Työ ja raha

Tiesitkö nämä 5 yllättävää asiaa Nobelin palkinnosta?

Tällä viikolla on julkistettu taas uusia nobelisteja. Nobel-palkinto on vuosittain fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan alalla jaettava maailman kuuluisin palkinto. Listasimme viisi yllättävää asiaa Nobelin palkinnosta.

Teksti:
Hilppa Wuokko
Kuvat:
Om-Arkisto

Tämän vuoden Nobel-kausi on parhaillaan käynnissä.

Tällä viikolla on julkistettu taas uusia nobelisteja. Nobel-palkinto on vuosittain fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan alalla jaettava maailman kuuluisin palkinto. Listasimme viisi yllättävää asiaa Nobelin palkinnosta.

Nobel-palkinto on vuosittain jaettava, merkittävä tunnustus. Nobel-palkinto jaetaan vuosittain fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan alalla. Palkinnon perusti ruotsalainen kemisti ja keksijä Alfred Nobel. Palkintosumma on tällä hetkellä noin kahdeksan miljoonaa Ruotsin kruunua eli hieman yli 800 000 euroa.

Tämän vuoden Nobel-kausi on parhaillaan käynnissä. Poimimme viisi Nobel-palkintoon liittyvää yllättävää faktaa Massimiano Bucchin kirjasta Kuinka voitetaan Nobelin palkinto.

1. Palkinnon voi saada vain elossa oleva henkilö

”Palkintoa ei voida myöntää postuumisti, ei ainakaan meidän päivinämme. Vuonna 1974 säätiö muutti perussääntöään siten, ettei ennen palkinnonsaajien julkistamista kuolleille henkilöille voida myöntää palkintoa. Sitä ennen oli sattunut kahdesti (vuonna 1931 kirjallisuuspalkinnon ja 1961 rauhanpalkinnon tapauksessa), että henkilö, jolle palkinto oli päätetty myöntää, oli menehtynyt ennen virallista ilmoitusta”, kirjassa kerrotaan.

2. Palkinnon saajalle luovutettuja mitaleita on myyty miljoonien hintaan

”Minkä arvoinen mitali on? Pelkästään siihen käytetyn kullan arvo on noin 5500 dollaria, mutta symboliarvo nostaa sen hintaa suunnattomasti. Vuonna 2015 Francis Peyton Rousin vuoden 1966 ja Alan Lloyd Hodgkinin vuoden 1963 mitalit myytiin Yhdysvalloissa kahdessa eri huutokaupassa ja niistä maksettiin 461 000 ja 795 000 dollaria. Vielä suuremman hälyn nostattivat Francis Crickin ja James Watsonin mitalien myynnit. Crickin mitalin myivät hänen perillisensä vuonna 2013, yhdeksän vuotta Nobel-voittajan kuoleman jälkeen, 2,3 miljoonalla dollarilla. Sen osti kiinalainen bioteknologia-alan yrittäjä Jack Wang. Watsonin palkinto myytiin vuonna 2014 ennätykselliseen 4,7 miljoonan dollarin hintaan. Tutkija oli ilmoittanut myyvänsä mitalin taloudellisista syistä sen jälkeen, kun eräät hänen huomautuksensa ihmisen älykkyyden ja rodun suhteista olivat johtaneet irtisanomiseen useiden yhtiöiden hallituksista ja luentokutsujen määrän romahtamiseen. Sen ostanut venäläinen miljardööri Ališer Usmanov päätti kuitenkin palauttaa sen Watsonille.”

3. Nobel-palkintorahojen verotus riippuu asuinpaikasta

”Veroista puheen ollen – onko palkinto veronalaista tuloa? Hyvin todennäköisesti, mutta vastaus riippuu siitä, missä palkittu asuu. Vuodesta 1986 yhdysvaltalaisten voittajien palkintoa on verotettu kuten muitakin tuloja. […] Vuonna 1923 Itävallan verottaja vei kaksi kolmannesta kemian palkinnon voittaneen Fritz Preglin voittosummasta. Albert Einstein antoi koko palkintosumman entiselle vaimolleen Mileva Marićille avioerosopimuksensa ehtojen nojalla.”

4. Ruotsiin Nobel-palkintoa vastaanottamaan saapunut saa halutessaan erikoisen herätyksen

”Ovi Grand Hotelissa, jossa palkitut perinteen mukaan majoittuvat, avautuu aamukuudelta ja sisään astelee hovipoikien ja -neitojen ja tonttupukuisten lasten kulkue nuoren valkopukuisen naisen johdolla. He laulavat ja tarjoilevat leivonnaisia ja kahvia: hotellin yllätys voittajille Lucian päivän kunniaksi. Tai – totta puhuen – se oli yllätys. Sen jälkeen, kun jotkut tunnemyrskyjen koettelemat palkitut olivat vähällä saada sydänkohtauksen, hotellissa alettiin tiedustella vierailta etukäteen, haluavatko he aamuherätyksen Lucian päivänä. Onhan Nobel-palkitullakin oikeus lepohetkeen.”

5. Alfred Nobel ei jättänyt perustamatta matematiikan palkintoa kaunojen takia

”Erityisesti matemaatikkojen parissa on jo kauan kiertänyt omituinen huhu, jonka mukaan Nobel olisi jättänyt matematiikan mainitsematta, koska inhosi ruotsalaista matemaatikkoa Gösta Mittag-Leffleriä ja pelkäsi, että palkinto myönnettäisiin juuri hänelle. Vihamielisyyden syyksi on arvuuteltu joko tunne-elämän tai liikemaailman kilpailuasetelmaa ja väitetty jopa, että Mittag-Leffler olisi ollut Alfred Nobelin vaimon rakastaja. Itse asiassa miehet tunsivat toisensa vain etäisesti eikä Nobel edes ollut naimisissa. Huhun saattaisi selittää yritys löytää epäoikeudenmukaisena ja perusteettomana pidetylle matematiikan poissulkemiselle järkiperäinen selitys. Tosiasiassa Alfred Nobelin mielessä olivat tieteenalat, joita hän itse oli harrastanut nuoresta saakka ja joiden vaikutusta ihmiskunnan hyvinvointiin hän piti kaikkein merkittävimpänä.”

Lähde: Massimiano Bucchi: Kuinka voitetaan Nobelin palkinto (Gaudeamus, 2018)

X