Työ ja raha

Rahan ja statuksen tavoittelu ei tuo onnea – entinen huippumalli ja voimistelija Rosa Nenonen tietää, että avain onnellisuuteen löytyy muualta

Ajatteletko, että ollaksesi onnellinen sinun täytyy saavuttaa tietty tulotaso tai asema työpaikalla? Oikeasti raha ja status voivat olla huonoja motivaatioita työnteolle. Entinen huippumalli ja voimistelija Rosa Nenonen tietää, miksi.

Teksti:
Janna Nousiainen
Kuvat:
Sofia Okkonen, Istock

Rosa Nenonen kertoo uutuuskirjassaan, miksi rahan ja statuksen tavoittelu ovat huonoja motivaatioita työnteolle.

Ajatteletko, että ollaksesi onnellinen sinun täytyy saavuttaa tietty tulotaso tai asema työpaikalla? Oikeasti raha ja status voivat olla huonoja motivaatioita työnteolle. Entinen huippumalli ja voimistelija Rosa Nenonen tietää, miksi.

Raha ja status ovat monen isoimpia motivaation lähteitä työnteolle. Entinen huippumalli ja voimistelija, nykyinen positiivisen psykologian harjoittaja Rosa Nenonen, 36, kertoo uutuuskirjassaan Merkityksellisen työn kaava siitä, miksi näin ei kannattaisi olla.

Ihmiset usein ajattelevat olevansa onnellisia sitten joskus. Sitten kun on ostanut unelmiensa talon, sitten kun saa ostettua upean auton tai sitten kun on saavuttanut tietyn statuksen työelämässä. Kaksi huippu-uraa kokeneena Nenonen tietää, että näin ei kuitenkaan ole.

– Se on pieni onnen hetki, jonka saamme jostain saavutuksesta. Yksinään johonkin tiettyyn pisteeseen pääseminen on huono motiivi, koska se on aina ohimenevää. Täytyy löytää joku parempi syy tekemiselle, Nenonen sanoo.

Elämässä täytyy Nenosen mukaan olla tavoitteita ja päämääriä, mutta ei kannata olettaa, että tietyn päämäärän tai tavoitteen saavuttaminen tekisi elämästä merkittävästi onnellisempaa. Onnellisuus täytyy löytää matkan varrelta.

Elämä ei ole vain onnellisten asioiden jatkumoa

Nenonen puhuu kirjassaan eudaimonisesta sekä hedonisesta onnellisuudesta. Hedoninen onnellisuus tulee elämän huippuhetkistä: lomamatkoista, konserteista tai tietyn statuksen saavuttamisesta työpaikalla. Se kytkeytyy vahvasti tunteisiin ja on ailahtelevaa, koska onnen hetket menevät aina ohi. Eudaimoninen onnellisuus on tasaisempaa ja pysyvämpää onnellisuutta. Eudaimoninen onnellisuus syntyy, kun elämä tuntuu merkitykselliseltä ja ihminen pääsee käyttämään omia vahvuuksiaan.

– En usko, että elämä voi olla vain hedonistista onnellisuuden tunnetta. Meidän täytyy käydä läpi myös vaikeita asioita, jotta voimme kokea syvempää merkitystä ja sitä kautta syvempää onnea.

Yleensä merkityksellisten asioiden saavuttaminen vaatii mukavuusalueelta poistumista.Nenonen kokee, että onnellisessa ja hyvässä elämässä myös vaikeat tunteet ovat läsnä. Onni ja vaikeat tunteet kulkevat käsi kädessä.

– Ehkä se on yksi, missä ihmiset menevät harhaan. Kuvitellaan, että hyvä ja tavoiteltu elämä olisi pelkästään kepeitä ja iloisia juttuja.

Raha ja status ovat huonoja motiiveja

Rahan merkitystä ei voi kieltää, sen merkitys yhteiskunnassa on suuri. Sen vuoksi se on monelle työnteon tärkein motiivi. Nenosen mukaan se ei yksistään kuitenkaan riitä, koska raha ei lopulta tee ihmisestä onnellista.

– On tutkimustuloksia, joiden mukaan tietyn tulotason jälkeen ihmiset alkavat itse asiassa kokea vähemmän onnellisuutta, Nenonen sanoo.

Ihminen saattaa ajatella, että tietyn asian omistaminen tai tiettyyn asemaan pääseminen tuovat onnen. Nenosen mukaan jatkuva asioiden tavoittelu saa ihmiset juoksemaan hedonisessa oravanpyörässä, joka ei kuitenkaan lopulta tarjoakaan tyydytystä.

– Sitten tuleekin pettymys siitä, kun se jokin ei tuonutkaan sitä onnea, mitä oli ajatellut.

Ulkoisten motiivien lisäksi pitäisi löytyä sisäinen palo tehdä

New Yorkissa työskennellessään Nenonen itse havahtui ajattelemaan, mitä hän oikeasti haluaisi tehdä ja mikä häntä motivoi. New Yorkissa on aina joku, jolla on jotain paljon enemmän. Se sai Nenosen miettimään, miksi ihmiset uhraavat itsensä, perheensä ja oman elämänsä rahan ja statuksen tavoitteluun.

– Onnellisuuden kannalta on tärkeää, että meillä on tavoitteita ja päämääriä. Mutta ei kannata odottaa vuosia tai vuosikymmeniä vain sen takia, että pääsemme tiettyyn pisteeseen ja sitten olemme onnellisia. Se on harhaa. Se on itsensä huijaamista, Nenonen sanoo.

Rosa Nenosen mukaan jokaisen ihmisen tulisi kokea itsensä merkitykselliseksi.

Pelkästään ulkoisten motiivien, kuten raha ja status, lisäksi pitäisi löytää myös sisäinen motivaatio asioiden tekemiselle. Nenosen mukaan yksi hyvä motiivi on merkityksellisyys. On tärkeää, että ihminen pääsee toteuttamaan itseään ja kokee tekemisensä tarpeelliseksi ja merkitykselliseksi. Työstä tulisi kokea myös iloa, vaikka siitä ei nauttisikaan jokainen hetki. Välillä työ on puurtamista, mutta merkityksellisyyden ja ilon avulla jaksaa mennä myös vaikeiden hetkien läpi.

– Jos työ taas on vain sitä, että kuluttelee aikaa duunissa, ihminen saattaa kaatua vaikeiden tunteiden ja stressin alle. Kun tietää, miksi työtä tekee, on helpompi nousta vastoinkäymisten jälkeen takaisin ylös. Sen takia koen, että merkitys on paras motiivi, Nenonen sanoo.

Voiko sitten olla onnellinen, vaikka ei tekisikään merkityksellistä työtä?

– Miten me määrittelemme onnellisuuden? Jos puhutaan syvemmästä onnellisuudesta, niin toki voi. Uskon vahvasti, että meidän tulee kokea merkityksellisyyttä elämässä. Sen ei välttämättä tarvitse olla työ, se voi olla harrastus tai perhe. Työ on kuitenkin todella tärkeä osa ja tutkimusten mukaan se on ihmissuhteiden rinnalla tärkein merkityksellisyyttä elämään tuova asia, Nenonen kertoo.

Henkilökohtaisen elämän haasteet tai ongelmat ihmissuhteissa heijastuvat työn tekemiseen. Sama toimii myös toisin päin: jos töissä on paha olla ja sen kokee pelkästään pakollisena pahana, heijastuu se muillekin elämän osa-alueille.

– Täytyy löytää tasapaino. Tuntuu, että on hukkaan heitettyä elämää, jos elämme vain pienet onnen hetket viikonloppuisin ja lomilla. Se, että saamme kokea itsemme merkitykselliseksi, on loppujen lopuksi kiinni aika pienistä asioista. Se kuulostaa isommalta ja pelottavammalta kuin mitä on.

Työn mielekkyyteen voi myös itse vaikuttaa

Nenonen haluaa tuoda esiin sen, että aina ei tarvitse vaihtaa työpaikkaa, kun lähtee etsimään merkityksellisyyttä työhön. Sen sijaan täytyy tehdä itsetutkiskelua. Mikä itselle on tärkeää ja merkityksellistä? Sen jälkeen voi pohtia, pystyisikö sitä tuomaan senhetkiseen työpaikkaan ja mahdollisesti puhumaan työnantajan kanssa.

– Toivottavasti työnantaja on myötämielinen ja ymmärtää, että hänkin on siinä voittajana, kun ihminen on tuotteliaampi ja sitoutuneempi työntekijä.

Aina se ei kuitenkaan riitä, vaan välillä on kyse siitä, että ihminen on itselleen väärässä työpaikassa tai asemassa.

Lue myös: Pahan puhuminen työpaikalla on ikävä tapa – miksi me harrastamme sitä? Kysyimme asiantuntijalta

Kohti merkityksellisyyttä

Ihmisillä on taipumusta keskittyä siihen, mitä he eivät osaa ja missä he ovat huonoja. Nuoruudessa valinnat tehdään usein sen mukaan, miten oletetaan, että elämää pitäisi elää. Moni ei koskaan pysähdy oikeasti miettimään, mitä itse haluaa ja mikä juuri itselle on merkityksellistä ja tärkeää. Nenonen haluaisi herätellä ihmisiä nimenomaan itsetutkiskeluun.

– Kannattaa oikeasti tutustua itseensä ja siihen, mikä itselle on tärkeää ja merkityksellistä.

Rosa Nenonen kehottaa kysymään nämä kysymykset

  1. Mitkä ovat vahvuuksiasi?
  2. Pääsetkö toteuttamaan omia vahvuuksiasi?
  3. Saatko tehdä omien arvojesi mukaista työtä?
  4. Saatko olla työpaikalla oma itsesi?
  5. Mitkä asiat vähentävät merkityksellisyyden tunnettasi?
X