Ruokakuluissa säästäminen vaatii itsekuria
Hyvä ruoka on ihana nautinto! Kukapa haluaisi luopua siitä. On kuitenkin elämäntilanteita, joissa täytyy miettiä, miten ruokakustannuksissa voisi säästää. Halpakin ruoka voi olla hyvää, mutta sen valmistaminen vaatii ehkä tavallista enemmän suunnittelua.
Kolmekymppinen Elisa joutui miettimään ruokabudjettinsa todella tarkkaan.
”Suurin syy oli se, että mieheni jäi työttömäksi, ja piti tarkasti miettiä, miten elämme pienillä tuloillamme. Olin itsekin vain osa-aikatöissä. Eläminen on Helsingissä muutenkin kallista, joten yritimme säästää siinä missä pystyimme”, Elisa kertoo.
Säästäminen on taito, jossa auttavat suunnittelun lisäksi hyvä itsekuri, rutiinit ja ostopaikkojen valitseminen edullisimmasta päästä. Miten Elisa onnistui missiossaan – hyvää ruokaa halvalla?
Laadi budjetti
Elisa laati miehensä kanssa kuukausittaisen budjetin ruokakuluille. Ruokaan sai mennä 200 euroa kuukaudessa.
”Teimme aina ennen kauppaan lähtemistä ostoslistan. Kävimme kerran viikossa kaupassa, eli ostimme viikon ruuat yhdellä kertaa. Pidimme kirjaa kuiteista ja aina kuun lopulla laskimme kuitit yhteen sen varmistamiseksi, että pysyimmekö kuukausibudjetissa. Onnistuimme siinä lähes aina, Elisa latelee tyytyväisenä.
Kirjan pitäminen ruokakuluista hillitsee heräteostosten tekemistä – jokainen ylimääräinen herkkupurkki kun näyttää ikävältä kirjanpidossa. Jo nopeasti huomaa myös sen, että jokainen hillitty mieliteko on säästöä. Ruokakulut kun ovat usein niitä, jotka paisuvat helpoimmin, etenkin jos syö paljon ulkona.
Ruokakaupaksi kannattaa valita jokin isompi, kenties jopa etninen marketti, josta saat ne ruoka-aineet, joita yleisimmin käytät. Elisan tapauksessa parhaaksi paikaksi osoittautui Lidl-myymälä.
Valmista itse
Einekset eivät yleensä ole se halvin vaihtoehto, vaikkakin kiireiselle houkutus ostaa puolivalmisteita on suuri. Elisalla itsekuri kuitenkin piti.
”Tein itse kaikki ruuat. Ja tein kerralla isomman satsin, niin että siitä riitti pariksi tai jopa kolmeksi päiväksi. Ruuan voi toki pakastaa, jos ei halua kolme päivää peräkkäin syödä samaa ruokaa”, hän muistuttaa.
Päivittäinen pullakahvi koulun opiskelijahintaisessakin kahviossa tekee kuukaudessa isomman rahareiän, kuin nautiskelija on ehkä huomannutkaan. Jos kuulut heihin, etkä halua luopua pullasta, voisit kokeilla leipoa itse isomman satsin ja pakastaa pullat. Mukaan otettu, omatekemä pulla voi olla jopa parempaa kuin pitkään vitriinissä seissyt korvapuusti, jossa kanelia ei ole yhtään ekstramurua.
Ei tietenkään ole aina mukavaa joutua miettimään tarkoin, mitä oikein kaupan koriin mättää. Elisa ei kuitenkaan kokenut säästöbudjettia kidutukseksi. Tärkeää oli luopua kalleimmista ruoka-aineista, kuten punaisesta lihasta ja kanasta. Kasvis- ja kalaruoat olivat niin Elisalle kuin hänen miehellekin mieleen, joten he eivät kokeneet tekevänsä hirveää uhrausta. Ja aina heillä oli jotain hyvää tarjota vieraillekin.
”Ratkaisu pienestä ruokabudjetista tuntui periaatteessa oikealta, niin että vaikka miehelläni on nykyään töitä, harjoitamme edelleenkin samaa systeemiä. Niukka aika opetti elämään säästeliäästi”, Elisa summaa.
Elisa käytti tiukan ruokabudjetin ansiosta säästyneet rahat tavalliseen elämään ja matkoihin Saksaan sukulaisten luo. Mihin sinä käyttäisit omat säästösi?
Teksti: Emma Suominen
Kommentit
Mua aina ihmetyttää kasvisruoan halpuuden ylistys, kun Suomessa vihannekset ja hedelmät on kyllä aika kalliita. Samoin tuore kala on tällä hetkellä tosi arvokasta. Pakasteet sen sijaan on aika edullisia, mutta haluaako niitä syödä… Olen monta kertaa todennut, että tuoreista hyvistä raaka-aineista itse valmistettu ruoka (sisältäen myös punaista lihaa ja kanaa) on kyllä tosiasiassa paljon kalliimpaa kuin einekset. Eli köyhällä on varaa eineksiin ja omenamasu vaan pullistuu.
Kommentit
Mietityttä, kuinkakohan paljon eettisiä valintoja mahtuu tuollaiseen budjettiin? Esimerkiksi luomua tai lähellä tuotettua kaukaa tuodun sijaan..Itse mielummin satsaan niihin ja säästän taasen muussa, kuten vaatteissa tai matkoissa.
Kuluissa voi säästää myös vähentämällä hiilarit minimiin (”alakarppaus”) jolloin kalliit fileet voi vaihtaa edullisiin koipiin ja muihin rasvaisiin ruhonosiin ja sisäelimiin. Perusruokaa on myös kananmuna, keräkaali, kesäkurpitsa, vihreät pavut, salaatit ja idut joita voi kasvattaa itsekin, voi, rasvainen maito ja rasvaiset juustot, joissa on yleensä edullisempi kilo/litrahinta.
Ostoslistasta poistuvat tällöin myös mm. eineslaatikot ja -pizzat, keksit, virvoitusjuomat, olut, karkit, pikaruuat jne. joihin usein uppoaa euro jos toinenkin varsin huomaamatta.
Ruokalaskun lisäksi (monilla karppaajilla) pienenee myös vyötärönympärys, kosmetiikkakulut, lääkekulut jne.
Mua aina ihmetyttää kasvisruoan halpuuden ylistys, kun Suomessa vihannekset ja hedelmät on kyllä aika kalliita. Samoin tuore kala on tällä hetkellä tosi arvokasta. Pakasteet sen sijaan on aika edullisia, mutta haluaako niitä syödä… Olen monta kertaa todennut, että tuoreista hyvistä raaka-aineista itse valmistettu ruoka (sisältäen myös punaista lihaa ja kanaa) on kyllä tosiasiassa paljon kalliimpaa kuin einekset. Eli köyhällä on varaa eineksiin ja omenamasu vaan pullistuu.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous