Viihde

Ei mikään curlingäiti – Näin kasvatat lastasi kuin Downton Abbeyn lady Mary

Downton Abbey -tv-sarjan lady Mary ei liikoja tuhlaa aikaansa lapsensa hyysäämiseen vaan viilettää omissa menoissaan. Isossa-Britanniassa elää edelleen Maryn kaltaisia, yläluokkaisia naisia. Millaisia äitejä he ovat?

Teksti:
Riikka Valli

Downton Abbey -tv-sarjan lady Mary ei liikoja tuhlaa aikaansa lapsensa hyysäämiseen vaan viilettää omissa menoissaan. Isossa-Britanniassa elää edelleen Maryn kaltaisia, yläluokkaisia naisia. Millaisia äitejä he ovat?

Lady Mary hylkää taaperoikäisen George-poikansa hoitajan armoille ja lähtee miehelään tv-sarja Downton Abbeyn viidennellä kaudella.

Jos kotikatsomoissa olisi sosiaalityöntekijän puhelinnumero Edvardin aikaiseen Britanniaan, puhelin varmasti soisi. Sosiaalityöntekijältä heruisi tosin luultavasti vain teetä ilman sympatiaa, sillä juuri noin muukin brittiläinen yläluokka lapsiaan ennen maailmansotia kasvatti.

Onneksi nykyään lasten tulee näkyä muttei kuulua -kasvatusperiaate on vaihtunut kiintymysvanhemmuuteen, jossa lapset valitsevat musiikin ja vanhemmat tanssivat sen tahdissa. Näin on siis Suomessa.

Toisin on maassa, jossa käytetään vieläkin šekkejä maksuvälineenä ja vesihanoja ilman jakajia. Ei ole yllätys, että uusimmat kasvatusperiaatteet eivät ensimmäisenä lyö läpi Isossa-Britanniassa, missä yläluokan jäsenen tunnistaa edelleen helposti, merkillisestä etunimestä, vanhan rahan tuomasta itsetunnosta ja aksentista esimerkiksi. Millainen äiti nykypäivän yläluokkainen brittinainen on?

Synnytys

Uuden elämän ihme sulostuttaa televisiossa: lady Mary istuu sairaalan sängyssä valkoinen nyytti sylissään. Hänen kasvonsa hehkuvat kilpaa valkoisen silkkiaamutakin kanssa, eikä hänen ripsivärinsä ole edes karissut. Lady Marystä on juuri tullut äiti. Pian on aika nauttia lasillinen samppanjaa.

Nykypäivän lady Maryt valitsevat synnytyspaikaksi mieluiten yksityissairaalan ja metodiksi keisarileikkauksen. Liian pöyhkeä ponnistamaan, sanovat kateelliset! Lontoossa sijaitsevassa The Portland Hospitalissa ovat syntyneet esimerkiksi prinsessat Beatrice ja Eugenie. Siellä saa morfiinia omaan yksityishuoneeseen huonepalvelusta napin painalluksella ja kotiin vietäväksi laatikollisen eteerisia kylpyöljyjä ja pullon samppanjaa hotellin…ups, ei kun sairaalan omalla etiketillä varustettuna.

Imetys tai muu imeväisen ruokinta

Neljännen tuotantokauden alussa lady Mary siemailee grogilasista viskiltä näyttävää juomaa punaisessa salongissa, josta siirtyy ruokapöydän ääreen ottamaan (epäilemättä leskeksi jäänyt Mary juo suruunsa) muutaman lasillisen viiniä. George-raukkaa ei kuvassa näy. Hän on todennäköisesti yläkerrassa nauttimassa maitoa hoitajan tuhdin käden kannattelemasta tuttipullosta. Korvatulehduskierteeseen päätyminen on vain ajan kysymys.

Noin 70 prosenttia nykybrittinaisista alkaa imettää, mutta vain puolet heistä jatkaa ensimmäisen kuuden viikon jälkeen. Imettäminen on niin hankalaa ja sitovaa! Eikä alusvaatevalmistaja La Perla sitä paitsi valmista imetysliivejä! Vaikka suomalaisissa kahviloissa rintavarustusta tuntuu välillä olevan tarjolla enemmän kuin maatalousmessuilla, Briteissä äidit tapaavat nauttia kahvin ja teen paita päällä. Jos moderni Mary sittenkin päättää imettää ja harvinaisen rohkeana yksilönä tekee sen julkisesti, hän pystyttää kahvilan pöytään niin sanotun imetysteltan, jonka suojissa vauva ruokailee ilman, että kenenkään poikakoulun käyneen mieleen hiipii epäsiveellisiä ajatuksia. Vain brittiläisten Torremolinoksessa eli Benidormissa lomailevat britit paljastavat nänninsä (ja tunteensa).

Lue myös: Äitihoroskooppi

Hoitaja

Lastenhoitaja ”nanny” Westin leveä hahmo täyttää kuvaruudun, kun hän työntää lastenvaunuja Downton Abbeyn pihassa niin, että sora pöllyää. Kamaripalvelija Thomas Barrow kurkistaa vaunuihin ja ojentaa kätensä silittääkseen vauvan maidonvalkeaa poskea. ”Kukaan ei koske vauvaan ilman lupaani, West jyrähtää. Hän on päässyt maistamaan valtaa, ja se maistuu hyvältä.”

Toisin kuin suomalaisäiti, joka haluaa tinnitus korvassa kantaa koliikkivauvaansa ensimmäiset kolme kuukautta yötä päivää, nykypäivän lady Mary tietää, että ongelma, tai ylipäätänsä epämukavuus, tulee ratkaista rahalla. Se tarkoittaa yöhoitajan palkkaamista, ja ensimmäiset kolme kuukautta vauvan huoneessa (brittivauva arvostaa omaa rauhaa, joten vauva tavataan heti siirtää omaan huoneeseensa) nukkuu, tai pikemminkin valvoo, yöhoitaja.

Jokainen normaali yläluokkainen äiti tarvitsee myös päivähoitajan sekä jalokivisormuksen palkinnoksi ponnistamisesta (push present). Ystäväpiirin kummajaista, jolla ei hoitajaa ole, kauhistellaan. Miten ihmeessä Jemima pärjää? Ja OMG, jos Jemima käyttää edelleen vaatekokoa 12 (Suomessa 40). Todella noloa!

Paras hoitaja on ollut perheessä useita sukupolvia, kuten prinssi Williamin ja herttuatar Catherinen pojan, prinssi Georgen hoitaja on. Mutta koska se ei aina ole mahdollista, internet on täynnä välitystoimistoja, joiden listoilla olevat hoitajat osaavat jonglöörata ja tehdä maailman parhaita kuppikakkuja. Aina voi myös juosta puistossa lastenvaunuja työntävän filippiinohoitajan kiinni ja kysyä, olisiko tällä lapsirakkaita ystäviä. Kun hoitaja on löytynyt, tästä pidetään kiinni valkaistuin hampain ja geelikynsin, sillä Lontoossa hoitajakaappaus on oikea epidemia. Hoitaja pysyy tyytyväisenä, kun hän saa Louis Vuittonin laukun joululahjaksi ja vapaaillan perhelomalla Barbadoksella (hoitaja otetaan toki lomalle mukaan).

Kotiäitiys

Downton Abbeyn leskikreivitär lady Violet Crawley tietää, mikä on naiselle parhaaksi: ”Naisen paikka on lopulta tietenkin kotona, mutta mitään pahaa ei ole siinä, että nainen pitää hieman hauskaa ennen kuin asettuu kotiinsa.”

2000-luvun Britanniassa yksi neljästä äidistä päättää jäädä kotiäidiksi, ja varsinkin lady Maryt, joiden ei tarvitse vaivata taidokkaasti raidoitettuja päitään asuntolainan lyhennysten ja kaasulaskujen kaltaisilla ikävyyksillä, jäävät usein kotiäideiksi. Muutenkin työelämä Lontoossa on niin kohtuutonta, ettei ole mahdollista palata entiseen rooliin yhtenä päivänä viikossa samalla palkalla.

Ja perheellisen elämä on kiireistä. On ehdittävä pilatekseen ja lounaalle, ja makuuhuoneen tyynyt kaipaavat uusia hapsuja. Äidin rooli on kuin PR-työ: oma perhe tulee brändätä niin taidokkaasti, että muille laatuperheille ei tulisi mieleenkään lähettää lapsiaan Henrietan 4-vuotissyntymäpäiville hoitajien kanssa vaan että äidit itse sipsuttaisivat paikalle nauttimaan tasokkaasta seurasta, samppanjasta ja kanapeista.

Ja tietenkin on autettava niitä, joilla ei ole kaksiosaista sukunimeä ja kartanoa maaseudulla. Syyrialaislapsia on ihanaa auttaa, sillä he ovat turvallisen kaukana.

Lue myös: Millainen äitityyppi olet?

Uraäitiys

Kotikatsomo pääsee Lontoon humuun jaksossa, jossa lady Mary illastaa ravintolassa Henry Talbotin kanssa ja osoittaa olevansa muutakin kuin ilo silmälle: ”Minä teen töitä. Olen kartanon tilanhoitaja, ja aion pitää huolen siitä, että jonakin päivänä poikani George perii kannattavan tilan.”

Henry Talbot näyttää olevan valmis kosimaan siltä istumalta.

On sellaisiakin lady Maryja, jotka haluavat palata lapsen synnyttyä töihin. Briteissä äitiysloma on nykyään jopa 52 viikkoa, mutta käytännössä vanhaan työpaikkaan investointipankissa tai asianajotoimistossa on turha kuvitella palaavansa vuoden kuluttua synnytyksestä ihmettelemään, että mitenkäs tämä tietokone pantiinkaan päälle. Jos haluaa säilyttää vaativan työnsä, sinne on paras palata kolmisen kuukautta iloisen perhetapahtuman jälkeen. Koska töihin lähdetään usein ennen seitsemää ja sieltä palataan seitsemän jälkeen, Lontoo on täynnä uraäitejä, joiden tunnuslauluksi sopisi sukupuolineutraaliksi päivitettynä Jamppa Tuomisen Viikonloppuisä-kappale.

Uraäidin lapsi viettää päivät hoitajan kanssa tai päiväkodissa. Sikäläisissä päiväkodeissa on vauvaloita, joihin voi aamuhämärissä pudottaa oman piltin makoilemaan koko päiväksi. Jos on oikein onnekas ja menestynyt, omalla työpaikalla voi sijaita päiväkoti. Näin on esimerkiksi amerikkalaisella investointipankilla Goldman Sachsilla. Siellä työskentelevä äiti voi kahvinhakumatkalla poiketa kuulemaan, kuinka hänen tulevaisuuden finanssitoivolleen luetaan tarinaa pahasta peikosta nimeltä EU, joka yrittää säätelyllä tuhota sympaattisen pankkilaitosjärjestelmän.

Rutiinit

Myös leskikreivitär lady Violet Crawleyn tapa olla äiti hämmästyttää niin televisiokatsojia kuin hänen edistyksellistä ystävätärtäänIsobel Crawleyakin, joka päivittelee sitä, että leskikreivittären lapset Robert ja Rosamund viettivät aikoinaan äitinsä seurassa vain tunnin päivässä. Leskikreivitär pyörittää silmiään: ”Mutta se tunti toistui joka ikinen päivä.”

Lue myös: Downton Abbey -sarjan suosikkihahmo Lady Violetin parhaat sutkautukset

Modernin lady Maryn lapset nauttivat rutiinia yhtä paljon kuin Edvardin aikaiset kollegansa. Hoitajan kellossa on parasta olla sekuntiviisari, sillä kasvatusasiantuntija Gina Fordin The Contented Little Baby Book -manuaalin opit rytmittävät lapsen päivän militäärisellä tarkkuudella. Päivä alkaa seitsemältä, välipala nautitaan kymmeneltä, kahdeltatoista syödään lounasta ja yhdeltä mennään päiväunille. Leikkipuistoihin jäävät viiden jälkeen vain työväenluokan ja ulkomaalaisten lapset mellastamaan, sillä yläluokan lapset nauttivat “teen” kello viideltä (aikuiset syövät myöhemmin ilman lapsia). Kylpy valutetaan kuudeksi ja lastenhuoneen valot sammuvat iltaseitsemältä. Sama kuvio toistuu päivästä toiseen. Rutiineja rakastavat myös äidit: puolikahdeksalta napsahtaa viinipullon korkki auki.

Käytöstavat

Merimiespukuinen George kumartaa televisiossa leskikreivittärelle kuin laivaston upseeri: ”Hyvää iltaa, miltä Teille kuuluu?”

Myöskään tämän päivän lady Maryn ei tarvitse antaa pojalleen ylioppilaslahjaksi käytöksen kultaista kirjaa. Poika on rutinoitunut kättelijä, joka hallitsee oikeanlaisen katsekontaktin jo kolmevuotiaana. Sanat anteeksi, kiitos ja ole hyvä eivät Britanniassa ole kuolemassa sukupuuttoon kuten Suomessa. Eikä vesalle, jonka suonissa virtaa yläluokan sininen veri, tulisi mieleenkään esiteini-iän hormonimyrskyissä huudella, että mitä sä faija keuhkoot. Korkeintaan teini kapinoi pelaamalla jalkapalloa kriketin sijasta. Koulussa opettaja ei ole ope tai Ninsku, vaan Mrs Green tai Mr Turner. Sinunkaupat eivät sisälly yksityiskoulun 15 000 punnan vuosimaksuun.

Harrastukset

Lady Mary hyppää hevosen selkään ja karauttaa ratsastustakin liepeet hulmuten kettumetsälle. Kartanon yläkerran ikkunassa pienet pojan kasvot seuraavat äidin menoa. Kotikatsomossa moni suu mutrahtaa paheksuvasti.

Nykypäivän lady Maryn valkea ratsu on musta Range Rover, ja kettujen sijasta moderni Mary metsästää täydellistä vartaloa. Se, että on synnyttänyt kaksi viikkoa sitten, ei todellakaan kelpaa syyksi olla lihava. Vauvalehdissä esitellään korsettityyppisiä viritelmiä, joihin roikkuvat nahkansa voi ahtaa kunnes ne taas solahtavat pillifarkkuihin ja kašmirneuleeseen.

Viikonloppuisin Mary harrastaa illalliskutsuja. Kun oma jälkikasvu on käynyt hoitajan käsipuolessa pokkaamassa vieraille (joiden lapset ovat kotona), voi keskittyä puhumaan naapurustoon muuttaneen nousukasperheen mauttomasta tekonurmikosta. Eikä kukaan tilitä tai valita. Kulissien pitää olla sellaiset, että elämä sopisi seurapiirilehti Tatlerin kiiltävien kansien väliin.

Koulut

”Jos olisin huutanut aina, kun joku yritti suudella minua, ääneni olisi käheytynyt kuukaudessa, muistelee Granthamin jaarli eli lady Maryn isä sisäoppilaitosaikojaan. ”

Yksityiskoulut ovat yhä brittiyläluokan ase sosiaalista muutosta vastaan. Mutta koulun valinta on tuskaa. Ensin tulee päättää, haluaako lapsensa Harvardiin vai Oxfordiin. Sen perusteella valitaan alakoulu – ja päiväkoti, jonka hyvin verkottunut johtaja tuntee halutun alakoulun salaisen valintahaastatteluprosessin ja preppaa 3-vuotiaan sitä varten.

Lapsensa tulevaisuuteen vakavasti suhtautuva vanhempi aloittaa suunnittelun jo hedelmöitysvaiheessa. Englannissa oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää elokuuhun mennessä neljä vuotta. Jotta lapsi pääsisi yksityiskoulun jonon kärkeen, synnyttäminen tulee ajoittaa alkusyksyyn. Esimerkiksi Wetherby, jossa prinssit William ja Harry aloittivat opintiensä, on niin suosittu, että lokakuussa syntyvä voi olla myöhässä.

Yksityiskoulutus takaa lapselle hyvän itsetunnon, tärkeät kontaktit ja verbaalisen manipuloinnin taidon. Sanalla sanoen sisäoppilaitokset tuottavat menestyneitä yksilöitä, sellaisia kuin Britannian nykyinen pääministeri, entinen etonilainen David Cameron.

Downton Abbeyn lordi Grantham pelkää siis tulevaisuutta aivan suotta: loppujen lopuksi Britanniassa monikaan asia ei ole muuttunut sadassa vuodessa. God save the future King!

Kirjoittaja asuu Lontoossa samoilla kulmilla kuin nykypäivän lady Maryt.

X