Työ ja raha

Vilppi cv:ssä: jalka oven välissä vai paperit roskapöntössä?

Teksti:
Anna.fi

On taas koittanut se aika vuodesta, jolloin tuhannet pian opinnoistaan valmistuvat ottavat itseään niskasta kiinni ja istuvat miettimään toinen toistaan tehokkaampia työnmetsästyskeinoja. Touhusta on leikki kaukana, sillä kilpailu on kovaa ja aktiivisia työnhakijoita paljon.
Tarvitaan vankkaa työkokemusta ja ennen kaikkea mustaa valkoisella. Edessä onkin melkein väistämättä cv:n eli ansioluettelon laatiminen.

Työministeriön julkaiseman Työnhakuoppaan mukaan cv on tärkeä hakemuskirjeen täydentäjä, jonka tarkoituksena on antaa hakijasta tiivistetty kokonaiskuva. Siitä tulisi ilmetä hakijan koulutus, työkokemus sekä aikaansaannokset, ominaisuudet ja tavoitteet. Mutta kuinka saada oma cv erottumaan niin monista muista?

Ajatuskin cv:n suunnitteluun käytetyn ajan ja kovan työn tuhlautumisesta ja hakemuksen päätymisestä roskasilppuriin hirvittää. Mitä jos lisäisin työkokemustani muuttamalla muutamia cv:ni päivämääriä?

Pieni vilppi cv:n laatimisessa saattaa kuulostaa hyvinkin houkuttelevalta, sillä sehän on kuin omaelämäkerta, jonka sisältöön – ja itsensä kehumiseen – on jokaisella vapaat kädet. Kuka siis pientä kiertelyä ja kaartelua huomaisi?

Työnantajat tarkkoina cv-petojen pysäyttämiseksi

WWF:n henkilöstö- ja koulutuspäällikkö Rosemarie Earlamin mielestä cv:ssä valehtelu ei ole ollenkaan hyvä idea.
”On parempi olla rehellinen itsestään ja ominaisuuksistaan kuin yrittää peitellä tai suurennella saavutuksiaan”, hän toteaa. Valheilla ja liioitelluilla väitteillä on yllättävän lyhyet jäljet, sillä työnantajat ovat entistä valppaampia niiden huomaamisessa:

”Joskus cv:ssä olevat tiedot eivät sovi yhteen hakemuskirjeen kanssa, ja monen hakijan työhistoriasta löytyy myös hälyttäviä aukkoja.” Tällaiset kulmakarvoja nostattavat, epäilyttävät hakemukset päätyvät Earlamin mukaan yleensä saman tien roskapönttöön. Valehtelu näyttäisi siis olevan pelkkää ajan tuhlausta, niin hakijan kuin mahdollisen työnantajankin näkökulmasta.

Cv-vilppiin syyllistyvät kuitenkin erityisesti vähän koulutusta ja työkokemusta omaavat, nuoret hakijat – yleensä silkasta epätoivosta. Muita valheisiin helposti johtavia seikkoja ovat pitkäaikaistyöttömyys, irtisanominen, työpaikan jatkuva vaihtaminen sekä ylipätevyys.

Myös iän suhteen valehdellaan ja mahdollista rikosrekisteriä peitellään, kunnes lopulta jäädään kiinni. Siinä tapauksessa voikin jo heittää hyvästit mahdolliselle työpaikalle. Peli on pelattu.

Reilulla pelillä jalka ovenväliin

Yksi tärkeimmistä (vaikkakaan ei ilmeisesti kaikkein mieleenpainuvimmista) cv:n kirjoitusohjeista on olla rehellinen. Sataprosenttisen tarkka ei kuitenkaan tarvitse olla, joten tilaa jää pienelle taktikoinnillekin.

On myös hyvä muistaa, ettei työnantaja ole etsimässä robotteja, vaan todellisia ihmisiä todellisine kykyineen. Vikoja löytyy varmasti jokaisesta, jopa työnantajistakin, sillä ihmisiähän hekin vain ovat.

Mahdolliset työnhakua vaikeuttavat ”heikkoudet” saa pienellä kikkailulla käännetyksi vähemmän kompastusalttiiksi piirteiksi. Vähän kokemusta omaava hakija voi esimerkiksi painottaa työkokemuksen sijaan sopeutumiskykyään ja ahkeruuttaan.

Myönteinen asenne matkustelua sekä ilta- ja viikonlopputyötä kohtaan voi tehdä ratkaisevan vaikutuksen. Vapaaehtoistyö, perhevelvollisuudet ja erilaiset lyhyetkin koulutusjaksot ja aktiviteetit kuulostavat mielenkiintoisilta ja antavat positiivisen kuvan hakijasta.

Aktiivisuus ja oma-aloitteisuus ovat niin cv:n kokoamisessa kuin työnhaussa yleisestikin kaiken a ja o. Yrittänyttä ei tämän päivän yhä kansainvälisemmiksi muuttuvilla työmarkkinoilla laiteta, ja itsensä kehumiseen meitä suomalaisia jopa kannustetaan.

Valehtelulla ei siis kukaan pitkälle pötki, mutta jos se jossain vaiheessa mieleen kuitenkin juolahtaa, kysy itseltäsi: Ottaisitko sinä itsesi töihin epätodellisten kykyjen perusteella?

Minna Pisto / A4 Media Oy

Kuva: A4 Photo

Työministeriön opas työnhakijalle antaa paljon käytännön tietoa hakuprosessista.

X