjuniemi huomauttaa.

Hän myös kertoo, että työlainsäädäntö astuu voimaan vasta silloin, kun työsuhde on oikeasti alkanut. Sitä ei siis voida soveltaa tapauksissa, joissa asioista neuvotellaan jo ennen työntekijän ensimmäistä työpäivää; tuolloin asioista sovitaan vain työnantajan ja työntekijän kesken neuvottelemalla. Toki neuvotella voi myöhemminkin, esimerkiksi edellä mainitussa irtisanomisaikatilanteessa voi yrittää neuvotella uudet irtisanomisehdot työnantajansa kanssa.

Usein puhutaan myös minimipalkasta. Tällaista käsitettä ei kuitenkaan löydy Suomen laista. ”Jos alalla ei ole työehtosopimusta, palkan on oltava lain mukaan vain kohtuullinen ja asianmukainen alan mukaan”, Tanja Harjuniemi kertoo. Useilla aloilla on kuitenkin liittonsa, jotka huolehtivat työehtosopimuksista ja monet työnantajat kuuluvat jonkin työehtosopimuksen piiriin.

Eräs yleinen virheuskomus on sekin, että kun työntekijällä on ollut tarpeeksi monta peräkkäistä määräaikaista työsopimusta, hänen työsuhteensa katsotaan vakituiseksi eli toistaiseksi voimassa olevaksi. Tämäkään asia ei kuitenkaan ole näin suoraviivainen. ”Määräaikaisen työsuhteen saa uusia rajattomasti. Laissa ei ole rajoituksia määräaikaisuuksien lukumäärästä, mutta määräaikaisuuteen pitää olla aina peruste (mm. urakka, projekti tai esim. äitiyslomaan liittyvä sijaisuus), joka mielellään kirjataan työsopimukseen. Jos syytä työsuhteen määräaikaisuuteen ei ole tuotu ilmi ensimmäisellä kerralla työsopimusta tehdessä, tulkitaan sopimus toistaiseksi voimassa olevaksi”, Harjuniemi selventää. Perättäiset määräaikaiset sopimukset taas katsotaan kuitenkin sikäli yhtäjaksoisiksi, että jos työpaikan työntekijöillä on aikaan perustuvia etuja (esim. vuosiloman kertyminen), työsuhteiden määräaikaisuudet eivät vaikuta näiden etujen kertymiseen.

Mitä työsopimuksen tulisi sisältää?

Työsopimusta allekirjoittaessa kannattaa siis todella olla tarkkana siitä, mihin nimensä pistää. Toimialahenkilöunionin markkinointipäällikkö Tanja Harjuniemi kertoo, että apua ja neuvoja on saatavilla esimerkiksi eri ammattiliitoista. Usein niiden, samoin kuin joidenkin työnantajaliittojenkin, nettisivuilla on myös keskipalkkatilastoja. Myös eri alojen tes- eli työehtosopimuksia kannattaa tutkia, ja aina voi ottaa yhteyttä myös (tulevankin) työpaikan luottamusmieheen.

Tanja Harjuniemi on myös koonnut listan asioista, jotka tulisi löytyä kaikista työsopimuksista. Onko sinun sopimuksessasi huomioitu kaikki seuraavat asiat?

– työnantajan nimi, y-tunnus, osoite ja puhelinnumero
– työntekijän nimi, henkilötunnus, osoite ja verotuskunta
– työsuhteen alkamispäivä
– sovellettava työehtosopimus
– tehtävät
– toimipaikka
– työsopimuksen kesto
– irtisanomisaika
– koeaika
– työaika
– palkka
– vuosiloma
– lomaraha
– sairausajan palkka
– kilpailukielto
– salassapitovelvollisuus
– koulutuskustannusten korvausvelvollisuus
– matkustusvelvollisuus ja matkakustannusten korvaus.

Teksti: Jenni Saarilahti / A4 Media Oy
Kuva: A4 Media Oy

Artikkeli perustuu Tanja Harjuniemen Rekry-messuilla syyskuussa 2003 pitämään esitelmään.